Tutkimusartikkeli
artikkeli 6316,
Tutkimusartikkeli
Kari Kannisto,
Henrik Heräjärvi.
Rauduskoivun pystykarsinta oksasaksilla - vaikutus puun laatuun ja taloudelliseen tuottoon.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2006
numero
4
artikkeli 6316.
https://doi.org/10.14214/ma.6316
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää ohileikkaavilla oksasaksilla tehtävän rauduskoivun pystykarsinnan aiheuttamien väri- ja lahovikojen määrää ja analysoida esimerkkilaskelmin pystykarsintatyön kannattavuutta metsänomistajan ja koivutukkia käyttävän teollisuuden kannalta. Tutkimuksen aineistona käytettiin kolmea pystykarsittua metsikköä sekä kolmea näitä ominaisuuksiltaan vastaavaa pystykarsimatonta vertailumetsikköä Vammalasta, Jämsänkoskelta ja Keiteleeltä. Kannattavuutta tutkittiin empiirisen aineiston perusteella saatujen tulosten laskennallisena sovelluksena. Kannattavuuden tunnuslukuina olivat investoinnin nettonykyarvo ja sisäinen korkokanta. Mittaukset osoittivat aineistossa olleen vähemmän väri- ja lahovikoja kuin aiemmissa tutkimuksissa, joissa karsintavälineenä on käytetty oksasahaa. Alle 20 mm:n läpimittaisten oksien karsinnan aiheuttama värivikaantumisriski oli vähäinen. Rauduskoivun kasvu ei taannu elävienkään oksien karsinnan seurauksena, jos elävää latvusta säilytetään suositellut 50 % puun pituudesta. Pystykarsinta parantaa tyvitukkien laatua ja lisää esimerkkilaskelmien perusteella päätehakkuun kantorahatuloja. Ulkopuolisellakin työvoimalla tehdylle pystykarsintasijoitukselle voi saada 5–6 %:n sisäisen koron. Myös vaneri- ja viiluteollisuuden kannattaa maksaa keskimääräistä korkeampaa hintaa pystykarsituista koivikoista. Pystykarsinta lisää tyvitukeista saatavan viilun arvoa n. 20–30 prosentilla.
-
Kannisto,
Sähköposti:
henrik.herajarvi@metla.fi
-
Heräjärvi,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6244,
Tutkimusartikkeli
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksen tavoitteena oli verrata puhtaissa hies- ja rauduskoivikoissa ja kuusi–koivusekametsiköissä kasvaneiden koivurunkojen teknistä laatua viljavilla kivennäismailla. Laatua kuvaavat muuttujat valittiin metsikkö-, runko-, rungonosa- ja sahatavarakappaletasoilta. Metsikkötyyppien erojen lisäksi tutkittiin puuston tiheyden ja koon vaikutusta koivun laatuun. Kuusivaltaisten seka-metsiköiden hieskoivut olivat vähäoksaisempia kuin puhtaiden koivikoiden hieskoivut. Rauduskoivuissa erot olivat pienempiä. Hieskoivujen runkotilavuus (414–421 dm3) oli selvästi pienempi kuin rauduskoivujen (462–645 dm3), mutta muut tutkitut ominaisuudet eivät eronneet toisistaan merkitsevästi koivulajien välillä. Rungon pikkutukkiosan (läpimitta 12–18 cm) pituus vaihteli eri metsikkötyypeissä välillä 4,6–7,0 metriä, tilavuus 72–114 dm3 ja osuus rungon tilavuudesta 15,6–24,8%. Pikkutukkiosassa oli tyypillisesti sekaisin terveitä, kuivia ja lahoja oksia, mutta kuivat ja lahot oksat olivat pienempiä kuin tukkiosassa. Koska tutkimus kohdistui päätehakkuuikäisiin metsiköihin, pikkutukit olivat peräisin koivujen latvaosista ja poikkesivat siten oksikkuusrakenteeltaan pieniläpimittaisista koivuista ja harvennusleimikoista saatavista pikkutukeista. Rungon ulkoisesti oksattomassa osassa noin puolet sahepinnan pituudesta oli oksatonta myös 50 mm:n etäisyydellä ytimestä, loppu jakaantui lähes tasan kuivaoksaisen ja kuivia sekä terveitä oksia sisältäneen sahepinnan kesken.
-
Kaurala,
Sähköposti:
henrik.herajarvi@metla.fi
-
Heräjärvi,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Verkasalo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
artikkeli 6392,
Tieteen tori
Henrik Heräjärvi.
(2008).
Koivun ja haavan mahdollisuudet puutuotealalla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
3
artikkeli 6392.
https://doi.org/10.14214/ma.6392
Tutkimusseloste
artikkeli 10189,
Tutkimusseloste
Pentti Niemistö,
Harri Kilpeläinen,
Henrik Heräjärvi.
(2019).
Pystykarsinnan ajankohdan ja työmenetelmän vaikutukset rauduskoivun oksien kyljestymiseen ja rungon värivikoihin – tilanne 5–6 vuotta karsinnan jälkeen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10189.
https://doi.org/10.14214/ma.10189
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Niemistö,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Seinäjoki
Sähköposti:
pentti.niemisto@luke.fi
-
Kilpeläinen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu
Sähköposti:
harri.kilpelainen@luke.fi
-
Heräjärvi,
Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu
Sähköposti:
henrik.herajarvi@luke.fi
artikkeli 6824,
Tutkimusseloste
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Kilpeläinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Lindblad,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Heräjärvi,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Verkasalo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6776,
Tutkimusseloste
Henrik Heräjärvi.
(2009).
Kuivausmenetelmän vaikutus haavan puuaineen ominaisuuksiin.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2009
numero
3
artikkeli 6776.
https://doi.org/10.14214/ma.6776
artikkeli 6624,
Tutkimusseloste
Ursula Schatz,
Henrik Heräjärvi,
Kari Kannisto,
Matti Rantatalo.
(2008).
Saha- ja leikkurikarsinnan vaikutukset rauduskoivun puuaineen värivikoihin, oksien kyljestymiseen ja läpimitan kasvuun.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
2
artikkeli 6624.
https://doi.org/10.14214/ma.6624
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Schatz,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Heräjärvi,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kannisto,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Rantatalo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6172,
Tutkimusseloste
Henrik Heräjärvi.
Raudus- ja hieskoivun tekniset ominaisuudet sahauksen kannalta.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2001
numero
4
artikkeli 6172.
https://doi.org/10.14214/ma.6172
Tieteen tori
Haapa viljelypuuna
artikkeli 6082,
Tieteen tori|Haapa viljelypuuna