Janne Miettinen, Kari T. Korhonen, Risto Jalkanen, Pasi Rautio. (2025). Metsien uudistuminen suojametsäalueella ja Pohjois-Suomen korkeilla alueilla 2010-luvulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2025 artikkeli 24009. https://doi.org/10.14214/ma.24009

Original keywords: Valtakunnan metsien inventointi; metsänuudistaminen; Pohjois-Suomi; taimikot; metsien tila; metsänrajametsät

Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Suojametsäalueella metsää tulee valtioneuvoston säädösten mukaan hoitaa ja käyttää erityistä varovaisuutta noudattaen ja siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta metsänrajan alenemista. Tässä artikkelissa esitetään tiivistelmä aiempien suojametsäaluetta koskevien selvitysten tuloksista, tarkastellaan metsätaloustoimintaa suojametsäalueilla ja Pohjois-Suomen korkeilla alueilla sekä Metsäkeskuksen aineistojen että valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistojen perusteella, alueella tehtyä metsänuudistamis- ja metsätuhotutkimusta sekä ilmastotrendejä ja niiden vaikutuksia metsän uudistumiseen suojametsäalueilla. Suojametsäalueen ja Pohjois-Suomen korkeiden alueiden metsän uudistumistulokset ovat Suomen metsäkeskuksen vuosien 2015–2020 tarkastusaineiston perusteella hyviä; virheelliseksi luokiteltuja kohteita on näissä luokissa vain 7 % suojametsäalueella ja 12 % Pohjois-Suomen korkeilla alueilla. VMI-tulosten valossa suojametsäalueen metsät ovat taimettuneet paremmin kuin vuosikymmen aikaisemmin: 2020-luvun taitteen VMI13-aineistossa vain noin 12 % tuoreista uudistusaloista alitti taimikoiden kasvatettavan puuston vähimmäisrajan 1200 r/ha, kun VMI11-aineistossa vastaava luku oli yli kolminkertainen. Myös pituuskehityksen ja metsänhoidollisen laadun kohdalla suojametsäalueen metsiköt ovat samalla tai hieman paremmalla tasolla kuin aiemmin. Suojametsäalueen havupuutaimikoissa ei ole 2010-luvulla havaittu samankaltaisia luonnontuhoja kuin tunturimittarin tunturikoivikoissa 1960-luvulla aiheuttamat laajat metsäkuolemat. Myöskään ilmasto-oloissa ei ole havaittavissa äärevyyden lisääntymistä. Metsänuudistamistutkimusten tulosten perusteella maanmuokkauksen tarpeellisuutta on edelleen tarpeen korostaa suojametsäalueella. Myös maanmuokkauksen ja hyvien siemenvuosien välinen yhteys on tärkeää riittävän taimiaineksen saavuttamiseksi. Toisaalta metsänhoitosuositusten mukaiseen taimikon tavoitetiheyteen esimerkiksi kuivahkojen kankaiden kohdalla päästään jo sillä, että harvennetaan puusto harvaksi tai tehdään maankäsittely. Kokonaisuutena metsien uudistuminen suojametsäalueella on 2010-luvulla onnistunut pääasiassa hyvin. Keinollisten ja luontaisten uudistamismenetelmien yhdistelmän käyttö on edelleenkin perusteltua suojametsäalueella ja Pohjois-Suomen korkeilla alueilla, sillä olosuhteet alueella ovat edelleenkin äärevät ja uudistumistuloksiin liittyy aina epävarmuutta. Mitään erityisiä uhkatekijöitä ei tällä hetkellä ole näköpiirissä, mutta seuranta on jatkossakin tarpeen etenkin tautien ja tuholaisten varalta.

Miettinen, Metsähallitus, Eräpalvelut, Puolanka https://orcid.org/0000-0002-5985-0806 Sähköposti: janne.miettinen@luke.fi
Korhonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu https://orcid.org/0000-0002-6198-853X Sähköposti: kari.t.korhonen@luke.fi
Jalkanen, Silva Lapponica Oy, Rovaniemi https://orcid.org/0000-0002-8189-2295 Sähköposti: ristjal@gmail.com
Rautio, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi https://orcid.org/0000-0003-0559-7531 Sähköposti: pasi.rautio@luke.fi

artikkeli 6419, Tutkimusartikkeli

Matti Närhi, Matti Maltamo, Petteri Packalén, Heli Peltola, Janne Soimasuo. (2008). Kuusen taimikoiden inventointi ja taimikonhoidon kiireellisyyden määrittäminen laserkeilauksen ja metsäsuunnitelmatietojen avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6419. https://doi.org/10.14214/ma.6419

