Jarkko Hantula, Eeva J. Vainio. (2016). Sienivirusten potentiaali juurikäävän torjunnassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 2 artikkeli 5959. https://doi.org/10.14214/ma.5959

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Vainio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5907, Katsaus

Arja Lilja, Jarkko Hantula, Anna Rytkönen, Michael Müller, Päivi Parikka, Antti Pouttu, Timo Kurkela. (2010). Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5907. https://doi.org/10.14214/ma.5907

Original keywords: haavanroso; hollanninjalavatauti; kuoripolte; lepänruoste; levälaikku; läntinen pahkaruoste; mäntyankeroinen; nahka- ja tyvimätä; pihkakoro; punavyökariste; ruskopolte; ruskovyökariste; saarnensurma; tammen äkkikuolema; valkomännyn tervasroso; versopolte

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Suomeen kulkeutui 1990-luvun alussa Phytophthora cactorum -mikrobi, jota voidaan kutsua jo vakiintuneeksi vieraslajiksi. Sata vuotta aiemmin Eurooppaan levisi strobusmäntyjen mukana Cronartium ribicola, joka aiheuttaa valkomännyn tervasroson 5-neulasmännyillä. Aikanaan maahamme on tullut taimien mukana kaksi, Amerikasta kotoisin olevaa sientä Neofabrea populi ja Entoleuca mammata, jotka aiheuttavat lähinnä hybridihaavalla kuoripoltteeksi ja haavanrosoksi nimetyt taudit. Eviran kasvintarkastuslaboratorio löysi Amerikassa tammenäkkikuolemaa ja Euroopassa heiden ja varpukasvien versopoltetta aiheuttavaa P. ramorum -mikrobia ensimmäisen kerran vuonna 2004. Sitä löytyi paitsi tuontitaimista, myös Suomessa tuotetuilta alppiruusuilta. Uusin vieraslaji on P. plurivora, joka tartutuskokeissa on osoittautunut erittäin haitalliseksi monille kasveille. Lepänruosteen aiheuttava Melampsoridium hiratsukanum on tuhonnut Suomessa lepän lehtiä vuodesta 1997. Muita tulokaslajeja ovat Dothistroma septosporum ja Chalara fraxinea. Ensinmainittu aiheuttaa punavyökariste-taudin, jonka esiintyminen meillä varmennettiin 2008. C. fraxinea puolestaan liitetään saarnensurmaksi nimettyyn tautiin.

Kasvitautien joukossa on useita, joiden maahanpääsy yritetään estää. Hollanninjalavatautia aiheuttavat Ophiostoma ulmi, O. novo-ulmi ja O. novo-ulmin alalajit ovat kaikki tarkkailtavia lajeja. Vaaralliseksi kasvituhoojaksi on myös luokiteltu tukkien ja muun puutavaran mukana kulkeutuva mäntyankeroinen (Bursaphelencus xylophilus). Tämä sukkulamato leviää hyönteisten mukana mäntyihin, ja ankeroiselle suotuisissa oloissa puut kuivuvat nopeasti. Karanteenilajeihin kuuluu myös Fusarium circinatum, jonka pelätään leviävän meille taimien tai siementen mukana. Pohjois-Amerikassa tunnetaan monia pahoja metsätauteja, jotka saattaisivat osoittautua kohtalokkaiksi metsäpuillemme tänne levitessään. Yksi tällainen olisi männyllä ruostetta aiheuttava Peridermium harknessii.

Lilja, Sähköposti: arja.lilja@metla.fi
Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Rytkönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Müller, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Parikka, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Pouttu, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kurkela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa

artikkeli 10728, Katsaus|Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa

Jarkko Hantula, Matti Koivula, Heikki Nuorteva, Tiina Ylioja. (2022). Saarnen merkittävimmät uhkatekijät: saarnensurma, saarnenjalosoukko ja saarnipistiäinen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10728. https://doi.org/10.14214/ma.10728

Original keywords: Agrilus planipennis; Hymenoscyphus fraxineus; Tomostethus nigritus; metsäpatologia; tuhohyönteiset; vieraslajit

Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Ash (Fraxinus excelsior L.) is a relatively rare tree species in Finland, as it is common only in the southernmost part of the country although its distribution area ranges up to Oulu region. Finnish ash trees were free of dangerous pests and pathogens until 1990´s when an ascomycete Hymenoscyptus fraxineus (T. Kowalski) Baral, Queloz & Hosoya causing ash decline was introduced to Europe and changed the situation. Thereafter also hymenopteran Tomosthetus nigritus Fabricius has become more common in Finland due to an unknown reason and can now be considered harmful on the health of ash trees. In addition, the emerald ash borer, Agrilus planipennis Fairmaire, that has caused considerable damage especially in North America, has become a threat to ash trees as it is spreading in Russia towards Finland. In this review we will describe the biology and control possibilities of these three organisms and their distribution history in Finland and elsewhere.

Hantula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-1016-0636 Sähköposti: jarkko.hantula@luke.fi
Koivula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki https://orcid.org/0000-0001-6415-4904 Sähköposti: matti.koivula@luke.fi
Nuorteva, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-8211-9843 Sähköposti: heikki.nuorteva@luke.fi
Ylioja, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-8840-7504 Sähköposti: tiina.ylioja@luke.fi

Tieteen tori

artikkeli 10366, Tieteen tori

Matleena Kniivilä, Jarkko Hantula, Juha-Pekka Hotanen, Jari Hynynen, Harri Hänninen, Kari T. Korhonen, Jussi Leppänen, Markus Melin, Antti Mutanen, Kalle Määttä, Juha Siitonen, Heli Viiri, Esa-Jussi Viitala, Jari Viitanen. (2020). Metsälain ja metsätuholain muutosten vaikutukset arvioitiin – vaikutukset näkyvät vasta osin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10366. https://doi.org/10.14214/ma.10366

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kniivilä, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: matleena.kniivila@luke.fi
Hantula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jarkko.hantula@luke.fi
Hotanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
Hynynen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jari.hynynen@luke.fi
Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: harri.hanninen@luke.fi
Korhonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: kari.t.korhonen@luke.fi
Leppänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: jussi.leppanen@luke.fi
Melin, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi
Mutanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: antti.mutanen@luke.fi
Määttä, Sähköposti: kalleet.maatta@gmail.com
Siitonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: juha.siitonen@luke.fi
Viiri, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: heli.viiri@gmail.com
Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: esa-jussi.viitala@luke.fi
Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: jari.viitanen@luke.fi

artikkeli 6490, Tieteen tori

Michael M. Müller, Tuula Piri, Jarkko Hantula. (2013). Ilmaston lämpeneminen haastaa nykyistä tehokkaampaan juurikäävän torjuntaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 4 artikkeli 6490. https://doi.org/10.14214/ma.6490

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Müller, Sähköposti: michael.muller@metla.fi
Piri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6250, Tieteen tori

Arja Lilja, Jarkko Hantula, Raija-Liisa Petäistö, Marja Poteri. Kasvitautiongelmia taimitarhatuotannossa: havupuiden juurilaho, koivun levälaikku, versosurma, harmaahome ja korot kuusen taimilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 2 artikkeli 6250. https://doi.org/10.14214/ma.6250

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Lilja, Sähköposti: arja.lilja@metla.fi
Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Petäistö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Poteri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 10553, Tutkimusseloste

Juha Kaitera, Tuomas Kauppila, Jarkko Hantula. (2021). Kuusen siemenviljelmillä esiintyvien pintakasvillisuuden lajien alttius kuusentuomiruosteelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10553. https://doi.org/10.14214/ma.10553

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kaitera, Luonnonvarakeskus (Luke), Oulu Sähköposti: juha.kaitera@luke.fi
Kauppila, Kasvitieteellinen puutarha, Oulun yliopisto, Oulu Sähköposti: tuomas.kauppila@oulu.fi
Hantula, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: jarkko.hantula@luke.fi

artikkeli 6347, Tutkimusseloste

Henna Vartiamäki, Jarkko Hantula, Antti Uotila. (2009). Koivun karsintahaavojen infektioalttius purppuranahakkasienelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6347. https://doi.org/10.14214/ma.6347

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Vartiamäki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Uotila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5686, Tutkimusseloste

Jarkko Hantula, Eeva Vainio. Spesifiset alukkeet männyn- ja kuusenjuurikäävän tunnistamiseen suoraan infektoituneesta kannosta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5686. https://doi.org/10.14214/ma.5686

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Vainio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 6345, Kirjallisuutta

Jarkko Hantula. (2009). Metsäpuiden sienitautitutkimus esittelyssä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6345. https://doi.org/10.14214/ma.6345

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Hantula, Sähköposti: jarkko.hantula@metla.fi

Tieteen tori

Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi

artikkeli 6603, Tieteen tori|Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi

Jarkko Hantula. (2014). Ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisestä kasvikaupasta aiheutuvat riskit ja niiden merkitys suomalaiseen metsätalouteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli 6603. https://doi.org/10.14214/ma.6603

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Hantula, Sähköposti: jarkko.hantula@metla.fi

Tieteen tori

Tutkijoiden näkökulmia metsäntutkimukseen

artikkeli 6928, Tieteen tori|Tutkijoiden näkökulmia metsäntutkimukseen

Jarkko Hantula. (2015). Tutkimuksen hyödyntäminen yhteis- kunnassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 3 artikkeli 6928. https://doi.org/10.14214/ma.6928

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Metsien terveys nyt ja tulevaisuudessa

artikkeli 10476, Tieteen tori|Metsien terveys nyt ja tulevaisuudessa

Jarkko Hantula. (2020). Kansainvälinen kasvinterveyden vuosi 2020. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10476. https://doi.org/10.14214/ma.10476

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Hantula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-1016-0636 Sähköposti: jarkko.hantula@luke.fi

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit