Artikkelit jotka sisältää sanan 'metsien käyttö'

Artikkelissa tarkastellaan Metsähallituksen roolin ja valtionmetsien käytön muutoksia Lieksassa sekä niiden vaikutuksia paikallisyhteisöön. Kylätutkimuksen ja haastatteluiden avulla analysoidaan, miten Metsähallituksen rooli on muuttunut Lieksassa sotien jälkeisestä ajasta nykypäivään ja millaisia sosiaalisia vaikutuksia Metsähallituksen roolin muutoksella on ollut. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, miten luonnon monimuotoisuuden suojelun painoarvon lisääntyminen metsäpolitiikassa on näkynyt Metsähallituksen roolin muutoksessa. Vaikka valtionmetsien hakkuut ovat pysyneet Lieksassa 1970-luvulta saakka kutakuinkin samalla tasolla, metsätalouden työllisyys ja sosiaalinen merkitys on romahtanut. Puuntuotannon rinnalle Metsähallitus on omaksunut 1990-luvulta alkaen uusia tehtäviä, joista keskeisimmät ovat luonnonsuojelu sekä luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edistäminen. Molempien merkitys työllistäjänä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Uusien työpaikkojen määrä on kuitenkin ollut toistaiseksi vähäinen metsätaloudessa menetettyihin työpaikkoihin verrattuna. Työpaikat eivät aina synny niihin kyliin, missä ne ovat metsätaloudesta kadonneet, ja niiden ammattitaitovaatimukset ovat erilaisia kuin puunkorjuussa. Siksi metsien käytön sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on olennaista erotella vaikutukset eri aluetasoilla.

• Raitio, Sähköposti: kaisa.raitio@joensuu.fi
• Rannikko, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Elämme keskellä globaalia ympäristön monikriisiä, jonka taustasyyksi on esitetty yhteiskuntamme rakenteellista kyvyttömyyttä käsitellä kestävyysongelmien juurisyitä. Ratkaisuksi on esitetty paradigmaattisia muutoksia ihmisten ajattelu- ja toimintatavoissa sekä yhteiskuntaa ohjaavissa rakenteissa, kuten luontokatoa merkittävästi aiheuttavissa liike-elämän toiminnoissa. Vastauksena edellä kuvattuihin haasteisiin maailmalla on yleistynyt kestävyysongelmien juurisyihin pureutuva ja systeemiseen ajatteluun nojautuva uudistavan kestävyyden toimintamalli (engl. regenerative sustainability/practice), joka määrittää toiminnan kestävyystavoitteet uudella tavalla. Uuden, vakiintumattoman toimintamallin käyttöön liittyy kuitenkin haasteita, sillä kuluttajien ja yritystoimijoiden voi olla vaikea hahmottaa toimintamalliin liitettyjä ympäristölupauksia. Artikkelimme edesauttaa näiden haasteiden ratkaisemista määrittämällä tieteelliseen kirjallisuuteen nojaavat uudistavan kestävyyden periaatteet sekä ehdottamalla keinoja näiden periaatteiden soveltamiseksi suomalaisen metsien käytön viitekehyksessä. Määrittelytyömme perustui kirjallisuuskatsaukseen sekä kirjoittajaryhmän sisäisiin työpajoihin, joita alustivat uudistavan kestävyyden ja metsäekologian asiantuntijat. Työn perusteella tunnistimme uudistavan metsien käytön tavoitteeksi jatkuvan sosioekologisen systeemin tilaa parantavan dynamiikan käynnistämisen. Katsoimme tavoitteen saavuttamisen edellyttävän viittä yleisen tason teemaa: ihmisen ja luonnon keskinäisriippuvuuden ymmärrystä, ihmisen ja muun luonnon yhteistyöhön perustuvaa vuorovaikutusta, luontoa toimijana ja oppaana, paikan sekä paikallisyhteisön ymmärrystä ja kunnioitusta, sekä oppimista ja muutoskykyä. Lisäksi katsoimme tavoitteen edellyttävän teemoihin kuuluvien yhdentoista tarkemman periaatteen huomioimista. Käsittelemme artikkelissa myös uudistavan kestävyyden soveltamisen tila- ja aikamittakaavoja uudistavan metsien käytön viitekehyksessä sekä esittelemme uudistavan metsien käytön seurannan mahdollisia indikaattoreita. Tunnistamme uudistavan metsien käytön saavuttamisen vaativaksi tavoitteeksi nykyiset yhteiskunnalliset metsänkäyttöä ohjaavat vakiintuneet rakenteet ja ajattelutavat huomioiden. Siksi ehdotamme myös ekologisesti perusteltua aikaikkunaa uudistavan metsien käytön tavoitteiden saavuttamiseksi sekä pohdimme laajemmin yhteiskunnallisia muutostarpeita uudistavan metsien käytön edistämiseksi.

• Hohti, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yliopisto, JYU.Wisdom Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä https://orcid.org/0009-0002-4536-6412 Sähköposti: jani.hohti@jyu.fi
• Kovács, Aalto-yliopisto, Johtamisen laitos, Espoo https://orcid.org/0009-0008-9962-7028 Sähköposti: claudia.kovacs@aalto.fi
• Nieminen, Aalto-yliopisto, Johtamisen laitos, Espoo https://orcid.org/0009-0005-7944-429X Sähköposti: martta.nieminen@aalto.fi
• Hannonen, Luontoa Oy, Helsinki Sähköposti: paloma@luontoaconsulting.fi
• Haapala, Luontoa Oy, Helsinki Sähköposti: johanna@luontoaconsulting.fi
• Halme, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yliopisto, JYU.Wisdom Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä; Luontoa Oy, Helsinki; Suomen ympäristökeskus, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-1751-5858 Sähköposti: panu.halme@jyu.fi