Original keywords: Picea abies; taimikot; lidar; varttuneet taimikot; toimenpidetarve

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Taimikonhoidon tarve määritetään perinteisesti maastoinventoinnilla, joka on kuitenkin hidasta ja kallista. Viime aikoina onkin pohdittu mahdollisuutta hyödyntää kaukokartoitusmateriaaleja taimikonhoitotarpeen määrittämisessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laserkeilauksen soveltuvuutta varttuneiden kuusen taimikoiden inventointiin ja taimikonhoitotarpeen määrittämiseen. Tutkimuksessa hyödynnetty maastoaineisto mitattiin Pohjois-Savossa Sonkajärven kunnan alueella ja se koostui yhteensä 25 taimikosta inventoidusta 195 koealaryppäästä. Kaukokartoitusmateriaalina käytettiin pistetiheydeltään 0,5 pulssia per neliömetri olevaa laserpisteaineistoa.

Laserpisteaineiston tunnuksilla ja metsätaloussuunnitelmatiedoilla ennustettiin lineaarisilla sekamalleilla koealojen puustojen keskipituutta ja tiheyttä. Taimikonhoidon kiireellisyysluokitus tuotettiin sekä lineaarisella erotteluanalyysillä käyttäen selittäjinä suoraan lasertunnuksia että luokittelemalla, jolloin hyödynnettiin laadittuja malleja puuston tiheydestä ja pituudesta. Laskettuja estimaatteja verrattiin maastossa mitatuille koealoille tehtyyn taimikonhoidon kiireellisyysluokitukseen virhematriisin avulla.

Taimikonhoidon kiireellisyysluokittelu onnistui hieman paremmin suoralla erotteluanalyysillä (oikeinluokitusprosentti 71,8 %) verrattuna sekamalleihin perustuvien puuston pituus- ja tiheys–estimaattien käyttöön luokittelussa (oikeinluokitusprosentti 69,2 %). Tulokset antavat viitteitä siitä, että laserkeilausta voitaneen tulevaisuudessa hyödyntää myös varttuneiden taimikoiden inventointiin ja taimikonhoidon kiireellisyyden määrittämiseen.

Närhi, Sähköposti: matti.maltamo@joensuu.fi
Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Packalén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Soimasuo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tiedonanto

artikkeli 6112, Tiedonanto

Sauli Valkonen, Antti Miettinen, Juha Ruuska. Onko koivu- ja haapasäästöpuiden vaikutus männyn taimikon kehitykseen erilainen kuin mäntysäästöpuiden? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli 6112. https://doi.org/10.14214/ma.6112

Original keywords: uudistaminen; mänty; koivu; kasvu; mallit; haapa; kilpailu; säästöpuut; taimikot

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin onko koivu- ja haapasäästöpuiden vaikutus männyn taimien kasvuun ja taimikoiden kehitykseen erilainen kuin mäntysäästöpuiden vaikutus. Tutkimusaineisto hankittiin mittaamalla kertakoealoja kuudella eteläsuomalaisella männyn uudistusalalla, joilla oli koivu- ja haapasäästöpuita tai niiden vallitsemia säästöpuuryhmiä. Mäntysäästöpuiden vaikutukselle aikaisemmassa tutkimuksessa laadituilla malleilla ennustettiin haapa- ja koivusäästöpuiden vaikutukset taimien pituuden ja läpimitan kehitykseen sekä taimikon tiheyteen niin kuin ne olisivat olleet mäntyjä, ja tuloksia verrattiin mitattuihin tunnuksiin. Tulokset osoittivat, että koivu- ja haapasäästöpuiden suora, kilpailusta johtuva haitta männyn taimikon kehitykselle on pienempi kuin saman kokoisten mäntysäästöpuiden. Haapasäästöpuista seuraa kuitenkin vesottumisongelmia: niiden ympärille syntyy runsaasti juurivesoja ainakin 10 metrin etäisyydelle asti.

Valkonen, Sähköposti: sauli.valkonen@metla.fi
Miettinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Ruuska, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit