Tutkimusartikkeli
artikkeli 7808,
Tutkimusartikkeli
Hannu Hökkä,
Jaakko Repola.
(2018).
Pienaukkohakkuun uudistumistulos Pohjois-Suomen korpikuusikossa 10 vuoden kuluttua hakkuusta.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2018
artikkeli 7808.
https://doi.org/10.14214/ma.7808
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa tarkastellaan pienaukkohakkuun uudistumistulosta kahdessa korpikuusikkoon perustetussa kenttäkokeessa. Talvella 2004–2005 hakattiin Tervolan Lintupirtillä 24 kpl läpimitaltaan 10, 15 ja 20 m pienaukkoa ja Oulun Asmonkorvessa 18 kpl läpimitaltaan 15, 20 ja 25 m:n pienaukkoa. Keväällä 2015 inventoitiin yli 20 cm pituisten kasvatuskelpoisten taimien määrä, taimien keskipituus ja pituuskasvu. Taimien pituuskasvulle laadittiin regressiomalli, jolla ennustettiin rinnankorkeuden saavuttamisikää. Tulosten mukaan kummassakin kokeessa 10 vuoden kuluttua hakkuusta pienaukoilla oli kasvatuskelpoisia kuusia hieman yli 2200 ha–1 (vaihtelu 0–3000 ha–1) ja niiden keskipituus oli Tervolassa 73 cm ja Oulussa 84 cm. Taimien keskipituus ja koivun taimien osuus kasvoivat aukon koon kasvaessa. Tervolan pienillä avohakkuualoilla (pinta-alaltaan 0,2–0,3 ha) oli keskimäärin 750 kasvatuskelpoista kuusta ja 650 koivua hehtaarilla. Tulosten perusteella pienaukkohakkuun uudistumistulos korpikuusikossa oli keskimäärin varsin hyvä ja selvästi ylitti metsälain vähimmäisvaatimuksen 10 vuodessa, joten sitä voidaan suositella korpikuusikoiden luontaisen uudistamisen menetelmäksi.
-
Hökkä,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu
Sähköposti:
hannu.hokka@luke.fi
-
Repola,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi
Sähköposti:
jaakko.repola@luke.fi
artikkeli 6615,
Tutkimusartikkeli
Soili Kojola,
Hannu Hökkä,
Raija Laiho,
Timo Penttilä.
(2008).
Harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus puuston kasvuun ja tuotokseen ojitetuilla rämeillä – simulointitutkimus.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
2
artikkeli 6615.
https://doi.org/10.14214/ma.6615
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin puuston kehityssimulointien avulla harvennusten ja kunnostusojitusten merkitystä mäntyvaltaisten ojitusaluemetsien puuntuotannossa. Koeala-aineistoista koostetuille, alueittain ja turvekangastyypeittäin edustaville lähtöpuustoille simuloitiin MOTTI-simulaattorilla erilaisia uudistamisvaiheeseen saakka ulottuvia kasvatusketjuja. Hyväkuntoisten nuorten kasvatusmetsien parhaisiin ketjuihin sisältyi yksi kunnostusojitus ja yleensä vain yksi harvennus, Etelä-Suomen ravinteikkaimmilla kasvupaikoilla kaksi harvennusta. Hoidon tarpeessa olevista nuorista metsistä alkavissa ketjuissa yksi harvennus oli riittävä kunnostusojituksen ohella karuimmilla kasvupaikoilla, muilla tarvittiin kaksi harvennusta. Metsänhoitotoimia sisältävissä parhaissa kasvatusketjuissa keskimääräiset vuotuiset käyttöpuun kasvut olivat 1,4–6,8 m3 ha–1 a–1, kun ne ilman harvennuksia ja kunnostusojituksia olivat 1,2–4,1 m3 ha–1 a–1. Passiiviseen metsänhoitoon verrattuna parhaat kasvatusketjut tuottivat keskimäärin noin 10 % alhaisemman kokonaistuotoksen, mutta samalla keskimääräiset vuotuiset kokonaiskasvut lisääntyivät noin kymmenesosalla ja käyttöpuun kasvut puolella.
