Viimeisin julkaistu artikkeli: 29.12.2022, id 10774 ja
pääkirjoitus id 10797

Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017

Tutkimusartikkeli

artikkeli 7692, Tutkimusartikkeli
Antti Mutanen, Jari Viitanen. (2017). Venäläisen tuontipuun rajahintojen ja Suomen kantohintojen väliset vuorovaikutussuhteet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7692. https://doi.org/10.14214/ma.7692
Avainsanat: puun tuonti; Suomen puumarkkinat; hintavaikutukset; Granger-kausaalisuus
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin venäläisen tuontipuun rajahintojen ja Suomen kantohintojen välisiä vuorovaikutussuhteita eri astetta integroituneiden aikasarjojen analyysiin soveltuvalla versiolla Granger-kausaalisuustestistä. Lisäksi luotiin kataus Suomen ja Venäjän väliseen raakapuukauppaan viime vuosikymmeninä vaikuttaneisiin tekijöihin. Puutavaralajeittainen, kuukausittainen hinta-aineisto kattoi aikavälin 1995/1–2016/11. Tilastolliset analyysit suoritettiin sekä nimellisille että reaalisille hinnoille ja koko tutkimuksen aikajänteen lisäksi osajaksolle 1999/1–2008/12, joka rajasi hinnoissa ilmenneen poikkeuksellisen vaihtelun tarkastelun ulkopuolelle. Tulosten mukaan kotimaan kantohinnat olivat Granger-mielessä aiheuttaneet venäläisen tuontipuun rajahinnat koivutukkia lukuun ottamatta. Joidenkin puutavaralajien kohdalla havaittiin takaisinkytkentäsuhde rajahinnasta kantohintaan päin, mutta ilmiön olemassaoloon vaikutti käytetty hinta-aineisto ja tarkasteluajanjakso. Kantohintojen vaihtelut ovat edeltäneet venäläisen puun rajahintojen vaihtelua, ja tämä tulos tukee aiemmissa tutkimuksissa tehtyä havaintoa Suomen puumarkkinoiden hintajohtajuudesta suhteessa muiden maiden puumarkkinoihin Itämeren alueella.

  • Mutanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Joensuu Sähköposti: antti.mutanen@luke.fi (sähköposti)
  • Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Joensuu Sähköposti: jari.viitanen@luke.fi
artikkeli 6997, Tutkimusartikkeli
Harri Hänninen, Hanna Kumela, Teppo Hujala, Mikko Kurttila. (2017). Metsänomistajien näkemys metsänvuokrauksesta metsäomaisuuden hoidon kokonaispalveluna. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 6997. https://doi.org/10.14214/ma.6997
Avainsanat: kyselytutkimus; metsänvuokraus; palveluliiketoiminta; palvelutarpeet; yksityismetsätalous
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Metsäpalveluiden toimintaympäristö ja palveluiden tarjonta ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin päijäthämäläisten ja pohjoiskarjalaisten metsänomistajien tarpeita ja vaatimuksia metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelulle. Tarkastelun kohteena oli erityisesti metsänvuokraus, jota verrattiin metsäomaisuuden hoitosopimuspalveluun. Tutkimus perustui metsänomistajille helmi-maaliskuussa 2016 tehtyyn kyselyyn, johon saatiin vastauksia 663 metsänomistajalta. Otos oli 2575, joten vastausprosentti oli 25,7. Kiinnostus metsänvuokrausta kohtaan oli metsänomistajien keskuudessa varsin vähäistä, sillä vain viisi prosenttia metsän­omistajista oli halukas vuokraamaan metsiään. Tulos ei ole yllättävä, sillä metsänvuokrauksessa on kyse uudesta palvelumallista, josta ei ole tuoreita kokemuksia mutta jolla on historian taakkaa ja kielteistä arvolatausta. Tulokset osoittavat kuitenkin tietyn metsänomistajasegmentin kiinnostusta uutta palvelua kohtaan. Omistajat, jotka eivät itse tee metsänhoitotöitä, tekevät puukauppaa harvoin, ovat korkeasti koulutettuja ja asuvat kaukana tilastaan ovat muita kiinnostuneempia metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelusta. Luotettavan palveluntarjoajan tuottamille, vaivattomille ja uusia arvolupauksia sisältäville metsäomaisuuden kokonaisvaltaisille hoitopalveluille voidaan tulevaisuudessa arvioida olevan kasvavaa tarvetta. Metsänvuokraus metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelumallina edellyttää kuitenkin selkeitä sopimusmalleja ja konkreettisia esimerkkejä todellisista tapauksista, joissa metsänvuokraus on ollut onnistunut ratkaisu.

  • Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: harri.hanninen@luke.fi (sähköposti)
  • Kumela, Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Mikkeli Sähköposti: hanna.kumela@luke.fi
  • Hujala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID http://orcid.org/0000-0002-7905-7602 Sähköposti: teppo.hujala@uef.fi
  • Kurttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Joensuu Sähköposti: mikko.kurttila@luke.fi

Tiedonanto

artikkeli 6992, Tiedonanto
Jouko Laasasenaho, Raimo Timonen, Heikki Poso. (2017). Tuoreen puun lämpöarvosta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 6992. https://doi.org/10.14214/ma.6992
Avainsanat: lämpöarvo; kosteusprosentti; sydänpuu; mantopuu; runkokäyrä; tuorepoltto
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkastellaan runkopuun kosteutta sekä manto- ja sydänpuun lämpöarvoja vuoden eri aikoina. Tavoitteena on selvittää perusteita laskea kuljetettavan veden määrä ja puuerän lämpöarvo suoraan korjuun yhteydessä. Lämpöarvot määritettiin viiden millimetrin paksuisista kairanlastuista suoraan, koska näytteen kuivaamisen yhteydessä osa energiapitoisista aineista haihtuu. Kairanlastujen kosteuserot ja niihin sattuneet pihkatiehyet aiheuttivat lisää vaihtelua, joten menetelmää käytettäessä on otettava useita näytteitä tulosten luotettavuuden lisäämiseksi.
Tuoreen männyn mantopuun lämpöarvo oli kesällä juhannuksen jälkeen noin 1,5 MJ kg–1 suurempi kuin kuusella ja sydänpuussa ero oli lähes yhtä suuri. Kuivapainosta laskettuna erot olivat samaa suuruusluokkaa, mutta talvella pienemmät. Männyn sydänpuu kuivapainoa kohti laskettuna todettiin lämpöarvoltaan noin 8% suuremmaksi kuin mantopuu. Kuusella ero on noin puolta pienempi. Koivun pienilläkin oksilla lämpöarvot olivat korkeat. Kuusen pihkan haihtuvat ainesosat todettiin hyvin energiapitoisiksi.
Mittauksissa todettiin, että havupuiden sydänpuun kosteus ei ole vakio, vaan sydänpuu on talvella selvästi kuivempaa lähellä ydintä kuin mantopuurajalla. Kuusien mantopuun kosteus oli hieman suurempi kesällä kuin mäntyjen, mutta sydänpuun kosteus pienempi. Talvella mantopuun kosteudessa ei ollut juuri eroja. Koivun kosteuden todettiin vaihtelevan vain vähän rungon poikkileikkauksessa lehtien putoamisen jälkeen syksyllä ja talvella.
Mikäli käytössä olisivat sydänpuun läpimitan estimointiin eri korkeuksilla soveltuvat mallit, voitaisiin runkokäyrien avulla estimoida runkoihin sisältyvän veden määrä ja myös rungon osien lämpöarvot melko tarkasti. Tällaisilla menetelmillä voidaan puun hinnoittelua tarkentaa eri käyttötarkoituksiin ja etenkin puun tuorepolttoon uudenaikaisissa lämpölaitoksissa, joissa on höyrystyneen veden sisältämän energian talteen ottoon soveltuvat laitteet. Puun polton tuottavuutta voidaan nostaa useita kymmeniä prosentteja lyhyellä aikavälillä Suomessa.

  • Laasasenaho, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, Helsinki Sähköposti: jouko.laasasenaho@helsinki.fi (sähköposti)
  • Timonen, Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Helsinki Sähköposti: raimo.timonen@helsinki.fi
  • Poso, Helsingin yliopisto Sähköposti: heikki.poso@helsinki.fi

Tieteen tori

artikkeli 9912, Tieteen tori
Jussi Leppänen, Esa-Jussi Viitala. (2017). Metsätalouden harjoittaminen Virossa: metsänomistus, kiinteistömarkkinat ja metsänvuokrauksen mahdollisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 9912. https://doi.org/10.14214/ma.9912
English title: Metsätalouden harjoittaminen Virossa: metsänomistus, kiinteistömarkkinat ja metsänvuokrauksen mahdollisuudet.
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Leppänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: jussi.leppanen@luke.fi (sähköposti)
  • Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: esa-jussi.viitala@luke.fi
artikkeli 7757, Tieteen tori
Elias Hurmekoski, Jaana Korhonen. (2017). Pitkän aikavälin katsaus puurakentamisen markkinoihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7757. https://doi.org/10.14214/ma.7757
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hurmekoski, European Forest Institute, Bioeconomy Programme, Joensuu Sähköposti: elias.hurmekoski@efi.int (sähköposti)
  • Korhonen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, Helsinki Sähköposti: jaana.e.korhonen@helsinki.fi
artikkeli 7716, Tieteen tori
Matti Haapanen, Harri Leinonen, Kari Leinonen. (2017). Männyn ja kuusen siemenviljelyssiemenen taimitarhakäytön kehitys 2006–2016: Alueellinen tarkastelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7716. https://doi.org/10.14214/ma.7716
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Haapanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, Helsinki ORCID http://orcid.org/0000-0003-3294-501X Sähköposti: matti.haapanen@luke.fi (sähköposti)
  • Leinonen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kasvinterveysyksikkö, Oulu, Helsinki Sähköposti: harri.leinonen@evira.fi
  • Leinonen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kasvinterveysyksikkö, Oulu, Helsinki Sähköposti: kari.leinonen@evira.fi
artikkeli 7715, Tieteen tori
Risto Päivinen, Jarmo Saarikko. (2017). Kuinka kansainvälistä on suomalainen metsäntutkimus? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7715. https://doi.org/10.14214/ma.7715
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Päivinen, Tapio Oy, Helsinki Sähköposti: risto.paivinen@tapio.fi (sähköposti)
  • Saarikko, Luonnonvarakeskus (Luke), Tutkimuksen tukipalvelut, Helsinki Sähköposti: jarmo.saarikko@luke.fi
artikkeli 7708, Tieteen tori
Heimo Karppinen, Harri Hänninen. (2017). Metsien omistaminen ja käyttö – onko sukupuolella väliä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7708. https://doi.org/10.14214/ma.7708
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Karppinen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, Helsinki;  Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: heimo.karppinen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: harri.hanninen@luke.fi
artikkeli 7687, Tieteen tori
Mika Mustonen, Jari Viitanen, Riitta Hänninen, Marja Knuuttila, Csaba Jansik. (2017). Puun tarjonta ja puun käytön tulevaisuuden näkymät Itämeren alueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7687. https://doi.org/10.14214/ma.7687
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Mustonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: mika.mustonen@luke.fi (sähköposti)
  • Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Joensuu Sähköposti: jari.viitanen@luke.fi
  • Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: riitta.hanninen@luke.fi
  • Knuuttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Mikkeli Sähköposti: marja.knuuttila@luke.fi
  • Jansik, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: csaba.jansik@luke.fi
artikkeli 6987, Tieteen tori
Saija Kuusela, Susanna Anttila, Panu Halme, Aino Juslén. (2017). Tutkimus tehostaa suojelutoimia: yhteenveto Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelman vaikuttavuudesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 6987. https://doi.org/10.14214/ma.6987
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kuusela, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luontoympäristökeskus/Ekosysteemipalvelut, Helsinki Sähköposti: saija.kuusela@ymparisto.fi (sähköposti)
  • Anttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luontoympäristökeskus/Ekosysteemipalvelut, Helsinki Sähköposti: susanna.anttila@ymparisto.fi
  • Halme, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä Sähköposti: panu.halme@jyu.fi
  • Juslén, Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Eläintieteen yksikkö, Helsinki Sähköposti: aino.juslen@helsinki.fi

