Artikkelit kirjoittajalta Heli Viiri

Tässä julkaisusssa esitetään valtakunnan metsien 10. inventointiin (VMI10) perustuvat tiedot Suomen metsävaroista ja metsien tilasta. Maastotiedot on kerätty vuosina 1996–2004. Tulokset esitetään metsäkeskusalueittain, osa tuloksista myös puuntuotannon rajoitusten ja metsänomistajaryhmän mukaan jaoteltuna. Metsien kehitystä tarkastellaan vertailemalla tuloksia aiempien inventointien tuloksiin 1920-luvun alun VMI1:stä lähtien. Julkaisussa esitetään myös VMI10:ssä käytetyt mittaus- ja laskentamenetelmät. Suomen metsien puumäärä on jatkanut lisäystään. Puuston kokonaistilavuus on 2,2 miljardia kuutiometriä, kun 1920-luvun alussa nykyisen Suomen puuston määrä oli 1,4 miljardia kuutiometriä. Puuston vuotuinen kasvu oli inventointia edeltäneillä 5 vuoden mittausjaksoilla lähes 100 miljoonaa kuutiometriä. Suomen metsissä nuorien metsien osuus on suuri, mikä selittää puumäärän lisäystä ja puuston lisääntyvää kasvua. Soiden ojitus on lisännyt metsämaan alaa noin 1,5 miljoonaa hehtaaria, mikä myös selittää puuston määrän ja kasvun lisäystä. Edelliseen inventointiin verrattuna metsämaan ala on kuitenkin pienentynyt maanrakennustoiminnan vaikutuksesta. Metsien terveydentila on hyvä, vakavia tuhoja havaittiin inventoinnissa vain noin 4 %:lla metsä maan alasta. Metsähoidollinen tila on tyydyttävä – 73 % puuntuotannon metsämaan metsistä on metsänhoidolliselta tilataan hyviä tai tyydyttäviä. Nuorissa metsissä on kuitenkin aiempaa enemmän kiireelliä taimikonhoito- ja ensiharvennustarpeita. Metsä-, kitu- ja joutomaan alasta noin 2 %:lla on arvokkaita biotooppeja, jotka VMI:n maasto arvion mukaan todennäköisesti täyttävät metsälain 10 pykälän kriteerit lukuun alueellista yleisyyttä, johon VMI:n arvioinnissa ei ole otettu kantaa. Arvokkaat elinympäristöt on otettu hyvin huomioon metsien käsittelyssä. Lahopuuston määrä on edelliseen inventointiin verrattuna lisääntynyt Etelä-Suomessa, mutta näyttäisi hieman pienentyneen Pohjois-Suomessa.

• Korhonen, Sähköposti: kari.t.korhonen@metla.fi
• Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Viiri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Heikkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Henttonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Mäkelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Nevalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Pitkänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Ilmastonmuutos edesauttaa useiden hyönteislajien leviämistä alueille, joiden ympäristöolosuhteet eivät ole aiemmin olleet niille tarpeeksi suotuisat. Tällaisia luontaisesti, omin voimin levinneitä tulokaslajeja tavataan Suomessakin. Suurin osa niistä on harmittomia, mutta osa on haitallisia maa- ja metsätaloudelle. Tulokaslajeja potentiaalisesti vaarallisempi ryhmä ovat vieraslajit; ihmisten ja kansainvälisen kaupan mukana leviävät lajit. Uudella alueella vieraslajilta puuttuvat juuri siihen erikoistuneet luontaiset viholliset, kuten loiset ja saalistajat, sekä monet muut kannan kasvua rajoittavat tekijät. Lisäksi uuden alueen eliölajeilla ei välttämättä ole vastuskykyä tai puolustusmekanismeja uutta tuholaista kohtaan. Tällöin vieraslaji voi aiheuttaa merkittävää tuhoa, ja tällaisia esimerkkejä on maailmalta useita. Tässä artikkelissa esittelemme kolme Suomen metsätalouden kannalta mahdollisesti erittäin haitallista vieraslajia: Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva koivun tuholainen pronssijalosoukko (Agrilus anxius LeConte), mäntyjä ja lehtikuusia uhkaava kehrääjälaji siperian­mäntykehrääjä (Dendrolimus sibiricus Chetverikov) sekä useille puulajeille jo sopeutunut, Venäjällä leviävä kaarnakuoriainen taigamonikirjaaja (Polygraphus proximus Blandford). Käymme näiden lajien osalta läpi niiden biologian ja ekologian sisältäen isäntäpuut, loiset ja saalistajat, tuhohistorian sekä kotiseudullaan että vieraslajina, näiden hyönteisten todennäköiset leviämisreitit Suomeen sekä vaikutukset, jos lajit tänne leviäisivät.

• Koivula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: matti.koivula@luke.fi
• Koivula, CSC – Tieteen Tietotekniikan Keskus, Espoo Sähköposti: hanna.koivula@csc.fi
• Melin, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi
• Nuorteva, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: heikki.nuorteva@luke.fi
• Vihervuori, Ruokavirasto, Kasvinterveysyksikkö, Helsinki Sähköposti: liisa.vihervuori@ruokavirasto.fi
• Ylioja, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: tiina.ylioja@luke.fi
• Viiri, UPM Metsä, Tampere Sähköposti: heli.viiri@upm.com
• Velmala, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: sannakajsa.velmala@luke.fi

Rauduskoivun ja kenttäkerroksessa esiintyvien kasvien kelpaavuutta tukkimiehentäin (Hylobius abietis) ravintona tutkittiin syöttökokein. Rauduskoivun syöttökokeessa 1-vuotiaat taimet leikattiin tyveltä 10 cm:n pituisiksi kapuloiksi, joita tarjottiin tukkimiehentäille yksittäin petrimaljoilla. Kaikkiaan 30 kärsäkkään annettiin ruokailla kapuloilla 7 vuorokauden ajan. Yhden, kolmen ja seitsemän syöntivuorokauden kuluttua syöntilaikut kopioitiin tussilla muovikalvoille. Syöntilaikut kuvattiin digitaalisella kameralla ja niiden yhteispinta-ala laskettiin. Kaikki tukkimiehentäit yhtä kokeen alussa kuollutta yksilöä lukuun ottamatta söivät runsaasti rauduskoivua. Kokeen loppuun mennessä tukkimiehentäit olivat syöneet keskimäärin 1 104 mm² rauduskoivun kuorta, mikä oli 81 % taimikapuloiden kokonaiskuoripinta-alasta. Tukkimiehentäi on siten potentiaalinen taimituhojen aiheuttaja rauduskoivulla. Maastohavainnot metsänuudistamisalueilta tukevat tätä tulosta. Lisäksi tarkkailtiin syöttökoehäkeissä uudistusalalta siirrettyjen kasvien kelpaavuutta tukkimiehentäin ravintona. Erityisen runsaasti syöntivioitusjälkiä löydettiin suopursun, kanervan ja mustikan varsista, puolukan varsista ja lehdistä sekä pihlajan rungolta.

• Viiri, Sähköposti: heli.viiri@metla.fi

• Melin, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi
• Laakso, Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos, PL 111, 80101 Joensuu Sähköposti: tero.laakso@uef.fi
• Kärkkäinen, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu Sähköposti: leena.karkkainen@luke.fi
• Packalen, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu; Nykyinen osoite: Maa- ja metsätalousministeriö, Hallituskatu 3, 00023 Valtioneuvosto Sähköposti: tuula.packalen@mmm.fi
• Viiri, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu; Nykyinen osoite: UPM-Kymmene Oyj, UPM Metsä, Åkerlundinkatu 11 B, 33100 Tampere Sähköposti: heli.viiri@upm.com

• Kniivilä, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: matleena.kniivila@luke.fi
• Hantula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jarkko.hantula@luke.fi
• Hotanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
• Hynynen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jari.hynynen@luke.fi
• Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: harri.hanninen@luke.fi
• Korhonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: kari.t.korhonen@luke.fi
• Leppänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: jussi.leppanen@luke.fi
• Melin, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi
• Mutanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: antti.mutanen@luke.fi
• Määttä, Sähköposti: kalleet.maatta@gmail.com
• Siitonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: juha.siitonen@luke.fi
• Viiri, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: heli.viiri@gmail.com
• Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: esa-jussi.viitala@luke.fi
• Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: jari.viitanen@luke.fi

• Viiri, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu https://orcid.org/0000-0003-3952-9481 Sähköposti: heli.viiri@luke.fi
• Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: jari.viitanen@luke.fi
• Mutanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: antti.mutanen@luke.fi
• Leppänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: jussi.leppanen@luke.fi

• Viiri, Sähköposti: heli.viiri@metla.fi
• Ahola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Muinonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Parikka, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Pitkänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

• Kemppainen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu; Luonnonvarakeskus (Luke), Joensuu https://orcid.org/0009-0000-6184-8812 Sähköposti: kalle.kemppainen@uef.fi
• Kärhä, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: kalle.karha@uef.fi
• Laitila, Luonnonvarakeskus (Luke), Joensuu https://orcid.org/0000-0003-4431-3319 Sähköposti: juha.laitila@luke.fi
• Sairanen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0009-0008-8632-3797 Sähköposti: anttsair@student.uef.fi
• Kankaanhuhta, Luonnonvarakeskus (Luke), Joensuu https://orcid.org/0000-0001-5785-5972 Sähköposti: ville.kankaanhuhta@luke.fi
• Viiri, UPM-Kymmene Oyj, UPM Metsä, Tampere https://orcid.org/0000-0003-3952-9481 Sähköposti: heli.viiri@upm.com
• Peltola, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: heli.peltola@uef.fi

