Liisa Saarenmaa, Jarmo Liukkonen. Palleauraus ja täydennysistutus uudistamistuloksen parantamisessa Kuusijoen näytealalla Pohjois-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja 1995/2: 131-139. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli 5951. https://doi.org/10.14214/ma.5951

Avainsanat: uudistamistulos; täydennysviljely; palleauraus; Pohjois-Suomi

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kuusijoen täydennysviljelykoe perustettiin vuonna 1972, ja sen tarkoituksena oli selvittää puulajin ja palleaurauksen vaikutusta täydennysviljelytaimien menestykseen. Koealue jaettiin kahteen lohkoon, joista toinen jätettiin muokkaamatta ja toinen palleaurattiin.Täydennysviljely tehtiin 15 vuotta alkuperäisen viljelyn jälkeen männyn kaksivuotiailla paljasjuurisilla ja kuusen, rauduskoivun sekä lehtikuusen kaksivuotiailla turverullataimilla. Maanmuokkauksen vaikutus täydennystaimien menestymiseen oli erittäin selvä. Muokkaamattomalla alueella ei ollut yhtään kehityskelpoista täydennysviljelytainta vuonna 1990, jolloin koe mitattiin uudelleen. Muokatulla lohkollakin vain kuusen täydennystaimet olivat säilyneet hyvin elossa. Niiden pituuskasvu oli kuitenkin selvästi hitaampaa kuin muilla puulajeilla. Pääosan kasvatuskelpoisista taimista muodostivat luontaisesti syntyneet hieskoivut, joiden määrä vaihteli muokkaamattomilla ruuduilla 480–750 kpl/ha ja muokatuilla 870–1 880 kpl/ha. Muokatulla ruudulla luontainen taimiaines yksinään olisi riittänyt ylittämään nykyisen täydennysviljelyrajan. Muokatuille ruuduille syntyi kaksijaksoinen metsä, jonka ylemmän jakson muodostivat alkuperäisestä viljelystä säilyneet harvassa kasvavat männyt. Muokkaamattomilla ruuduilla kaksijaksoisuutta ei ollut, koska lähes kaikki täydennystaimet olivat kuolleet. Täydennysviljelyllä pyritään aikaansaamaan täystiheä tasaikäinen metsikkö, mikä Kuusijoen kokeessa epäonnistui. Osittain epäonnistuminen johtui myöhäisestä täydennysajankohdasta. Alkuperäisen viljelyn epäonnistumisen syy oli todennäköisesti maan muokkaamatta jättäminen ja männyn istutus. Rautapodsolimaannoksen vuoksi Kuusijoen kangas kuuluu Pohjois-Suomen vaikeasti uudistettaviin kohteisiin, joilla maanmuokkauksen ja puulajivalinnan vaikutus on uudistamistuloksen kannalta ratkaisevan tärkeä.

Saarenmaa, Sähköposti: liisa.saarenmaa@helsinki.fi
Liukkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6448, Tieteen tori

Liisa Saarenmaa. Tutkimustieto kansallisen metsäohjelman valmistelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6448. https://doi.org/10.14214/ma.6448

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Saarenmaa, Sähköposti: liisa.saarenmaa@mmm.fi

artikkeli 6723, Tieteen tori

Liisa Saarenmaa. Metsäklusterin vastuu maaseudun kehittämisessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli 6723. https://doi.org/10.14214/ma.6723

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Saarenmaa, Sähköposti: liisa.saarenmaa@mmm.fi

artikkeli 6379, Tieteen tori

Liisa Saarenmaa, Jan Heino, Matti Heikurainen. (1995). Metsäntutkimuspoliittisen ohjelman lähtökohdat ja tavoitteet. Metsätieteen aikakauskirja 1995/1: 51-56. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 1 artikkeli 6379. https://doi.org/10.14214/ma.6379

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Saarenmaa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Heino, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Heikurainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Anttila P., Nivala V. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9999 (poista) | Muokkaa kommenttia

Heikkilä R., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2 artikkeli 6504 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kangas J., Leskinen P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6076 (poista) | Muokkaa kommenttia

Miettinen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6732 (poista) | Muokkaa kommenttia

Ovaskainen V., Horne P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6550 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kallio M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6548 (poista) | Muokkaa kommenttia

Luoranen J., Viiri H. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6752 (poista) | Muokkaa kommenttia

Timonen M., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6290 (poista) | Muokkaa kommenttia

Siipilehto J., Huttunen T. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 2 artikkeli 6531 (poista) | Muokkaa kommenttia

Saari A., Kangas A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6256 (poista) | Muokkaa kommenttia

Karppinen H., Kraama M. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5966 (poista) | Muokkaa kommenttia

Uusitalo J., Kokko S. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5678 (poista) | Muokkaa kommenttia

Nikula A., Härkönen S. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6699 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kankaanhuhta V., Ämmälä M. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10011 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lähde E., Laiho O. et al. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5806 (poista) | Muokkaa kommenttia

Heräjärvi H., Junkkonen R. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6082 (poista) | Muokkaa kommenttia