Tutkimusartikkeli
artikkeli 5957,
Tutkimusartikkeli
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Laiho,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Tuominen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kojola,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Penttilä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Saarinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Ihalainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6029,
Tutkimusartikkeli
Soili Kojola,
Maarit Haavisto,
Jori Uusitalo,
Timo Penttilä.
(2013).
Vähäpuustoisten ojitusaluemetsiköiden harvennuspuunkorjuun ja jäävän puuston kasvatuksen kannattavuus kolmessa esimerkkileimikossa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2013
numero
1
artikkeli 6029.
https://doi.org/10.14214/ma.6029
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa simuloitiin harvennushakkuu, optimoitiin lähikuljetus sekä ennustettiin jäävän puuston kehitys kolmessa, puustorakenteeltaan erilaisessa esimerkkileimikossa erilaisilla metsänkasvatusvaihtoehdoilla. Esimerkkileimikot kuvasivat monille kunnostusojituskohteille tyypillisiä vähäpuustoisia tai puustorakenteeltaan ryhmittäisiä suon osa-alueita. Puunkorjuun kannattavuutta selvitettiin leimikoille simuloitujen korjuuvaihtoehtojen avulla. Simuloimalla jäävän puuston myöhempi kehitys arvioitiin ensiharvennusvaiheen toimenpiteiden vaikutuksia metsänkasvatuksen kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Tulokset osoittivat, että puuston harventaminen kunnostus ojituksen yhteydessä ei aina ole edullisin ratkaisu. Harvennuksen myöhentäminen kunnostusojitus ajankohdasta 15–25 vuodella lisäsi oleellisesti harvennuksen ainespuukertymää ja paransi pitkän aikavälin tuotos- ja taloustulosta. Mikäli harvennus kuitenkin tehtiin kunnostusojituksen yhteydessä, voimakas kertaharvennus oli sekä puunkorjuun että pitkän aikavälin tuoton kannalta paras ratkaisu. Harvennuskertymien suureneminen alensi korjuukustannuksia vajaalla 10 prosentilla korjuukelpoisen vähimmäiskertymän tuottavaan harvennusvaihtoehtoon verrattuna. Liian voimakkaissa harvennuksissa, jäävän puuston määrän laskiessa alle asetuksessa säädetyn minimivaatimuksen, kasvutappiot lisääntyivät selvästi ja myös pitkän aikavälin taloustulos heikentyi. Metsänkasvatusvaihtoehtojen väliset erot tuotos- ja taloustuloksissa olivat pienimmillään karuimman kasvupaikan esimerkkileimikossa.
-
Kojola,
Sähköposti:
soili.kojola@metla.fi
-
Haavisto,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Uusitalo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Penttilä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6615,
Tutkimusartikkeli
Soili Kojola,
Hannu Hökkä,
Raija Laiho,
Timo Penttilä.
(2008).
Harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus puuston kasvuun ja tuotokseen ojitetuilla rämeillä – simulointitutkimus.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
2
artikkeli 6615.
https://doi.org/10.14214/ma.6615
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin puuston kehityssimulointien avulla harvennusten ja kunnostusojitusten merkitystä mäntyvaltaisten ojitusaluemetsien puuntuotannossa. Koeala-aineistoista koostetuille, alueittain ja turvekangastyypeittäin edustaville lähtöpuustoille simuloitiin MOTTI-simulaattorilla erilaisia uudistamisvaiheeseen saakka ulottuvia kasvatusketjuja. Hyväkuntoisten nuorten kasvatusmetsien parhaisiin ketjuihin sisältyi yksi kunnostusojitus ja yleensä vain yksi harvennus, Etelä-Suomen ravinteikkaimmilla kasvupaikoilla kaksi harvennusta. Hoidon tarpeessa olevista nuorista metsistä alkavissa ketjuissa yksi harvennus oli riittävä kunnostusojituksen ohella karuimmilla kasvupaikoilla, muilla tarvittiin kaksi harvennusta. Metsänhoitotoimia sisältävissä parhaissa kasvatusketjuissa keskimääräiset vuotuiset käyttöpuun kasvut olivat 1,4–6,8 m3 ha–1 a–1, kun ne ilman harvennuksia ja kunnostusojituksia olivat 1,2–4,1 m3 ha–1 a–1. Passiiviseen metsänhoitoon verrattuna parhaat kasvatusketjut tuottivat keskimäärin noin 10 % alhaisemman kokonaistuotoksen, mutta samalla keskimääräiset vuotuiset kokonaiskasvut lisääntyivät noin kymmenesosalla ja käyttöpuun kasvut puolella.
-
Kojola,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hökkä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Laiho,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Penttilä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6377,
Tutkimusartikkeli
Hannu Hökkä,
Timo Penttilä,
Matti Siipola.
Metsäojitusalueiden tila ja puuston kehitys yksityismailla kolmen metsälautakunnan alueella|21-33.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
1995
numero
1
artikkeli 6377.
https://doi.org/10.14214/ma.6377
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Kolmen metsälautakunnan (Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu) alueelle vuosina 1973–1978 perustetut 254 metsikkökoealaa inventoitiin kahdesti noin 10 vuoden aikavälillä yksityismaiden metsäojitusalueiden tilan ja puuston kehityksen selvittämiseksi. Koealojen kasvupaikkatyyppijakauma, tutkimusjaksolla tapahtuneet muutokset ojituksen tilassa, samoin kuin lannoitukset ja hakkuut selvitettiin. Puuston määrää, rakennetta, puulajisuhteita ja niiden muutoksia aineistossa verrattiin aikaisempiin tutkimuksiin. Puuston keskitilavuuden todettiin lisääntyneen jakson aikana voimakkaasti. Turvekangastyyppien puuntuotoskykyä ojituksen jälkeen arvioitiin muodostamalla regressiomalleja metsikön tilavuuden ja kasvun riippuvuudelle.
-
Hökkä,
Sähköposti:
hannu.hokka@metla.fi
-
Penttilä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Siipola,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Katsaus
artikkeli 10372,
Katsaus
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Avohakkuut ja kunnostusojitukset turvemailla aiheuttavat suurimman osan metsätalouden vesistökuormituksesta. Avohakkuun jälkeen turvemaan vedenpinta voi nousta korkealle, jolloin ravinteiden sekä humuksen huuhtoumat lisääntyvät ja hapettomissa turvekerroksissa syntyvää metaania pääsee ilmakehään. Toisaalta turpeen alhaalla oleva vedenpinta edistää hajotustoimintaa, mikä lisää turpeen hajotuksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Turpeen vedenpintaa ei siis pitäisi päästää nousemaan liian korkealle tai laskemaan tarpeettoman syvälle. Viime vuosina kehittyneen näkemyksen mukaan jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan mahdollisesti tasoittaa suurinta vedenpinnan vaihtelua ja siten vähentää turvemaiden metsätalouden ympäristöongelmia. Esitämme artikkelissamme jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen soveltamismahdollisuuksia erilaisissa suometsissä. Suometsissä kuivatusta edeltäneen vesitalouden vaikutus on yleensä selvästi havaittavissa vanhojenkin ojitusaluepuustojen rakennevaihteluna. Vesitalouden historia ilmenee varsinkin korpien ojitusalueilla. Siksi monessa korpikuusikossa (pääpuulajina Picea abies (L.) H. Karst.) on mahdollista siirtyä melko nopeasti säännöllisen eri-ikäiskasvatuksen läpimittajakaumaan esimerkiksi yläharvennuksia soveltamalla. Jatkuvaa peitteisyyttä voidaan korpikuusikoissa ylläpitää myös ryhmittäistä erirakenteisuutta edustavin kaistale- ja pienaukkohakkuin sekä niiden ja poimintahakkuiden yhdistelmillä. Myös monet ns. II-tyypin mäntyvaltaiset (pääpuulajina Pinus sylvestris L.) turvekankaat (puuttomista nevoista ja osin nevapintaisista harvapuustoisista rämeistä kehittyneet turvekankaat) ovat kuusialikasvosten ansiosta hyviä poimintahakkuisiin siirtymisen kohteita. Säännölliseen eri-ikäisrakenteeseen siirtymisen vaihtoehtona niissä on tehtävissä myös alikasvosten vapauttamiseen tähtäävä ylispuuhakkuu, joka sekin voidaan lukea jatkuvapeitteiseen metsätalouteen kuuluvaksi. Mäntyvaltaisten suometsien joukossa on kuitenkin paljon myös puolukkaturvekankaita, joilla jää avoimeksi kuusen varaan rakentuvan kasvatuksen taloudellinen kannattavuus männyn kasvatukseen verrattuna. Puolukka- ja varputurvekankaiden mäntyvaltaisten puustojen jatkuvapeitteisyyden toteuttamiseksi esitämme ensisijaisesti erilaisia pienaukko- ja kaistalehakkuita sekä niiden ja ylispuukasvatuksen yhdistelmiä. Suometsien jatkuvassa peitteisyydessä on kuitenkin menetelmästä riippumatta otettava huomioon turpeen vedenpinnan vaihtelun minimointi. Meneillään olevien tutkimusten alustavat tulokset viittaavat siihen, että jatkuvan peitteisyyden menetelmillä on mahdollista vähentää suometsien ympäristövaikutuksia avohakkuuseen verrattuna.
-
Saarinen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Tampere
Sähköposti:
markku.saarinen@luke.fi
-
Valkonen ,
Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki
Sähköposti:
sauli.valkonen@luke.fi
-
Sarkkola,
Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki
Sähköposti:
sakari.sarkkola@luke.fi
-
Nieminen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki
Sähköposti:
mika.nieminen@luke.fi
-
Penttilä,
Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki
Sähköposti:
timo.penttila@luke.fi
-
Laiho,
Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki
Sähköposti:
raija.laiho@luke.fi
Tutkimusseloste
artikkeli 5677,
Tutkimusseloste
Sakari Sarkkola,
Hannu Hökkä,
Timo Penttilä.
Männikön rakenteen luontainen kehitys turvemaalla ojituksen jälkeen: toistuvasti mitattujen koealojen pitkäaikaiseen seurantaan perustuva tutkimus.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2004
numero
4
artikkeli 5677.
https://doi.org/10.14214/ma.5677
artikkeli 5675,
Tutkimusseloste
Soili Kojola,
Timo Penttilä,
Raija Laiho.
Vaihtoehtoisten harvennuskäsittelyjen tuotosvaikutukset erirakenteisissa ojitusalueiden männiköissä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2004
numero
4
artikkeli 5675.
https://doi.org/10.14214/ma.5675
artikkeli 6094,
Tutkimusseloste
Raija Laiho,
Jukka Laine,
Timo Penttilä.
Maan ravinnepitoisuuksien ja tiheyden vaihtelu suometsäkuvioiden sisällä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2004
numero
1
artikkeli 6094.
Näytä lisätiedot
|
Tekijät
-
Laiho,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Laine,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Penttilä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
Suometsien kasvatus
artikkeli 6019,
Tieteen tori|Suometsien kasvatus
artikkeli 6015,
Tieteen tori|Suometsien kasvatus
Timo Penttilä,
Hannu Hökkä,
Raija Laiho.
Harvennusten ekologiset perusteet ja tuotosvaikutukset ojitetuilla rämeillä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2000
numero
2
artikkeli 6015.
https://doi.org/10.14214/ma.6015
Tieteen tori
Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
artikkeli 6200,
Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Varhimo,
Sähköposti:
antero.varhimo@kcl.fi
-
Penttilä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kojola,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Laiho,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6199,
Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
artikkeli 6198,
Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Sarkkola,
Sähköposti:
sakari.sarkkola@helsinki.fi
-
Hökkä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Penttilä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Päivänen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org