• Melin, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi
• Ylioja, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: tiina.ylioja@luke.fi
• Aarnio, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: leena.aarnio@luke.fi
• Hamunen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: katri.hamunen@luke.fi
• Nevalainen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: seppo.nevalainen@gmail.com
• Pouttu, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: antti.pouttu@kolumbus.fi
• Viiri, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu; UPM-Kymmene Oyj, Tampere Sähköposti: heli.viiri@upm.com

• Luoranen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Suonenjoki Sähköposti: jaana.luoranen@luke.fi
• Viiri, UPM Metsä, Tampere https://orcid.org/0000-0003-3952-9481 Sähköposti: heli.viiri@upm.com

• Melin, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6b, 80100 Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi
• Viiri, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6b, 80100 Joensuu; UPM-Kymmene Oyj, UPM Forest, Åkerlundinkatu 11 B, 33100 Tampere Sähköposti: heli.viiri@upm.com
• Tikkanen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu Sähköposti: olli-pekka.tikkanen@uef.fi
• Elfving, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6b, 80100 Joensuu; Oulun yliopisto, Biologian laitos, Pentti Kaiteran katu 1, 90014 Oulu Sähköposti: riku.elfving@gmail.com
• Neuvonen, Turun yliopisto, Biodiversiteettiyksikkö, Kevon tutkimuslaitos, 20014 Turku Sähköposti: seppo.neuvonen@utu.fi

• Luoranen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Viiri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Julkaisussa tarkastellaan metsänuudistamisen tilaa Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) vuosien 2004–2008 mittausaineistoihin perustuen. Tulosten mukaan metsänuudistamisessa ollaan siirtymässä hyvästä metsänhoidosta tyydyttävään metsänhoitoon, koska laadultaan hyvien taimikoiden osuus on pienentynyt VMI9:n 39 %:sta 30 %:iin ja vastaavasti tyydyttävien ja välttävien osuus on kasvanut 56 %:sta 65 %:iin. Vajaatuottoisten taimikoiden osuus (5 %) ei ole muuttunut. Avohakkuualat viljellään melko tunnollisesti, mutta uudistamisen ripeydessä on parannettavaa. Koko maassa 3-vuotiaista avohakkuualoista on viljelemättä 25 % ja 5-vuotiaista 12 %. Etelä-Suomessa huomattava osa (9 %) alle 10-vuotiaista kuusen istutustaimikoista on perustettu ilman maanmuokkausta, vaikka muokatuilla, erityisesti mätästetyillä, uudistusaloilla kuusen istutustulos on selvästi parempi. Luontaisesti syntyneissä taimikoissa epätasaisuus tai harvuus on useammassa kuin joka toisessa taimikossa syynä alentuneeseen laatuun. Viljelytaimikoissa yleisin laadun alennuksen syy on tuhot (26 % viljelytaimikoista). Yleisin taimikkotuho on hirvituhot, joita on 741 000 hehtaarilla, mikä on 19 % koko maan taimikoista. Männyn taimikoissa hirvituhoja esiintyy 557 000 hehtaarilla (24 % männyn taimikoista), joista vakavia tai täydellisiä hirvituhoja on 61 000 ha (3 % männyn taimikoista). Hoitamattomuus on laadun alennuksen syynä 420 000 hehtaarilla eli 11 %:lla koko maan taimikoista. Koko maassa myöhässä olevaa taimikonhoitotarvetta on pienissä taimikoissa 55 000 ha, varttuneissa taimikoissa 250 000 ha ja nuorissa kasvatusmetsissä 388 000 ha. Inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella taimikonhoitoa on tehty keskimäärin 164 000 ha vuodessa. Seuraavan 10-vuotiskauden aikana hoitotarve on yli 200 000 ha vuodessa, mikä edellyttää taimikonhoidon tuntuvaa lisäämistä nykyisestään.

• Korhonen, Sähköposti: kari.t.korhonen@metla.fi
• Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Miina, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Viiri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

• Viiri, Sähköposti: heli.viiri@metla.fi
• Kytö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

• Viiri, Sähköposti: heli.viiri@metla.fi

• Viiri, UPM Metsä, Tampere https://orcid.org/0000-0003-3952-9481 Sähköposti: heli.viiri@upm.com