-
Kojola,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hökkä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Laiho,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Penttilä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6809,
Tutkimusartikkeli
Tuula Nuutinen,
Hannu Hirvelä,
Kari Härkönen,
Hannu Hökkä.
Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 2002–2031 Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2004
numero
3B
artikkeli 6809.
https://doi.org/10.14214/ma.6809
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen hakkuumahdollisuudet vuosille 2002–2031. Hakkuulaskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelmissa käytettiin valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koeala- ja puutiedoista muodostettua laskelma-aineistoa.
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänkäsittelysuositusten perusteella hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta riittäisi hakattavaksi inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella 6,0 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 1,4-kertaisesti vuosina 1997–2001 keskimäärin toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna (noin 4,1 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa). Vaikka hakkuumahto hyödynnettäisiin kokonaan, puuvaranto puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla hieman suurenisi lähivuosikymmeninä ja hakkuumahto säilyisi toisella kymmenvuotiskaudella lähes 6 miljoonassa kuutiometrissä vuodessa. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan vuosittaisen käyttöpuumäärän arvio laskettiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa neljän prosentin korkokannalla siten, että kokonaishakkuukertymät ja nettotulot olivat aina vähintään edellisen kymmenvuotiskauden tasolla, tukkipuukertymät pysyivät koko laskelma-ajan vähintään ensimmäisen kymmenvuotiskauden tasolla ja puuston tuottoarvo neljän prosentin korkokannalla laskettuna oli laskelma-ajan lopussa vähintään laskelman alkuhetken tasolla. Arvio on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 5,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Koko kolmenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla suurimman kestävän hakkuumäärän arviosta on mäntyä keskimäärin 60, kuusta 21, koivua 17 ja muuta lehtipuuta 2 prosenttia. Koivun kertymästä on turvemailla keskimäärin 64 prosenttia. Metsä- ja kitumaasta on tiukasti suojeltu noin kuusi prosenttia ja rajoitetussa käytössä noin 12 prosenttia. Suojelu ja käytönrajoitukset supistavat ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuumahtoa 0,9 miljoonaa kuutiometriä ja kestäviä hakkuumahdollisuuksia 0,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Esitetyt hakkuumahdollisuusarviot eivät ole puun tarjonnan eivätkä todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteita. Käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat, miten metsiä hakataan ja hoidetaan.
-
Nuutinen,
Sähköposti:
tuula.nuutinen@metla.fi
-
Hirvelä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Härkönen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hökkä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6242,
Tutkimusartikkeli
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien kahdeksanteen inventointiin (VMI8, 1986–1994) perustuvat tiedot maamme suometsistä, soiden pinta-aloista ja niiden muutoksista VMI3:sta (1951–53) lähtien sekä analysoidaan muutosten syitä. Artikkelissa kuvataan suometsiin liittyviä VMI:n mittauksia, yleispiirteet tulosten laskennasta ja keskivirheen arviointimenetelmä. VMI8:n otantamenetelmää, maastomittauksia ja tulosten laskentaa on kuvattu aikaisemmin Etelä-Suomen julkaisuissa (Salminen 1993, Salminen ja Salminen 1998) sekä Pohjois-Suomen ja koko maan julkaisussa (Tomppo ym. 2001a). Tarkastelujaksolla soiden ala on pienentynyt 9,7 milj. ha:sta 8,9 milj. ha:iin, kun ojitetut ohutturpeiset suot ovat VMI:n luokituksen mukaan muuttuneet kivennäismaiksi tai siirtyneet muuhun maankäyttöluokkaan. VMI8:n mukaan ojitettuja soita on 4,6 milj. ha ja ojitettuja kivennäismaita 1,1 milj. ha. Ojitettujen soiden ala ei enää nouse, joten ojitusala jää 1950- ja 1960-lukujen metsäohjelmien suurimpia arvioita pienemmäksi.
Suometsätalouden vaikutukset soiden puuvarannon ja puuston kasvun lisäykseen ovat kuitenkin vähintään metsäohjelmien arvioiden suuruisia. 1950-luvun alussa puuvaranto oli kasvullisilla ja huonokasvuisilla metsä-maan soilla 252 milj. m3. VMI8:n mukaan puuvaranto on metsä- ja kitumaan soilla 377 milj. m3. Puuston vuotuinen kasvu on noussut 9,9 milj. m3:stä 17,4 milj. m3 :iin. VMI3:ssa soiksi luokiteltujen maiden puu-varannoksi arvioitiin VMI8:ssa 430 milj. m3 ja vuotuiseksi kasvuksi 20,1 milj. m3. Sekä puuvarannon että puuston vuotuisen kasvun suhteelliset lisäykset ovat 1950-luvun alun jälkeen olleet soilla selvästi suuremmat kuin kivennäismailla. Ojituksen lisäksi tähän vaikuttavat puustojen erilaiset lähtötilanteet, nykyisten ikärakenteiden erot sekä se, että soilla hakkuut ovat olleet vähäisempiä kuin kivennäismailla.
VMI8:ssa arvioitiin seuraavalla kymmenvuotiskaudella metsämaan soilla olevan erilaisia hakkuutarpeita 2,35 milj. ha, joista taimikonhoitoja ja ensiharvennuksissa on 1,38 milj. ha. Suometsien hakkuiden painopiste on siis vielä jonkin aikaa nuorissa metsissä. Kunnostusojituksen tarpeessa olevia soita on VMI8:n mukaan runsaat 1,5 milj. ha. Kymmenessä vuodessa toteutettuna se vastaa suurempaa vuotuista kunnostusojitustarvetta kuin kansallisessa metsäohjelmassa on esitetty. Puuntuotantoon soveltumattomia soita on ojitettu 450 000 ha, kun taas puuntuotantoon soveltuvaa ojittamatonta suota on 840 000 ha. Ojittamattomia soita on yhteensä 4,3 milj. ha.
-
Hökkä,
Sähköposti:
hannu.hokka@metla.fi
-
Kaunisto,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Korhonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Päivänen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Reinikainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Tomppo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6377,
Tutkimusartikkeli
Hannu Hökkä,
Timo Penttilä,
Matti Siipola.
Metsäojitusalueiden tila ja puuston kehitys yksityismailla kolmen metsälautakunnan alueella|21-33.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
1995
numero
1
artikkeli 6377.
https://doi.org/10.14214/ma.6377
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Kolmen metsälautakunnan (Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu) alueelle vuosina 1973–1978 perustetut 254 metsikkökoealaa inventoitiin kahdesti noin 10 vuoden aikavälillä yksityismaiden metsäojitusalueiden tilan ja puuston kehityksen selvittämiseksi. Koealojen kasvupaikkatyyppijakauma, tutkimusjaksolla tapahtuneet muutokset ojituksen tilassa, samoin kuin lannoitukset ja hakkuut selvitettiin. Puuston määrää, rakennetta, puulajisuhteita ja niiden muutoksia aineistossa verrattiin aikaisempiin tutkimuksiin. Puuston keskitilavuuden todettiin lisääntyneen jakson aikana voimakkaasti. Turvekangastyyppien puuntuotoskykyä ojituksen jälkeen arvioitiin muodostamalla regressiomalleja metsikön tilavuuden ja kasvun riippuvuudelle.
-
Hökkä,
Sähköposti:
hannu.hokka@metla.fi
-
Penttilä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Siipola,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
artikkeli 10575,
Tieteen tori
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Laurén,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
https://orcid.org/0000-0002-6835-9568
Sähköposti:
ari.lauren@uef.fi
-
Palviainen,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
https://orcid.org/0000-0001-9963-4748
Sähköposti:
marjo.palviainen@helsinki.fi
-
Laiho,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
raija.laiho@luke.fi
-
Leppä,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki
Sähköposti:
kersti.leppa@luke.fi
-
Launiainen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki
Sähköposti:
samuli.launiainen@luke.fi
-
Hökkä,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu
Sähköposti:
hannu.hokka@luke.fi
-
Nieminen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
mika.nieminen@luke.fi
-
Urzainki,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki
Sähköposti:
inaki.urzainqui@luke.fi
-
Stenberg,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
leena.stenberg@luke.fi
Tutkimusseloste
artikkeli 10348,
Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen,
Hannu Hökkä.
(2020).
Rakeistetun tuhkan ja irtotuhkan vertailu suomännikön lannoituksessa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2020
artikkeli 10348.
https://doi.org/10.14214/ma.10348
artikkeli 5961,
Tutkimusseloste
Ulf Sikström,
Hannu Hökkä.
(2016).
Puuston ja kasvupaikan väliset vuorovaikutukset ja niiden merkitys kunnostusojituksissa – kirjallisuuskatsaus.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2016
numero
2
artikkeli 5961.
https://doi.org/10.14214/ma.5961
artikkeli 6936,
Tutkimusseloste
Mikko Moilanen,
Jyrki Hytönen,
Hannu Hökkä,
Anssi Ahtikoski.
(2015).
Lannoituksen puustovaikutukset ja kannattavuus puolukkaturvekankaan männikössä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2015
numero
3
artikkeli 6936.
https://doi.org/10.14214/ma.6936
artikkeli 6307,
Tutkimusseloste
Hannu Hökkä,
Hanna Mäkelä.
(2015).
Kuusen taimien pituuskasvu hakkuun jälkeen korpikuusikon pienaukoissa Pohjois-Suomessa – vertailu ylispuuhakkuisiin ja viljelytaimikoihin.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2015
numero
1
artikkeli 6307.
https://doi.org/10.14214/ma.6307
artikkeli 6039,
Tutkimusseloste
Hannu Hökkä,
Jaakko Repola,
Mikko Moilanen,
Markku Saarinen.
(2013).
Kuusen luontainen taimettuminen ojitettujen korpien muokatuilla ja muokkaamattomilla pienaukoilla ja pienillä avohakkuualoilla – tapaustutkimus Pohjois-Suomesta.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2013
numero
1
artikkeli 6039.
https://doi.org/10.14214/ma.6039
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Hökkä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Repola,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Moilanen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Saarinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5677,
Tutkimusseloste
Sakari Sarkkola,
Hannu Hökkä,
Timo Penttilä.
Männikön rakenteen luontainen kehitys turvemaalla ojituksen jälkeen: toistuvasti mitattujen koealojen pitkäaikaiseen seurantaan perustuva tutkimus.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2004
numero
4
artikkeli 5677.
https://doi.org/10.14214/ma.5677
artikkeli 6805,
Tutkimusseloste
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Jutras,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hökkä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Alenius,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Salminen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
Suometsien kasvatus
artikkeli 6016,
Tieteen tori|Suometsien kasvatus
Hannu Hökkä.
Suometsien kasvun mallintaminen – nykytilanne ja lähiajan tietotarpeet.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2000
numero
2
artikkeli 6016.
https://doi.org/10.14214/ma.6016
artikkeli 6015,
Tieteen tori|Suometsien kasvatus
Timo Penttilä,
Hannu Hökkä,
Raija Laiho.
Harvennusten ekologiset perusteet ja tuotosvaikutukset ojitetuilla rämeillä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2000
numero
2
artikkeli 6015.
https://doi.org/10.14214/ma.6015
Tieteen tori
Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
artikkeli 6198,
Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Sarkkola,
Sähköposti:
sakari.sarkkola@helsinki.fi
-
Hökkä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Penttilä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Päivänen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
Metsätalouden vesistövaikutuksia
artikkeli 6884,
Tieteen tori|Metsätalouden vesistövaikutuksia
Sakari Sarkkola,
Hannu Hökkä,
Risto Jalkanen,
Harri Koivusalo,
Mika Nieminen.
(2013).
Kunnostusojituskriteerit tarkentuvat – miten puusto ja ojasyvyys vaikuttavat ojitustarpeeseen?
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2013
numero
2
artikkeli 6884.
https://doi.org/10.14214/ma.6884
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Sarkkola,
Sähköposti:
sakari.sarkkola@metla.fi
-
Hökkä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Jalkanen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Koivusalo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Nieminen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org