Raija Laiho, Sakari Tuominen, Soili Kojola, Timo Penttilä, Markku Saarinen, Antti Ihalainen. (2016). Heikkotuottoiset ojitetut suometsät – missä ja paljonko niitä on? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 2 artikkeli 5957. https://doi.org/10.14214/ma.5957

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tuominen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kojola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6615, Tutkimusartikkeli

Soili Kojola, Hannu Hökkä, Raija Laiho, Timo Penttilä. (2008). Harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus puuston kasvuun ja tuotokseen ojitetuilla rämeillä – simulointitutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6615. https://doi.org/10.14214/ma.6615

Original keywords: harvennus; Pinus sylvestris; simulointi; MOTTI; kunnostusojitus; metsän kasvatus; ojitetut turvemaat

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Katsaus

artikkeli 10372, Katsaus

Markku Saarinen, Sauli Valkonen , Sakari Sarkkola, Mika Nieminen, Timo Penttilä, Raija Laiho. (2020). Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ojitetuilla turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10372. https://doi.org/10.14214/ma.10372

Original keywords: suometsät; pienaukkohakkuu; eri-ikäiskasvatus; kaistalehakkuu; metsätalouden ympäristövaikutukset

Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Avohakkuut ja kunnostusojitukset turvemailla aiheuttavat suurimman osan metsätalouden vesistökuormituksesta. Avohakkuun jälkeen turvemaan vedenpinta voi nousta korkealle, jolloin ravinteiden sekä humuksen huuhtoumat lisääntyvät ja hapettomissa turvekerroksissa syntyvää metaania pääsee ilmakehään. Toisaalta turpeen alhaalla oleva vedenpinta edistää hajotustoimintaa, mikä lisää turpeen hajotuksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Turpeen vedenpintaa ei siis pitäisi päästää nousemaan liian korkealle tai laskemaan tarpeettoman syvälle. Viime vuosina kehittyneen näkemyksen mukaan jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan mahdollisesti tasoittaa suurinta vedenpinnan vaihtelua ja siten vähentää turvemaiden metsätalouden ympäristöongelmia. Esitämme artikkelissamme jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen soveltamismahdollisuuksia erilaisissa suometsissä. Suometsissä kuivatusta edeltäneen vesitalouden vaikutus on yleensä selvästi havaittavissa vanhojenkin ojitusaluepuustojen rakennevaihteluna. Vesitalouden historia ilmenee varsinkin korpien ojitusalueilla. Siksi monessa korpikuusikossa (pääpuulajina Picea abies (L.) H. Karst.) on mahdollista siirtyä melko nopeasti säännöllisen eri-ikäiskasvatuksen läpimittajakaumaan esimerkiksi yläharvennuksia soveltamalla. Jatkuvaa peitteisyyttä voidaan korpikuusikoissa ylläpitää myös ryhmittäistä erirakenteisuutta edustavin kaistale- ja pienaukkohakkuin sekä niiden ja poimintahakkuiden yhdistelmillä. Myös monet ns. II-tyypin mäntyvaltaiset (pääpuulajina Pinus sylvestris L.) turvekankaat (puuttomista nevoista ja osin nevapintaisista harvapuustoisista rämeistä kehittyneet turvekankaat) ovat kuusialikasvosten ansiosta hyviä poimintahakkuisiin siirtymisen kohteita. Säännölliseen eri-ikäisrakenteeseen siirtymisen vaihtoehtona niissä on tehtävissä myös alikasvosten vapauttamiseen tähtäävä ylispuuhakkuu, joka sekin voidaan lukea jatkuvapeitteiseen metsätalouteen kuuluvaksi. Mäntyvaltaisten suometsien joukossa on kuitenkin paljon myös puolukkaturvekankaita, joilla jää avoimeksi kuusen varaan rakentuvan kasvatuksen taloudellinen kannattavuus männyn kasvatukseen verrattuna. Puolukka- ja varputurvekankaiden mäntyvaltaisten puustojen jatkuvapeitteisyyden toteuttamiseksi esitämme ensisijaisesti erilaisia pienaukko- ja kaistalehakkuita sekä niiden ja ylispuukasvatuksen yhdistelmiä. Suometsien jatkuvassa peitteisyydessä on kuitenkin menetelmästä riippumatta otettava huomioon turpeen vedenpinnan vaihtelun minimointi. Meneillään olevien tutkimusten alustavat tulokset viittaavat siihen, että jatkuvan peitteisyyden menetelmillä on mahdollista vähentää suometsien ympäristövaikutuksia avohakkuuseen verrattuna.

Saarinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tampere Sähköposti: markku.saarinen@luke.fi
Valkonen , Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: sauli.valkonen@luke.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Nieminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: mika.nieminen@luke.fi
Penttilä, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: timo.penttila@luke.fi
Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: raija.laiho@luke.fi

Tieteen tori

artikkeli 24006, Tieteen tori

Annamari Laurén, Raija Laiho, Marjo Palviainen. (2024). Metsänhoidon keinot käyttöön ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2024 artikkeli 24006. https://doi.org/10.14214/ma.24006

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

artikkeli 10575, Tieteen tori

Annamari (Ari) Laurén, Marjo Palviainen, Raija Laiho, Kersti Leppä, Samuli Launiainen, Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Iñaki Urzainki, Leena Stenberg. (2021). Suosimulaattori (SUSI) – uusi mekanistinen simulointimalli suometsien hoidon suunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10575. https://doi.org/10.14214/ma.10575

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Laurén, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0000-0002-6835-9568 Sähköposti: ari.lauren@uef.fi
Palviainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto https://orcid.org/0000-0001-9963-4748 Sähköposti: marjo.palviainen@helsinki.fi
Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: raija.laiho@luke.fi
Leppä, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: kersti.leppa@luke.fi
Launiainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: samuli.launiainen@luke.fi
Hökkä, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu Sähköposti: hannu.hokka@luke.fi
Nieminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: mika.nieminen@luke.fi
Urzainki, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: inaki.urzainqui@luke.fi
Stenberg, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: leena.stenberg@luke.fi

Tutkimusseloste

artikkeli 7810, Tutkimusseloste

Pentti Niemistö, Soili Kojola, Anssi Ahtikoski, Raija Laiho. (2017). Tiheiköt hyötykäyttöön? – Hieskoivikoiden kasvatusvaihtoehtojen kannattavuus turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7810. https://doi.org/10.14214/ma.7810

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

artikkeli 6837, Tutkimusseloste

Raija Laiho, Sakari Sarkkola, Seppo Kaunisto, Jukka Laine, Kari Minkkinen. (2008). Turpeen ravinnepitoisuudet ojitetuissa suometsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6837. https://doi.org/10.14214/ma.6837

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

artikkeli 5675, Tutkimusseloste

Soili Kojola, Timo Penttilä, Raija Laiho. Vaihtoehtoisten harvennuskäsittelyjen tuotosvaikutukset erirakenteisissa ojitusalueiden männiköissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5675. https://doi.org/10.14214/ma.5675

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

artikkeli 6094, Tutkimusseloste

Raija Laiho, Jukka Laine, Timo Penttilä. Maan ravinnepitoisuuksien ja tiheyden vaihtelu suometsäkuvioiden sisällä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli 6094.

Näytä lisätiedot | Tekijät

Tieteen tori

Suometsien kasvatus

artikkeli 6019, Tieteen tori|Suometsien kasvatus

Raija Laiho, Timo Penttilä, Jukka Laine. Riittävätkö ravinteet suometsissä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6019. https://doi.org/10.14214/ma.6019

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

artikkeli 6015, Tieteen tori|Suometsien kasvatus

Timo Penttilä, Hannu Hökkä, Raija Laiho. Harvennusten ekologiset perusteet ja tuotosvaikutukset ojitetuilla rämeillä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6015. https://doi.org/10.14214/ma.6015

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tieteen tori

Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

artikkeli 6200, Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

Antero Varhimo, Timo Penttilä, Soili Kojola, Raija Laiho. Ojitusaluemänniköiden ensiharvennuspuu sellun raaka-aineena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6200. https://doi.org/10.14214/ma.6200

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

artikkeli 6199, Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

Timo Penttilä, Soili Kojola, Raija Laiho. Suomänniköiden ensiharvennukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6199. https://doi.org/10.14214/ma.6199

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit