Teppo Piira, Harri Kilpeläinen, Jukka Malinen, Tapio Wall, Erkki Verkasalo. (2007). Leimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon vaihtelu erilaisilla katkontaohjeilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6099. https://doi.org/10.14214/ma.6099

Avainsanat: apteeraus; puutavaralajijakaumat; arvonmuodostus; puun hinnoittelu

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää hakkuussa korjattavien puutavaralajien, niiden mittavaati–musten ja jakaumatavoitteiden vaikutuksia leimikon puutavaralajikertymään ja myyntiarvoon. Aineistona oli 85 mänty- tai kuusivaltaista avohakkuuleimikkoa Etelä- ja Keski-Suomesta ja 16 mäntyharvennusleimikkoa Pohjanmaalta ja Koillismaalta. Avohakkuuaineistossa oli 3411 ja harvennushakkuuaineistossa 666 koepuuta, joista määritettiin pystypuina dimensiotunnusten ja muiden tavallisten puutunnusten lisäksi tarkasti viat ja niiden sijainti rungossa. Katkontaohjeiden vaikutusta leimikon myyntiarvoon ja puutavaralajikertymään selvitettiin arvoapteeraussimulointien avulla. Tukin mittavaatimuksista tukkisaantoon ja myyntiarvoon vaikutti eniten tukin minimilatvaläpimitta, ja vaikutus oli kuusella hieman suurempi kuin männyllä. Muutokset käytetyissä tukkipituuksissa vaikuttivat tukkisaantoon ja myyntiarvoon männyllä voimakkaammin kuin kuusella. Erikoispuu–tavaralajit (mänty: pylväs, hyvälaatuinen tyvitukki, pikkutukki, lyhyttukki; kuusi: sorvitukki, pikkutukki) nostivat merkittävästi leimikon myyntiarvoa, mutta vaikutus riippui voimakkaasti käytetyistä yksikköhinnoista. Kuitupuun määrämitta-apteeraus alensi kuitupuusaantoa avohakkuilla noin kaksi prosenttiyksikköä, jolloin myyntiarvo tosin aleni vain puoli prosenttia; harvennuksilla myyntiarvo aleni peräti 5,3 %. Minimilatvaläpimitan vaikutus kuitupuun saantoon ja myyntiarvoon oli paljon vähäisempi. Käytettäessä painotettuja arvomatriiseja tukkisaanto aleni enimmillään 2,0 prosentti–yksikköä verrattuna tasahintamatriisilla simuloituun pölkytykseen. Tutkimuksen tuloksien pohjalta voidaan arvioida leimikon myyntiarvon muodostumisen osatekijöitä, mutta ei voida ennustaa puutavaralajikertymiä yksittäisissä leimikoissa. Myös jakauma-apteerauksen vaikutus tukkisaantoon ja leimikon myyntiarvoon suhteessa arvoapteeraukseen kaipaa jatkotutkimuksia.

Piira, Sähköposti: jukka.malinen@metla.fi
Kilpeläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Malinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Wall, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Verkasalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

artikkeli 6203, Tieteen tori - Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

Reeta Stöd, Tapio Wall, Harri Kilpeläinen, Erkki Verkasalo. Mänty- ja kuusipuustojen teknillinen laatu turvemailla puutuoteteollisuuden kannalta - nykytila ja tulevaisuuden näkymiä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6203. https://doi.org/10.14214/ma.6203

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Stöd, Sähköposti: reeta.stod@metla.fi
Wall, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kilpeläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Verkasalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Enroth R.-R., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6739 (poista) | Muokkaa kommenttia

Melkas T., Visala A. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6340 (poista) | Muokkaa kommenttia

Jalkanen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5801 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lappi J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6318 (poista) | Muokkaa kommenttia

Raitio K., Rytteri T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2 artikkeli 5791 (poista) | Muokkaa kommenttia

Huuskonen S., Hynynen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6326 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hynönen T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6516 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lilja S., Kuuluvainen T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5732 (poista) | Muokkaa kommenttia

Mustonen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 2 artikkeli 5923 (poista) | Muokkaa kommenttia

Turunen A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 3 artikkeli 5700 (poista) | Muokkaa kommenttia

Raitio K., Rannikko P. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 2 artikkeli 5866 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kangas A., Haapakoski R. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5842 (poista) | Muokkaa kommenttia

Sirro L., Häme L. et al. (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10260 (poista) | Muokkaa kommenttia

Päivänen J., Sarkkola S. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6204 (poista) | Muokkaa kommenttia