Tutkimusseloste

artikkeli 9907, Tutkimusseloste
Markku T. Lehtinen, Pertti Pulkkinen. (2017). Isän genotyypin vaikutus yksivuotisen männyntaimen päätesilmun muodostumiseen ja talvenkestävyyden kehittymiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 9907. https://doi.org/10.14214/ma.9907
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lehtinen, Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, Helsinki Sähköposti: markku.t.lehtinen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Pulkkinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, Läyliäinen Sähköposti: pertti.pulkkinen@luke.fi
artikkeli 7820, Tutkimusseloste
Sakari Tuominen, Andras Balazs, Eija Honkavaara, Ilkka Pölönen, Heikki Saari, Teemu Hakala, Niko Viljanen. (2017). Fotogrammetrisen 3D-latvusmallin ja hyperspektri­aineiston käyttö aluetason puustotulkinnassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7820. https://doi.org/10.14214/ma.7820
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Tuominen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: sakari.tuominen@luke.fi (sähköposti)
  • Balazs, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: andras.balazs@luke.fi
  • Honkavaara, Maanmittauslaitos, Paikkatietokeskus FGI, Kaukokartoitus ja fotogrammetria, Masala Sähköposti: eija.honkavaara@maanmittauslaitos.fi
  • Pölönen, Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta, Jyväskylä Sähköposti: ilkka.polonen@jyu.fi
  • Saari, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Sensing and integration, Espoo Sähköposti: heikki.saari@vtt.fi
  • Hakala, Maanmittauslaitos, Paikkatietokeskus FGI, Kaukokartoitus ja fotogrammetria, Masala Sähköposti: teemu.hakala@maanmittauslaitos.fi
  • Viljanen, Maanmittauslaitos, Paikkatietokeskus FGI, Kaukokartoitus ja fotogrammetria, Masala Sähköposti: niko.viljanen@maanmittauslaitos.fi
artikkeli 7819, Tutkimusseloste
Aarne Hovi, Pekka Raitio, Miina Rautiainen. (2017). Uusi spektrikirjasto boreaalisista puulajeista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7819. https://doi.org/10.14214/ma.7819
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hovi, Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos, Espoo Sähköposti: aarne.hovi@aalto.fi (sähköposti)
  • Raitio, Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos, Espoo Sähköposti: pekka.raitio@aalto.fi
  • Rautiainen, Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos, Espoo; Aalto-yliopisto, Elektroniikan ja nanotekniikan laitos, Espoo Sähköposti: miina.a.rautiainen@aalto.fi
artikkeli 7814, Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen, Paula Jylhä, Keith Little. (2017). Tuhkalannoitus ja heinäntorjunta suopellon metsityksessä männyllä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7814. https://doi.org/10.14214/ma.7814
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hytönen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Kokkola Sähköposti: jyrki.hytonen@luke.fi (sähköposti)
  • Jylhä, Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, Kokkola Sähköposti: paula.jylha@luke.fi
  • Little, Nelson Mandela University, George Campus, Etelä-Afrikka Sähköposti: Keith.Little@nmmu.ac.za
artikkeli 7810, Tutkimusseloste
Pentti Niemistö, Soili Kojola, Anssi Ahtikoski, Raija Laiho. (2017). Tiheiköt hyötykäyttöön? – Hieskoivikoiden kasvatusvaihtoehtojen kannattavuus turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7810. https://doi.org/10.14214/ma.7810
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Seinäjoki Sähköposti: pentti.niemisto@luke.fi (sähköposti)
  • Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Helsinki Sähköposti: soili.kojola@luke.fi
  • Ahtikoski, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Oulu Sähköposti: anssi.ahtikoski@luke.fi
  • Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Helsinki Sähköposti: raija.laiho@luke.fi
artikkeli 7794, Tutkimusseloste
Juha Laitila, Anssi Ahtikoski, Jaakko Repola, Johanna Routa. (2017). Esitutkimus rankahakkeen keinokuivaukseen perustuvan hankintaketjun kustannuskilpailukyvystä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7794. https://doi.org/10.14214/ma.7794
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Laitila, Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Joensuu Sähköposti: juha.laitila@luke.fi (sähköposti)
  • Ahtikoski, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Oulu Sähköposti: anssi.ahtikoski@luke.fi
  • Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Rovaniemi Sähköposti: jaakko.repola@luke.fi
  • Routa, Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Joensuu Sähköposti: johanna.routa@luke.fi
artikkeli 7792, Tutkimusseloste
Sakari Tuominen, Timo Pitkänen, Andras Balazs, Annika Kangas. (2017). Monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin kehittäminen 3D-ilmakuva-aineiston avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7792. https://doi.org/10.14214/ma.7792
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Tuominen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: sakari.tuominen@luke.fi (sähköposti)
  • Pitkänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: timo.p.pitkanen@luke.fi
  • Balazs, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: andras.balazs@luke.fi
  • Kangas, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Joensuu Sähköposti: annika.kangas@luke.fi

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit