Liisa Saarenmaa, Jarmo Liukkonen. Palleauraus ja täydennysistutus uudistamistuloksen parantamisessa Kuusijoen näytealalla Pohjois-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja 1995/2: 131-139. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli 5951. https://doi.org/10.14214/ma.5951

Avainsanat: uudistamistulos; täydennysviljely; palleauraus; Pohjois-Suomi

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kuusijoen täydennysviljelykoe perustettiin vuonna 1972, ja sen tarkoituksena oli selvittää puulajin ja palleaurauksen vaikutusta täydennysviljelytaimien menestykseen. Koealue jaettiin kahteen lohkoon, joista toinen jätettiin muokkaamatta ja toinen palleaurattiin.Täydennysviljely tehtiin 15 vuotta alkuperäisen viljelyn jälkeen männyn kaksivuotiailla paljasjuurisilla ja kuusen, rauduskoivun sekä lehtikuusen kaksivuotiailla turverullataimilla. Maanmuokkauksen vaikutus täydennystaimien menestymiseen oli erittäin selvä. Muokkaamattomalla alueella ei ollut yhtään kehityskelpoista täydennysviljelytainta vuonna 1990, jolloin koe mitattiin uudelleen. Muokatulla lohkollakin vain kuusen täydennystaimet olivat säilyneet hyvin elossa. Niiden pituuskasvu oli kuitenkin selvästi hitaampaa kuin muilla puulajeilla. Pääosan kasvatuskelpoisista taimista muodostivat luontaisesti syntyneet hieskoivut, joiden määrä vaihteli muokkaamattomilla ruuduilla 480–750 kpl/ha ja muokatuilla 870–1 880 kpl/ha. Muokatulla ruudulla luontainen taimiaines yksinään olisi riittänyt ylittämään nykyisen täydennysviljelyrajan. Muokatuille ruuduille syntyi kaksijaksoinen metsä, jonka ylemmän jakson muodostivat alkuperäisestä viljelystä säilyneet harvassa kasvavat männyt. Muokkaamattomilla ruuduilla kaksijaksoisuutta ei ollut, koska lähes kaikki täydennystaimet olivat kuolleet. Täydennysviljelyllä pyritään aikaansaamaan täystiheä tasaikäinen metsikkö, mikä Kuusijoen kokeessa epäonnistui. Osittain epäonnistuminen johtui myöhäisestä täydennysajankohdasta. Alkuperäisen viljelyn epäonnistumisen syy oli todennäköisesti maan muokkaamatta jättäminen ja männyn istutus. Rautapodsolimaannoksen vuoksi Kuusijoen kangas kuuluu Pohjois-Suomen vaikeasti uudistettaviin kohteisiin, joilla maanmuokkauksen ja puulajivalinnan vaikutus on uudistamistuloksen kannalta ratkaisevan tärkeä.

Saarenmaa, Sähköposti: liisa.saarenmaa@helsinki.fi
Liukkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Kalland F., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 2 artikkeli 5873 (poista) | Muokkaa kommenttia

Härmälä E., (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 3 artikkeli 6929 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pukkala T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 2 artikkeli 5872 (poista) | Muokkaa kommenttia

Piira T., Kilpeläinen H. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 1 artikkeli 6099 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kalland F., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1 artikkeli 6916 (poista) | Muokkaa kommenttia

Tirkkonen J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6069 (poista) | Muokkaa kommenttia

Anttila P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6192 (poista) | Muokkaa kommenttia

Eskelinen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1 artikkeli 6919 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hotanen J.-P., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6590 (poista) | Muokkaa kommenttia

Liski M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6070 (poista) | Muokkaa kommenttia

Matilainen J., Kuusela M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3 artikkeli 6060 (poista) | Muokkaa kommenttia