Liisa Saarenmaa, Jarmo Liukkonen. Palleauraus ja täydennysistutus uudistamistuloksen parantamisessa Kuusijoen näytealalla Pohjois-Suomessa|131-139. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli 5951. https://doi.org/10.14214/ma.5951

Original keywords: uudistamistulos; täydennysviljely; palleauraus; Pohjois-Suomi

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kuusijoen täydennysviljelykoe perustettiin vuonna 1972, ja sen tarkoituksena oli selvittää puulajin ja palleaurauksen vaikutusta täydennysviljelytaimien menestykseen. Koealue jaettiin kahteen lohkoon, joista toinen jätettiin muokkaamatta ja toinen palleaurattiin.Täydennysviljely tehtiin 15 vuotta alkuperäisen viljelyn jälkeen männyn kaksivuotiailla paljasjuurisilla ja kuusen, rauduskoivun sekä lehtikuusen kaksivuotiailla turverullataimilla. Maanmuokkauksen vaikutus täydennystaimien menestymiseen oli erittäin selvä. Muokkaamattomalla alueella ei ollut yhtään kehityskelpoista täydennysviljelytainta vuonna 1990, jolloin koe mitattiin uudelleen. Muokatulla lohkollakin vain kuusen täydennystaimet olivat säilyneet hyvin elossa. Niiden pituuskasvu oli kuitenkin selvästi hitaampaa kuin muilla puulajeilla. Pääosan kasvatuskelpoisista taimista muodostivat luontaisesti syntyneet hieskoivut, joiden määrä vaihteli muokkaamattomilla ruuduilla 480–750 kpl/ha ja muokatuilla 870–1 880 kpl/ha. Muokatulla ruudulla luontainen taimiaines yksinään olisi riittänyt ylittämään nykyisen täydennysviljelyrajan. Muokatuille ruuduille syntyi kaksijaksoinen metsä, jonka ylemmän jakson muodostivat alkuperäisestä viljelystä säilyneet harvassa kasvavat männyt. Muokkaamattomilla ruuduilla kaksijaksoisuutta ei ollut, koska lähes kaikki täydennystaimet olivat kuolleet. Täydennysviljelyllä pyritään aikaansaamaan täystiheä tasaikäinen metsikkö, mikä Kuusijoen kokeessa epäonnistui. Osittain epäonnistuminen johtui myöhäisestä täydennysajankohdasta. Alkuperäisen viljelyn epäonnistumisen syy oli todennäköisesti maan muokkaamatta jättäminen ja männyn istutus. Rautapodsolimaannoksen vuoksi Kuusijoen kangas kuuluu Pohjois-Suomen vaikeasti uudistettaviin kohteisiin, joilla maanmuokkauksen ja puulajivalinnan vaikutus on uudistamistuloksen kannalta ratkaisevan tärkeä.

Saarenmaa, Sähköposti: liisa.saarenmaa@helsinki.fi
Liukkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6448, Tieteen tori

Liisa Saarenmaa. Tutkimustieto kansallisen metsäohjelman valmistelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6448. https://doi.org/10.14214/ma.6448

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Saarenmaa, Sähköposti: liisa.saarenmaa@mmm.fi

artikkeli 6723, Tieteen tori

Liisa Saarenmaa. Metsäklusterin vastuu maaseudun kehittämisessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli 6723. https://doi.org/10.14214/ma.6723

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Saarenmaa, Sähköposti: liisa.saarenmaa@mmm.fi

artikkeli 6379, Tieteen tori

Liisa Saarenmaa, Jan Heino, Matti Heikurainen. (1995). Metsäntutkimuspoliittisen ohjelman lähtökohdat ja tavoitteet|51-56. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 1 artikkeli 6379. https://doi.org/10.14214/ma.6379

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Saarenmaa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Heino, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Heikurainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit