Mika Nieminen, Timo Pukkala, Leena Stenberg, Sakari Sarkkola, Aleksi Vihonen, Annukka Valkeapää. (2023). Jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäismetsätalouden vaikutus metsäisten valuma-alueiden vesistökuormitukseen Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2023 artikkeli 22001. https://doi.org/10.14214/ma.22001

Original keywords: metsät; ojitus; suot; ravinnekuormitus; vesistöt

Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin prosessimallinnukseen ja kokeellisiin tutkimuksiin perustuen jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäismetsätalouden vaikutusta metsäisiltä valuma-alueilta tapahtuvaan typpi- ja fosforikuormitukseen. Laskennan perustana oli, että metsätalouden vaikutus vesistökuormitukseen koostuu soiden ensiojituksen pitkäaikaiskuormituksesta eli ojituslisästä ja kivennäismaiden ja ojitettujen soiden hakkuiden ja lannoitusten sekä soiden kunnostusojitusten aiheuttamasta lyhytaikaisesta kuormituksesta. Laskennan lähtöaineistona käytettiin Metsään.fi-tietokannan metsävaratietoja. Tulosten perusteella siirtyminen tasaikäismetsätaloudesta jatkuvaan kasvatukseen vähentäisi metsätalouden vesistökuormitusta selvästi sekä noudatettaessa metsänhoidon suositusten mukaisia hakkuuohjeita että silloin, kun hakkuumäärät ovat nykyisellä tasolla. Eri maakunnista kuormitus vähenisi eniten Kanta-Hämeessä ja vähiten Lapissa. Kuormitus ojitetuilta soilta on huomattavasti suurempaa kuin kivennäismailta, mutta siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen vähentäisi hehtaarikohtaista kuormitusta kuitenkin suunnilleen saman verran kivennäismailla ja soilla seuraavan viiden vuosikymmenen aikana. Jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäismetsätalouden kuormituseroja ojitetuilla soilla pienentää se, että nuorissa tasaikäismetsätalouden metsissä vedenpinta on korkealla, mikä pienentää ojituslisää. Jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäismetsätalouden vesistövaikutusten arvioinnin kehittämiseksi tarvitaan edelleen kokeellisia tutkimuksia erityisesti erilaisista hakkuu- ja maanmuokkausmenetelmistä sekä ojitettujen soiden huuhtoumiin vaikuttavista prosesseista.

Nieminen, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-8608-2814 Sähköposti: mika.nieminen@luke.fi
Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0000-0003-2853-9510 Sähköposti: timo.pukkala@uef.fi
Stenberg, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki https://orcid.org/0000-0003-3381-0328 Sähköposti: leena.stenberg@luke.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Vihonen, Metsäpalvelu Arvometsä Oy, Helsinki https://orcid.org/0000-0001-6660-7890 Sähköposti: aleksi.vihonen@arvometsa.fi
Valkeapää, Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry, Riihimäki https://orcid.org/0000-0001-5492-854X Sähköposti: annukka.valkeapaa@jatkuvakasvatus.fi

Katsaus

artikkeli 10372, Katsaus

Markku Saarinen, Sauli Valkonen , Sakari Sarkkola, Mika Nieminen, Timo Penttilä, Raija Laiho. (2020). Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ojitetuilla turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10372. https://doi.org/10.14214/ma.10372

Original keywords: suometsät; pienaukkohakkuu; eri-ikäiskasvatus; kaistalehakkuu; metsätalouden ympäristövaikutukset

Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Avohakkuut ja kunnostusojitukset turvemailla aiheuttavat suurimman osan metsätalouden vesistökuormituksesta. Avohakkuun jälkeen turvemaan vedenpinta voi nousta korkealle, jolloin ravinteiden sekä humuksen huuhtoumat lisääntyvät ja hapettomissa turvekerroksissa syntyvää metaania pääsee ilmakehään. Toisaalta turpeen alhaalla oleva vedenpinta edistää hajotustoimintaa, mikä lisää turpeen hajotuksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Turpeen vedenpintaa ei siis pitäisi päästää nousemaan liian korkealle tai laskemaan tarpeettoman syvälle. Viime vuosina kehittyneen näkemyksen mukaan jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan mahdollisesti tasoittaa suurinta vedenpinnan vaihtelua ja siten vähentää turvemaiden metsätalouden ympäristöongelmia. Esitämme artikkelissamme jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen soveltamismahdollisuuksia erilaisissa suometsissä. Suometsissä kuivatusta edeltäneen vesitalouden vaikutus on yleensä selvästi havaittavissa vanhojenkin ojitusaluepuustojen rakennevaihteluna. Vesitalouden historia ilmenee varsinkin korpien ojitusalueilla. Siksi monessa korpikuusikossa (pääpuulajina Picea abies (L.) H. Karst.) on mahdollista siirtyä melko nopeasti säännöllisen eri-ikäiskasvatuksen läpimittajakaumaan esimerkiksi yläharvennuksia soveltamalla. Jatkuvaa peitteisyyttä voidaan korpikuusikoissa ylläpitää myös ryhmittäistä erirakenteisuutta edustavin kaistale- ja pienaukkohakkuin sekä niiden ja poimintahakkuiden yhdistelmillä. Myös monet ns. II-tyypin mäntyvaltaiset (pääpuulajina Pinus sylvestris L.) turvekankaat (puuttomista nevoista ja osin nevapintaisista harvapuustoisista rämeistä kehittyneet turvekankaat) ovat kuusialikasvosten ansiosta hyviä poimintahakkuisiin siirtymisen kohteita. Säännölliseen eri-ikäisrakenteeseen siirtymisen vaihtoehtona niissä on tehtävissä myös alikasvosten vapauttamiseen tähtäävä ylispuuhakkuu, joka sekin voidaan lukea jatkuvapeitteiseen metsätalouteen kuuluvaksi. Mäntyvaltaisten suometsien joukossa on kuitenkin paljon myös puolukkaturvekankaita, joilla jää avoimeksi kuusen varaan rakentuvan kasvatuksen taloudellinen kannattavuus männyn kasvatukseen verrattuna. Puolukka- ja varputurvekankaiden mäntyvaltaisten puustojen jatkuvapeitteisyyden toteuttamiseksi esitämme ensisijaisesti erilaisia pienaukko- ja kaistalehakkuita sekä niiden ja ylispuukasvatuksen yhdistelmiä. Suometsien jatkuvassa peitteisyydessä on kuitenkin menetelmästä riippumatta otettava huomioon turpeen vedenpinnan vaihtelun minimointi. Meneillään olevien tutkimusten alustavat tulokset viittaavat siihen, että jatkuvan peitteisyyden menetelmillä on mahdollista vähentää suometsien ympäristövaikutuksia avohakkuuseen verrattuna.

Saarinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tampere Sähköposti: markku.saarinen@luke.fi
Valkonen , Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: sauli.valkonen@luke.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Nieminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: mika.nieminen@luke.fi
Penttilä, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: timo.penttila@luke.fi
Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: raija.laiho@luke.fi

artikkeli 10336, Katsaus

Mika Nieminen, Samuli Launiainen, Paavo Ojanen, Sakari Sarkkola, Ari Laurén. (2020). Metsätalouden vesistökuormitus: nykykäsitys ja tulevaisuuden menetelmäkehitys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10336. https://doi.org/10.14214/ma.10336

Original keywords: metsät; ojitus; huuhtoutuminen; suot; vesiensuojelu; vesistövaikutukset

Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Metsätaloutta on pidetty valtakunnallisesti melko vähäisenä vesistökuormittajana. Tämä perustui käsitykseen, että metsäojituksen ja muiden metsätalouden toimenpiteiden vaikutukset vesistökuormitukseen ovat suhteellisen lyhytaikaisia; 10−30 vuoden kuluessa kuormitusten ajateltiin vähitellen palautuvan ennen toimenpiteitä vallinneelle tasolle. Käsitykset ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi, kun havaittiin, että ojituksen vaikutukset valumaveden typpi- ja fosforipitoisuuksiin olivat selvästi nähtävissä vielä useiden vuosikymmenten kuluttua. Useissa tutkimuksissa myös havaittiin, että erityisesti typpi- ja hiilikuormat ojitetuilta soilta ovat kasvussa. Tämän jälkeen on esitetty uusia arvioita metsäojituksen ja metsätalouden vesistökuormituksesta, mutta arvioissa on huomattavaa vaihtelua. Tämä katsaus tarkastelee eri laskentamenetelmiä metsätalouden vesistökuormituksen arvioimiseksi ja pyrkii löytämään selityksiä siihen, miksi kuormitusarvioit vaihtelevat eri tutkimusten välillä. Samalla pyrkimyksenä on tehdä ehdotuksia tutkimuksen suuntaamiseksi kehitettäessä kuormituslaskentaa ja vesiensuojelullisesti kestävää suometsätaloutta.

Nieminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: mika.nieminen@luke.fi
Launiainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: samuli.launiainen@luke.fi
Ojanen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: paavo.ojanen@helsinki.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Laurén, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: ari.lauren@uef.fi

Tutkimusseloste

artikkeli 10471, Tutkimusseloste

Annika Kangas, Helena M Henttonen, Timo P. Pitkänen, Sakari Sarkkola, Juha Heikkinen. (2020). Puiden tilavuusmallit on tarpeen päivittää. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10471. https://doi.org/10.14214/ma.10471

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kangas, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: annika.kangas@luke.fi
Henttonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: helena.henttonen@luke.fi
Pitkänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: timo.p.pitkanen@luke.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Heikkinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: juha.heikkinen@luke.fi

artikkeli 5915, Tutkimusseloste

Mika Nieminen, Erkki Ahti, Harri Koivusalo, Tuija Mattsson, Sakari Sarkkola, Ari Laurén. (2010). Kunnostusojituksen vaikutus kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumiin ojitetuilta soilta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5915. https://doi.org/10.14214/ma.5915

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Ahti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Koivusalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Mattsson, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Laurén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6837, Tutkimusseloste

Raija Laiho, Sakari Sarkkola, Seppo Kaunisto, Jukka Laine, Kari Minkkinen. (2008). Turpeen ravinnepitoisuudet ojitetuissa suometsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6837. https://doi.org/10.14214/ma.6837

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kaunisto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Laine, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Minkkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6417, Tutkimusseloste

Jouni Siipilehto, Sakari Sarkkola, Lauri Mehtätalo. (2007). Regressiomenetelmien vertailu männiköiden läpimittajakaumien ennustamiseksi ojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6417. https://doi.org/10.14214/ma.6417

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Siipilehto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Mehtätalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5677, Tutkimusseloste

Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Timo Penttilä. Männikön rakenteen luontainen kehitys turvemaalla ojituksen jälkeen: toistuvasti mitattujen koealojen pitkäaikaiseen seurantaan perustuva tutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5677. https://doi.org/10.14214/ma.5677

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 6750, Kirjallisuutta

Sakari Sarkkola. (2012). Uusinta uutta suometsistä englanniksi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli 6750. https://doi.org/10.14214/ma.6750

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Sarkkola, Sähköposti: sakari.sarkkola@metla.fi

Tieteen tori

Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

artikkeli 6204, Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

Juhani Päivänen, Sakari Sarkkola. Ensiharvennuksen ja kunnostusojituksen vaikutus varputurvekankaan männikön kuivatustilaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6204. https://doi.org/10.14214/ma.6204

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Päivänen, Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi
Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6198, Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Timo Penttilä, Juhani Päivänen. Metsien rakennedynamiikan erityispiirteet ojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6198. https://doi.org/10.14214/ma.6198

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Sarkkola, Sähköposti: sakari.sarkkola@helsinki.fi
Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Päivänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Metsätalouden vesistövaikutuksia

artikkeli 6884, Tieteen tori|Metsätalouden vesistövaikutuksia

Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Risto Jalkanen, Harri Koivusalo, Mika Nieminen. (2013). Kunnostusojituskriteerit tarkentuvat – miten puusto ja ojasyvyys vaikuttavat ojitustarpeeseen? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6884. https://doi.org/10.14214/ma.6884

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Sarkkola, Sähköposti: sakari.sarkkola@metla.fi
Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Koivusalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit