Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2026

Tutkimusartikkeli

artikkeli 26003, Tutkimusartikkeli
Pekka Niemelä, Tuomas Aakala, Magdalena af Hällström, Minna Koivikko. (2026). Mitä Fredrik Henrik Chapmanin arviointimatka Suomeen 1758–1759 kertoo metsien silloisesta tilasta ja käytöstä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2026 artikkeli 26003. https://doi.org/10.14214/ma.26003
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hävityn Hattujen sodan (1741–1743) jälkeen Ruotsin hallitus ryhtyi vahvistamaan Suomen puolustusta. Osana tätä hanketta laivanrakennukseen erikoistuneelle Fredrik Henrik Chapmanille annettiin tehtäväksi rakentaa Suomen olosuhteisiin soveltuva sotalaivasto. Sotalaivanrakennukseen perinteisesti käytetyn tammen hupenemisen vuoksi Chapman päätti korvata sen vähemmän kestävällä mutta saatavuudeltaan runsaammalla männyllä. Vastaavasti Chapmanin oli tiedettävä, mistä löytyisi riittävästi mäntypuutavaraa laivaveistämöille ja asian selvittämiseksi hän suoritti talvella 1758–1759 Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle suuntautuneen metsien arviointimatkan. Lisäksi hän kiinnitti huomiota puun hintaan, kuljetusmahdollisuuksiin sekä sopiviin laivaveistämöpaikkoihin. Chapman teki myös vuosilustomittauksia kaadetuista puista puun laadun selvittämiseksi. Arviointimatka osoitti laivanrakennukseen soveltuvien metsien olevan vähissä etenkin Pohjanmaan rannikkoalueella. Sen sijaan sisämaasta löytyi tarkoitukseen soveltuvia metsävaroja, kuten Tammelan alueelta ja Pohjois-Satakunnasta. Chapman suunnitteli myös laivaveistämön rakentamisesta Ahlaisten Anttooran saarelle. Länsipohjassa Tornionjokilaakson molemmin puolin Chapman toteaa laivanrakennukseen soveltuvat metsävarat runsaiksi. Verrattaessa Chapmanin reittiä nykyisiin luonnonsuojelualueisiin runsaspuustoisempia löytyy alueita nykyisten Liesjärven ja Salamajärven kansallispuistojen maisemista, sekä Oulun seudun laajempien soidensuojelualueiden lähistöltä. Lustomittauksissa Chapman jakoi puun poikkileikkauksen 50 vuoden jaksoihin ja raportoi kunkin jakson leveyden. Voisi olettaa Chapmanin olleen tässä kiinnostunut laivanveistämisen kannalta toivottavasta tasaisesta kasvusta. Chapmanin matkaa on pidettävä Pohjoismaiden ensimmäisenä metsävarojen arviointina ja se antaa käsityksen vanhojen metsien määrästä ja niiden maantieteellisestä jakaantumisesta 1750-luvun lopussa läntisessä Suomessa. Chapmanin matkalla oli merkittävä vaikutus sekä Ruotsin sotalaivaston että kauppalaivaston kehitykselle ja Chapmanin matka edisti suuresti kauppalaivojen rakentamista Pohjanlahden rannikolla. Chapmanin ja Viaporin rakentajan Augustin Ehrensvärdin sotalaivaston uudistustyön tuloksena syntyivät tunnetut alustyypit ”Uusimaa”, ”Turunmaa”, ”Hämeenmaa” ja ”Pohjanmaa”. Laivatyyppien nimeäminen Suomen maakuntien mukaan kuvastaa osaltaan Ruotsin kasvavaa huolta Suomen puolustuksesta.​

Tieteen tori

artikkeli 26006, Tieteen tori
Tapani Repo. (2026). Boreaalinen metsä ei pärjää pelkällä sitkeydellä, vaan tarkalla ajoituksella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2026 artikkeli 26006. https://doi.org/10.14214/ma.26006
artikkeli 26004, Tieteen tori
Anu Laakkonen, Jyrki Koivisto, Hannes Pasanen, Mirkka Rovamo, Katri Rusanen, Jelena Salmi, Sirpa Tenhunen, Tuomo Takala. (2026). Seurakunnan arvopohjaista metsäpäätöksentekoa rakentamassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2026 artikkeli 26004. https://doi.org/10.14214/ma.26004
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
artikkeli 26002, Tieteen tori
Mikko Mönkkönen, Teppo Hujala, Anna Repo, Tuomo Takala. (2026). Hakkuiden vähentäminen Suomessa – mitä tiedämme sen ympäristö-, talous- ja työllisyysvaikutuksista ja niiden hallinnasta? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2026 artikkeli 26002. https://doi.org/10.14214/ma.26002
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
artikkeli 26001, Tieteen tori
Hannu Hökkä, Annamari Laurén, Marjo Palviainen, Päivi Väänänen, Jaakko Repola, Kari T. Korhonen. (2026). Miten suometsien hiilinielu palautetaan? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2026 artikkeli 26001. https://doi.org/10.14214/ma.26001
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimusseloste

artikkeli 26008, Tutkimusseloste
Juha Kaitera, Tuula Piri, Minna Männistö, Sanna Vinblad, Heli Väätäjä, Kari Mäkitalo. (2026). Koirat pystyvät tunnistamaan tervasrososienen metsässä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2026 artikkeli 26008. https://doi.org/10.14214/ma.26008
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
artikkeli 26005, Tutkimusseloste
Atte Kumpu, Mikko Peltoniemi, Martin Forsius, Annikki Mäkelä-Carter. (2026). Maaperän hiili ja typpi luonnontilaisen kaltaisissa metsissä Etelä- ja Itä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2026 artikkeli 26005. https://doi.org/10.14214/ma.26005
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit