Tutkimusartikkeli
artikkeli 6297,
Tutkimusartikkeli
Jouni Siipilehto,
Sauli Valkonen,
Marja-Leena Päätalo.
(2015).
Männyn- ja kuusentaimikoiden kehitys erilaisia metsänuudistamisketjuja käytettäessä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2015
numero
1
artikkeli 6297.
https://doi.org/10.14214/ma.6297
artikkeli 6195,
Tutkimusartikkeli
Mikko Hyppönen,
Juha Hyvönen,
Sauli Valkonen.
Männyn luontaisen uudistamisen onnistuminen Lapin yksityismetsissä 1960-, 1970- ja 1980-lukujen siemenpuuhakkuissa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2002
numero
4
artikkeli 6195.
https://doi.org/10.14214/ma.6195
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin mäntysiemenpuualojen taimettumista. Otannan perusjoukkona olivat silloisen Lapin metsälautakunnan alueen siemenpuuleimikot, joista poimittiin 155 uudistusalan otos. Uudistusaloista 50:llä luontainen uudistaminen oli myöhemmin keskeytetty ja uudistusalat oli viljelty. Lisäksi viisi uudistusalaa oli viljelty osittain. Yhteensä 38 % uudistusalojen kokonaispinta-alasta oli viljelty. Uudistusalojen taimettumattomuus ja siemenpuiden kaatuminen myrskyissä olivat pääsyyt viljelyyn.
Ne uudistusalat ja uudistusalojen osat, joissa luontaista uudistamista oli jatkettu (105 alaa), inventoitiin maastossa uudistamistuloksen selvittämiseksi. Taimettuminen oli onnistunut yleensä huonosti, jos uudistusalaa ei ollut muokattu. Muokkauksen positiivinen vaikutus oli suurin tuoreella kankaalla. Muokatuilla tuoreen ja kuivahkon kankaan uudistusaloilla männyntaimien kokonaismäärä oli keskimäärin 2 700 kpl ha–1, kun niitä oli muokkaamattomalla tuoreella kankaalla keskimäärin 1 000 kpl ha–1 ja kuivahkolla 1 900 kpl ha–1. Kuivan kankaan uudistusaloilla taimettuminen oli onnistunut tyydyttävästi ilman maanmuokkausta, ja niillä taimia oli keskimäärin 2 400 kpl ha–1. Lämpösumma ja uudistusalan korkeus merenpinnasta vaikuttivat merkitsevästi taimettumiseen, lämpösumma positiivisesti ja maaston korkeus negatiivisesti.
Männyn luontainen uudistaminen oli onnistunut keskimäärin huonosti. Viljeltyjen ja epäonnistuneiden luontaisesti uudistettujen alojen pinta-ala oli yhteensä 48 % uudistusalojen pinta-alasta.
-
Hyppönen,
Sähköposti:
mikko.hypponen@metla.fi
-
Hyvönen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Valkonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6475,
Tutkimusartikkeli
Sauli Valkonen.
Viljelykuusikoiden alkukehityksen malli|321-347.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
1997
numero
3
artikkeli 6475.
https://doi.org/10.14214/ma.6475
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijä
Tutkimuksessa laadittiin kangasmaiden puhtaiden, ilman sekapuuston tai tuhojen aiheuttamia häiriöitä kasvaneiden 0,5–10 m valtapituisten viljelykuusikoiden alkukehitystä kuvaava malliperhe. Siihen kuuluvat yksittäisten kasvatuskelpoisten kuusten pituus- ja paksuuskasvun ja kuolemistodennäköisyyden mallit sekä metsikön valtapituuskehityksen, pituusjakauman ja läpimitan mallit. Tutkimusaineisto koostui 36 tuoreen ja lehtomaisen kankaan istutusmetsiköstä, jotka sijaitsivat tasaisesti Suomen alueella pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Kesto- ja kertakoealoina mitatut metsiköt oli valittu osin subjektiivisesti, osin monivaiheisella otannalla. Niiden ikä vaihteli tutkimusjakson lopussa 11–36 vuoden, valtapituus 1,5–10,8 m ja kasvatuskelpoisten taimien runkoluku 933–3 560 kpl ha–1 välillä. Aineistosta puuttuivat epäonnistuneet viljelykset. Mallit testattiin riippumattomalla aineistolla. Mallien mukaista puuston kehitystä verrattiin kasvu- ja tuotostaulukoiden ja varttuneiden viljelykuusikoiden kasvumallien mukaiseen kehitykseen.
-
Valkonen,
Sähköposti:
sauli.valkonen@metla.fi
artikkeli 5948,
Tutkimusartikkeli
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa tarkasteltiin nuoren kuusikon kasvattamista koivuylispuuston alla. Tutkimusongelmana oli selvittää, kuinka paljon tiheydeltään ja kooltaan vaihteleva koivuylispuusto tuottaa puuta ja kuinka paljon se hidastaa kuusikon kehitystä. Tutkimuksessa laadittiin kertamittausaineistoon perustuvat kasvumallit. Niiden lisäksi sovellettiin aiemmassa sekametsätutkimuksessa laadittuja malleja.
Tutkimusaineisto käsitti 31 sekametsikköä lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla Etelä-Suomessa. Kuusikoiden biologinen ikä oli 15–39 vuotta ja koivikoiden rinnankorkeusikä 17–77 vuotta. Koivuylispuusto oli poistettu 6 metsiköstä.
Malleilla ennustettua puuston kehitystä tarkasteltiin kahdessa esimerkkimetsikössä kolmena kasvattamisvaihtoehtona: koivuylispuuston poistaminen, ylispuuston harventaminen ja käsittelemätön metsikkö. Koivuylispuusto tuotti enemmän puuta (3,5–11,2 m3 ha–1 v–1) kuin sen kasvattaminen vähensi kuusikon tuotosta (kasvutappio 0,6–4,4 m3 ha–1 v–1). Harvennus lisäsi nuoren, tiheän koivikon tukkipuun tuotosta selvästi, mutta pienensi sitä vanhassa, järeäpuustoisessa koivikossa.
-
Mielikäinen,
Sähköposti:
kari.mielikainen@metla.fi
-
Valkonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tiedonanto
artikkeli 6112,
Tiedonanto
Sauli Valkonen,
Antti Miettinen,
Juha Ruuska.
Onko koivu- ja haapasäästöpuiden vaikutus männyn taimikon kehitykseen erilainen kuin mäntysäästöpuiden?
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2003
numero
4
artikkeli 6112.
https://doi.org/10.14214/ma.6112
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin onko koivu- ja haapasäästöpuiden vaikutus männyn taimien kasvuun ja taimikoiden kehitykseen erilainen kuin mäntysäästöpuiden vaikutus. Tutkimusaineisto hankittiin mittaamalla kertakoealoja kuudella eteläsuomalaisella männyn uudistusalalla, joilla oli koivu- ja haapasäästöpuita tai niiden vallitsemia säästöpuuryhmiä. Mäntysäästöpuiden vaikutukselle aikaisemmassa tutkimuksessa laadituilla malleilla ennustettiin haapa- ja koivusäästöpuiden vaikutukset taimien pituuden ja läpimitan kehitykseen sekä taimikon tiheyteen niin kuin ne olisivat olleet mäntyjä, ja tuloksia verrattiin mitattuihin tunnuksiin. Tulokset osoittivat, että koivu- ja haapasäästöpuiden suora, kilpailusta johtuva haitta männyn taimikon kehitykselle on pienempi kuin saman kokoisten mäntysäästöpuiden. Haapasäästöpuista seuraa kuitenkin vesottumisongelmia: niiden ympärille syntyy runsaasti juurivesoja ainakin 10 metrin etäisyydelle asti.
-
Valkonen,
Sähköposti:
sauli.valkonen@metla.fi
-
Miettinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Ruuska,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
artikkeli 23005,
Tieteen tori
Riikka Piispanen,
Jiri Pyörälä,
Sauli Valkonen.
(2023).
Puuaineen ominaisuudet ja puun laatu eri-ikäiskuusikoissa – tutkimusten yhteenveto.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2023
artikkeli 23005.
https://doi.org/10.14214/ma.23005
artikkeli 6898,
Tieteen tori
Sauli Valkonen,
Zhuo Cheng.
(2014).
Metsäammattilaisten suhtautuminen metsän erirakenteiskasvatukseen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2014
numero
2
artikkeli 6898.
https://doi.org/10.14214/ma.6898
artikkeli 5848,
Tieteen tori
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Koivula,
Sähköposti:
matti.koivula@metla.fi
-
Hallman,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kouki,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kuuluvainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Siitonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Valkonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6912,
Tieteen tori
Sauli Valkonen.
Kuusen alikasvos ja kaksijaksoinen metsikkö – mahdollisuudet ja kannattavuus.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2000
numero
1
artikkeli 6912.
https://doi.org/10.14214/ma.6912
Tieteen tori
Metsien hoito ja kasvatus
artikkeli 5822,
Tieteen tori|Metsien hoito ja kasvatus
artikkeli 5821,
Tieteen tori|Metsien hoito ja kasvatus
Sauli Valkonen,
Juha Ruuska,
Jouni Siipilehto.
Mäntysäästöpuut männyntaimikoissa – aukkoisuutta, kasvutappioita vai laatua?
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2001
numero
1
artikkeli 5821.
https://doi.org/10.14214/ma.5821
Tieteen tori
Metsänuudistaminen ja taimikonhoito
artikkeli 5931,
Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito
artikkeli 5930,
Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito
Jari Miina,
Timo Saksa,
Sauli Valkonen.
(2011).
Männyn taimikoiden laatu tuoreen kankaan kasvupaikoilla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2011
numero
1
artikkeli 5930.
https://doi.org/10.14214/ma.5930
Tieteen tori
80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?
artikkeli 6967,
Tieteen tori|80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?