Raija Laiho, Sakari Tuominen, Soili Kojola, Timo Penttilä, Markku Saarinen, Antti Ihalainen. (2016). Heikkotuottoiset ojitetut suometsät – missä ja paljonko niitä on? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 2 artikkeli 5957. https://doi.org/10.14214/ma.5957

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tuominen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kojola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6029, Tutkimusartikkeli

Soili Kojola, Maarit Haavisto, Jori Uusitalo, Timo Penttilä. (2013). Vähäpuustoisten ojitusaluemetsiköiden harvennuspuunkorjuun ja jäävän puuston kasvatuksen kannattavuus kolmessa esimerkkileimikossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli 6029. https://doi.org/10.14214/ma.6029

Original keywords: harvennus; simulointi; puunkorjuu; metsänhoito; ojitetut suot; kunnostusojitus

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa simuloitiin harvennushakkuu, optimoitiin lähikuljetus sekä ennustettiin jäävän puuston kehitys kolmessa, puustorakenteeltaan erilaisessa esimerkkileimikossa erilaisilla metsänkasvatusvaihtoehdoilla. Esimerkkileimikot kuvasivat monille kunnostusojituskohteille tyypillisiä vähäpuustoisia tai puustorakenteeltaan ryhmittäisiä suon osa-alueita. Puunkorjuun kannattavuutta selvitettiin leimikoille simuloitujen korjuuvaihtoehtojen avulla. Simuloimalla jäävän puuston myöhempi kehitys arvioitiin ensiharvennusvaiheen toimenpiteiden vaikutuksia metsänkasvatuksen kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Tulokset osoittivat, että puuston harventaminen kunnostus ojituksen yhteydessä ei aina ole edullisin ratkaisu. Harvennuksen myöhentäminen kunnostusojitus ajankohdasta 15–25 vuodella lisäsi oleellisesti harvennuksen ainespuukertymää ja paransi pitkän aikavälin tuotos- ja taloustulosta. Mikäli harvennus kuitenkin tehtiin kunnostusojituksen yhteydessä, voimakas kertaharvennus oli sekä puunkorjuun että pitkän aikavälin tuoton kannalta paras ratkaisu. Harvennuskertymien suureneminen alensi korjuukustannuksia vajaalla 10 prosentilla korjuukelpoisen vähimmäiskertymän tuottavaan harvennusvaihtoehtoon verrattuna. Liian voimakkaissa harvennuksissa, jäävän puuston määrän laskiessa alle asetuksessa säädetyn minimivaatimuksen, kasvutappiot lisääntyivät selvästi ja myös pitkän aikavälin taloustulos heikentyi. Metsänkasvatusvaihtoehtojen väliset erot tuotos- ja taloustuloksissa olivat pienimmillään karuimman kasvupaikan esimerkkileimikossa.

Kojola, Sähköposti: soili.kojola@metla.fi
Haavisto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6615, Tutkimusartikkeli

Soili Kojola, Hannu Hökkä, Raija Laiho, Timo Penttilä. (2008). Harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus puuston kasvuun ja tuotokseen ojitetuilla rämeillä – simulointitutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6615. https://doi.org/10.14214/ma.6615

Original keywords: harvennus; Pinus sylvestris; simulointi; MOTTI; kunnostusojitus; metsän kasvatus; ojitetut turvemaat

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin puuston kehityssimulointien avulla harvennusten ja kunnostusojitusten merkitystä mäntyvaltaisten ojitusaluemetsien puuntuotannossa. Koeala-aineistoista koostetuille, alueittain ja turvekangastyypeittäin edustaville lähtöpuustoille simuloitiin MOTTI-simulaattorilla erilaisia uudistamisvaiheeseen saakka ulottuvia kasvatusketjuja. Hyväkuntoisten nuorten kasvatusmetsien parhaisiin ketjuihin sisältyi yksi kunnostusojitus ja yleensä vain yksi harvennus, Etelä-Suomen ravinteikkaimmilla kasvupaikoilla kaksi harvennusta. Hoidon tarpeessa olevista nuorista metsistä alkavissa ketjuissa yksi harvennus oli riittävä kunnostusojituksen ohella karuimmilla kasvupaikoilla, muilla tarvittiin kaksi harvennusta. Metsänhoitotoimia sisältävissä parhaissa kasvatusketjuissa keskimääräiset vuotuiset käyttöpuun kasvut olivat 1,4–6,8 m³ ha^–1 a^–1, kun ne ilman harvennuksia ja kunnostusojituksia olivat 1,2–4,1 m³ ha^–1 a^–1. Passiiviseen metsänhoitoon verrattuna parhaat kasvatusketjut tuottivat keskimäärin noin 10 % alhaisemman kokonaistuotoksen, mutta samalla keskimääräiset vuotuiset kokonaiskasvut lisääntyivät noin kymmenesosalla ja käyttöpuun kasvut puolella.

Kojola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 7810, Tutkimusseloste

Pentti Niemistö, Soili Kojola, Anssi Ahtikoski, Raija Laiho. (2017). Tiheiköt hyötykäyttöön? – Hieskoivikoiden kasvatusvaihtoehtojen kannattavuus turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7810. https://doi.org/10.14214/ma.7810

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Seinäjoki Sähköposti: pentti.niemisto@luke.fi
Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Helsinki Sähköposti: soili.kojola@luke.fi
Ahtikoski, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Oulu Sähköposti: anssi.ahtikoski@luke.fi
Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Helsinki Sähköposti: raija.laiho@luke.fi

artikkeli 6778, Tutkimusseloste

Soili Kojola. (2009). Kohti hyvää suometsien hoitoa – harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus ojitusaluemänniköiden puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen taloustulokseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6778. https://doi.org/10.14214/ma.6778

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Kojola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5675, Tutkimusseloste

Soili Kojola, Timo Penttilä, Raija Laiho. Vaihtoehtoisten harvennuskäsittelyjen tuotosvaikutukset erirakenteisissa ojitusalueiden männiköissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5675. https://doi.org/10.14214/ma.5675

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kojola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

artikkeli 6200, Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

Antero Varhimo, Timo Penttilä, Soili Kojola, Raija Laiho. Ojitusaluemänniköiden ensiharvennuspuu sellun raaka-aineena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6200. https://doi.org/10.14214/ma.6200

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Varhimo, Sähköposti: antero.varhimo@kcl.fi
Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kojola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6199, Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

Timo Penttilä, Soili Kojola, Raija Laiho. Suomänniköiden ensiharvennukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6199. https://doi.org/10.14214/ma.6199

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Penttilä, Sähköposti: timo.penttila@metla.fi
Kojola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit