Liisa Saarenmaa, Jarmo Liukkonen. Palleauraus ja täydennysistutus uudistamistuloksen parantamisessa Kuusijoen näytealalla Pohjois-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja 1995/2: 131-139. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli 5951. https://doi.org/10.14214/ma.5951

Avainsanat: uudistamistulos; täydennysviljely; palleauraus; Pohjois-Suomi

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kuusijoen täydennysviljelykoe perustettiin vuonna 1972, ja sen tarkoituksena oli selvittää puulajin ja palleaurauksen vaikutusta täydennysviljelytaimien menestykseen. Koealue jaettiin kahteen lohkoon, joista toinen jätettiin muokkaamatta ja toinen palleaurattiin.Täydennysviljely tehtiin 15 vuotta alkuperäisen viljelyn jälkeen männyn kaksivuotiailla paljasjuurisilla ja kuusen, rauduskoivun sekä lehtikuusen kaksivuotiailla turverullataimilla. Maanmuokkauksen vaikutus täydennystaimien menestymiseen oli erittäin selvä. Muokkaamattomalla alueella ei ollut yhtään kehityskelpoista täydennysviljelytainta vuonna 1990, jolloin koe mitattiin uudelleen. Muokatulla lohkollakin vain kuusen täydennystaimet olivat säilyneet hyvin elossa. Niiden pituuskasvu oli kuitenkin selvästi hitaampaa kuin muilla puulajeilla. Pääosan kasvatuskelpoisista taimista muodostivat luontaisesti syntyneet hieskoivut, joiden määrä vaihteli muokkaamattomilla ruuduilla 480–750 kpl/ha ja muokatuilla 870–1 880 kpl/ha. Muokatulla ruudulla luontainen taimiaines yksinään olisi riittänyt ylittämään nykyisen täydennysviljelyrajan. Muokatuille ruuduille syntyi kaksijaksoinen metsä, jonka ylemmän jakson muodostivat alkuperäisestä viljelystä säilyneet harvassa kasvavat männyt. Muokkaamattomilla ruuduilla kaksijaksoisuutta ei ollut, koska lähes kaikki täydennystaimet olivat kuolleet. Täydennysviljelyllä pyritään aikaansaamaan täystiheä tasaikäinen metsikkö, mikä Kuusijoen kokeessa epäonnistui. Osittain epäonnistuminen johtui myöhäisestä täydennysajankohdasta. Alkuperäisen viljelyn epäonnistumisen syy oli todennäköisesti maan muokkaamatta jättäminen ja männyn istutus. Rautapodsolimaannoksen vuoksi Kuusijoen kangas kuuluu Pohjois-Suomen vaikeasti uudistettaviin kohteisiin, joilla maanmuokkauksen ja puulajivalinnan vaikutus on uudistamistuloksen kannalta ratkaisevan tärkeä.

Saarenmaa, Sähköposti: liisa.saarenmaa@helsinki.fi
Liukkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6448, Tieteen tori

Liisa Saarenmaa. Tutkimustieto kansallisen metsäohjelman valmistelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6448. https://doi.org/10.14214/ma.6448

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Saarenmaa, Sähköposti: liisa.saarenmaa@mmm.fi

artikkeli 6723, Tieteen tori

Liisa Saarenmaa. Metsäklusterin vastuu maaseudun kehittämisessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli 6723. https://doi.org/10.14214/ma.6723

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Saarenmaa, Sähköposti: liisa.saarenmaa@mmm.fi

artikkeli 6379, Tieteen tori

Liisa Saarenmaa, Jan Heino, Matti Heikurainen. (1995). Metsäntutkimuspoliittisen ohjelman lähtökohdat ja tavoitteet. Metsätieteen aikakauskirja 1995/1: 51-56. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 1 artikkeli 6379. https://doi.org/10.14214/ma.6379

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Saarenmaa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Heino, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Heikurainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Pukkala T., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6480 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korpilahti E., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6780 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6435 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6312 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5663 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kalland F., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 3 artikkeli 5783 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 2 artikkeli 5947 (poista) | Muokkaa kommenttia

Katila M., Rajala T. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10470 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korpilahti E., (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 4 artikkeli 6604 (poista) | Muokkaa kommenttia

Linnakoski R., Niemelä P. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 3 artikkeli 6560 (poista) | Muokkaa kommenttia

Päivänen J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6551 (poista) | Muokkaa kommenttia

Päivänen J., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6787 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pukkala T., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6036 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pukkala T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5723 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hetemäki L., Kuuluvainen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2 artikkeli 5794 (poista) | Muokkaa kommenttia

Saarenmaa L., Liukkonen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 2 artikkeli 5951 (poista) | Muokkaa kommenttia