Artikkelit kirjoittajalta Harri Kilpeläinen

Tutkimusartikkeli

artikkeli 7805, Tutkimusartikkeli
Jari Lindblad, Harri Kilpeläinen, Juha Heikkinen. (2018). Hakkuukonemittauksen tyvifunktio männyn tyviosan tilavuuden määrityksessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 7805. https://doi.org/10.14214/ma.7805
English title: Hakkuukonemittauksen tyvifunktio männyn tyviosan tilavuuden määrityksessä.
Avainsanat: runkokäyrä; mittauslaki; hakkuukonemittaus; puutavaranmittaus; mittaus; tyvifunktio
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hakkuukonemittauksessa tyvipölkkyjen tyviosan läpimitat määritetään laskennallisesti puulaji­kohtaisilla tyvifunktioilla. Tyviosalla tarkoitetaan 1,3 metrin pituista rungonosaa kaatosahauksesta lähtien. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastaa ja tarvittaessa korjata hakkuukonemittauksessa käytettävä männyn tyvifunktio. Tutkimukseen valittiin 33 eri puolella Suomea sijaitsevaa mäntymetsikköä, joista valittiin 825 koepuuta. Koepuiden mittauksia tehtiin metsässä, ja hakkuiden jälkeen koepuiden tyvipölkyille tehtiin mittauksia kuudella eri tehtaalla. Koetyvipölkkyjen tyviosien vertailutilavuudet määritettiin upotusmittauksella. Tyvifunktioissa tyviosan suhteellinen muoto muuttuu tyvipölkyn järeyden, siis 130 senttimetrin etäisyydeltä kaatosahauksesta mitatun läpimitan, mukaan. Tässä tutkimuksessa tyvifunktio tuotti pienillä puilla suurempia, ja suurilla puilla pienempiä läpimittoja koepuiden tyviosista saksimittauksella mitattuihin läpimittoihin verrattuna. Koetyvipölkkyaineistossa tyviosan suhteellinen muoto ei muuttunut pölkkyjen järeyden mukaan, vaan oli likimäärin vakio. Tyvifunktion korjaus muodostui kahdesta vaiheesta, niin sanotuista oikaisukorjauksesta ja tasokorjauksesta. Tyvifunktion oikaisukorjaus tehtiin koepuiden tyviosista saksimittauksella mitattujen läpimitta-aineistojen perusteella. Näin korjatun tyvifunktion perusteella määritetyt koetyvipölkkyjen tyviosan tilavuudet olivat noin viisi prosenttia tyviosien upotustilavuuksia suurempia kaikilla järeyksillä. Edelleen tyvifunktiolle tehtiin tasokorjaus siten, että tyvifunktion perusteella määritetyt tyviosan tilavuudet vastasivat upotustilavuutta. Tyvifunktion korjauksen vaikutus sillä määritettyyn tyviosan tilavuuteen oli pienillä noin 50 litran rungoilla (rinnankorkeusläpimitta noin 10 senttimetriä) noin –8,5 prosenttia ja suurilla noin 1750 litran rungoilla (rinnankorkeusläpimitta noin 45 senttimetriä) noin –2,9 prosenttia. Kun tyvifunktion korjaus suhteutetaan koko rungon tilavuuksiin, olivat vastaavat osuudet noin –2,3 ja –0,4 prosenttia. Kun korjaus suhteutetaan Suomen kokonaishakkuukertymäarvioissa esitettyihin järeysluokkien osuuksiin, on kokonaisvaikutus suuntaa-antavasti noin yhden prosentin vähennys männyn kokonaistilavuudessa.

  • Lindblad, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: jari.lindblad@luke.fi (sähköposti)
  • Kilpeläinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: harri.kilpelainen@luke.fi
  • Heikkinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Soveltava tilastotiede, Helsinki Sähköposti: juha.heikkinen@luke.fi
artikkeli 6099, Tutkimusartikkeli
Teppo Piira, Harri Kilpeläinen, Jukka Malinen, Tapio Wall, Erkki Verkasalo. (2007). Leimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon vaihtelu erilaisilla katkontaohjeilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6099. https://doi.org/10.14214/ma.6099
Original keywords: apteeraus; puutavaralajijakaumat; arvonmuodostus; puun hinnoittelu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää hakkuussa korjattavien puutavaralajien, niiden mittavaati–musten ja jakaumatavoitteiden vaikutuksia leimikon puutavaralajikertymään ja myyntiarvoon. Aineistona oli 85 mänty- tai kuusivaltaista avohakkuuleimikkoa Etelä- ja Keski-Suomesta ja 16 mäntyharvennusleimikkoa Pohjanmaalta ja Koillismaalta. Avohakkuuaineistossa oli 3411 ja harvennushakkuuaineistossa 666 koepuuta, joista määritettiin pystypuina dimensiotunnusten ja muiden tavallisten puutunnusten lisäksi tarkasti viat ja niiden sijainti rungossa. Katkontaohjeiden vaikutusta leimikon myyntiarvoon ja puutavaralajikertymään selvitettiin arvoapteeraussimulointien avulla. Tukin mittavaatimuksista tukkisaantoon ja myyntiarvoon vaikutti eniten tukin minimilatvaläpimitta, ja vaikutus oli kuusella hieman suurempi kuin männyllä. Muutokset käytetyissä tukkipituuksissa vaikuttivat tukkisaantoon ja myyntiarvoon männyllä voimakkaammin kuin kuusella. Erikoispuu–tavaralajit (mänty: pylväs, hyvälaatuinen tyvitukki, pikkutukki, lyhyttukki; kuusi: sorvitukki, pikkutukki) nostivat merkittävästi leimikon myyntiarvoa, mutta vaikutus riippui voimakkaasti käytetyistä yksikköhinnoista. Kuitupuun määrämitta-apteeraus alensi kuitupuusaantoa avohakkuilla noin kaksi prosenttiyksikköä, jolloin myyntiarvo tosin aleni vain puoli prosenttia; harvennuksilla myyntiarvo aleni peräti 5,3 %. Minimilatvaläpimitan vaikutus kuitupuun saantoon ja myyntiarvoon oli paljon vähäisempi. Käytettäessä painotettuja arvomatriiseja tukkisaanto aleni enimmillään 2,0 prosentti–yksikköä verrattuna tasahintamatriisilla simuloituun pölkytykseen. Tutkimuksen tuloksien pohjalta voidaan arvioida leimikon myyntiarvon muodostumisen osatekijöitä, mutta ei voida ennustaa puutavaralajikertymiä yksittäisissä leimikoissa. Myös jakauma-apteerauksen vaikutus tukkisaantoon ja leimikon myyntiarvoon suhteessa arvoapteeraukseen kaipaa jatkotutkimuksia.

  • Piira, Sähköposti: jukka.malinen@metla.fi (sähköposti)
  • Kilpeläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Malinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Wall, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Verkasalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 10189, Tutkimusseloste
Pentti Niemistö, Harri Kilpeläinen, Henrik Heräjärvi. (2019). Pystykarsinnan ajankohdan ja työmenetelmän vaikutukset rauduskoivun oksien kyljestymiseen ja rungon värivikoihin – tilanne 5–6 vuotta karsinnan jälkeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli 10189. https://doi.org/10.14214/ma.10189
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Seinäjoki Sähköposti: pentti.niemisto@luke.fi (sähköposti)
  • Kilpeläinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: harri.kilpelainen@luke.fi
  • Heräjärvi,  Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: henrik.herajarvi@luke.fi
artikkeli 10078, Tutkimusseloste
Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Erkki Verkasalo. (2018). Leimikon puutavaralajikertymien ja kantoraha-arvon ennustaminen männylle ja kuuselle lähimmän naapurin menetelmällä puiden laatutietokantaa hyödyntäen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10078. https://doi.org/10.14214/ma.10078
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Malinen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: jukka.malinen@uef.fi (sähköposti)
  • Kilpeläinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: harri.kilpelainen@luke.fi
  • Verkasalo, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: erkki.verkasalo@luke.fi
artikkeli 9977, Tutkimusseloste
Pentti Niemistö, Harri Kilpeläinen, Eero Poutiainen. (2018). Laatumäntyä harventamalla – ensiharvennuksen ajankohdan ja harvennustavan vaikutus männikön kasvuun, laatuun ja kasvatuksen kannattavuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9977. https://doi.org/10.14214/ma.9977
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Seinäjoki Sähköposti: pentti.niemisto@luke.fi (sähköposti)
  • Kilpeläinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: harri.kilpelainen@luke.fi
  • Poutiainen, Sähköposti: eero1.poutiainen@dnainternet.net
artikkeli 6937, Tutkimusseloste
Jukka Malinen, Mika Haring, Harri Kilpeläinen, Erkki Verkasalo. (2015). Hinnoittelumenetelmän vaikutus puuraakaaineen ohjautumiseen – simulointitarkastelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 3 artikkeli 6937. https://doi.org/10.14214/ma.6937
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Malinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Haring, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kilpeläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Verkasalo, Sähköposti:
artikkeli 6824, Tutkimusseloste
Harri Kilpeläinen, Jari Lindblad, Henrik Heräjärvi, Erkki Verkasalo. (2011). Sahatukin kertymät ja runkojen laatu eteläsuomalaisissa harvennuskoivikoissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6824. https://doi.org/10.14214/ma.6824
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kilpeläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Lindblad, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heräjärvi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Verkasalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

artikkeli 6203, Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Reeta Stöd, Tapio Wall, Harri Kilpeläinen, Erkki Verkasalo. Mänty- ja kuusipuustojen teknillinen laatu turvemailla puutuoteteollisuuden kannalta - nykytila ja tulevaisuuden näkymiä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6203. https://doi.org/10.14214/ma.6203
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Stöd, Sähköposti: reeta.stod@metla.fi (sähköposti)
  • Wall, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kilpeläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Verkasalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Luoteis-Venäjän metsä- ja puutaloutta

artikkeli 6463, Tieteen tori|Luoteis-Venäjän metsä- ja puutaloutta
Erkki Verkasalo, Sanna Hautamäki, Harri Kilpeläinen. (2012). Mänty- ja kuusisahatavaran laatujakaumat ja sahatukin laatu Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 2 artikkeli 6463. https://doi.org/10.14214/ma.6463
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Verkasalo, Sähköposti: erkki.verkasalo@metla.fi (sähköposti)
  • Hautamäki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kilpeläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit