Tutkimusartikkeli
artikkeli 26003,
Tutkimusartikkeli
Pekka Niemelä,
Tuomas Aakala,
Magdalena af Hällström,
Minna Koivikko.
(2026).
Mitä Fredrik Henrik Chapmanin arviointimatka Suomeen 1758–1759 kertoo metsien silloisesta tilasta ja käytöstä?
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2026
artikkeli 26003.
https://doi.org/10.14214/ma.26003
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Hävityn Hattujen sodan (1741–1743) jälkeen Ruotsin hallitus ryhtyi vahvistamaan Suomen puolustusta. Osana tätä hanketta laivanrakennukseen erikoistuneelle Fredrik Henrik Chapmanille annettiin tehtäväksi rakentaa Suomen olosuhteisiin soveltuva sotalaivasto. Sotalaivanrakennukseen perinteisesti käytetyn tammen hupenemisen vuoksi Chapman päätti korvata sen vähemmän kestävällä mutta saatavuudeltaan runsaammalla männyllä. Vastaavasti Chapmanin oli tiedettävä, mistä löytyisi riittävästi mäntypuutavaraa laivaveistämöille ja asian selvittämiseksi hän suoritti talvella 1758–1759 Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle suuntautuneen metsien arviointimatkan. Lisäksi hän kiinnitti huomiota puun hintaan, kuljetusmahdollisuuksiin sekä sopiviin laivaveistämöpaikkoihin. Chapman teki myös vuosilustomittauksia kaadetuista puista puun laadun selvittämiseksi. Arviointimatka osoitti laivanrakennukseen soveltuvien metsien olevan vähissä etenkin Pohjanmaan rannikkoalueella. Sen sijaan sisämaasta löytyi tarkoitukseen soveltuvia metsävaroja, kuten Tammelan alueelta ja Pohjois-Satakunnasta. Chapman suunnitteli myös laivaveistämön rakentamisesta Ahlaisten Anttooran saarelle. Länsipohjassa Tornionjokilaakson molemmin puolin Chapman toteaa laivanrakennukseen soveltuvat metsävarat runsaiksi. Verrattaessa Chapmanin reittiä nykyisiin luonnonsuojelualueisiin runsaspuustoisempia löytyy alueita nykyisten Liesjärven ja Salamajärven kansallispuistojen maisemista, sekä Oulun seudun laajempien soidensuojelualueiden lähistöltä. Lustomittauksissa Chapman jakoi puun poikkileikkauksen 50 vuoden jaksoihin ja raportoi kunkin jakson leveyden. Voisi olettaa Chapmanin olleen tässä kiinnostunut laivanveistämisen kannalta toivottavasta tasaisesta kasvusta. Chapmanin matkaa on pidettävä Pohjoismaiden ensimmäisenä metsävarojen arviointina ja se antaa käsityksen vanhojen metsien määrästä ja niiden maantieteellisestä jakaantumisesta 1750-luvun lopussa läntisessä Suomessa. Chapmanin matkalla oli merkittävä vaikutus sekä Ruotsin sotalaivaston että kauppalaivaston kehitykselle ja Chapmanin matka edisti suuresti kauppalaivojen rakentamista Pohjanlahden rannikolla. Chapmanin ja Viaporin rakentajan Augustin Ehrensvärdin sotalaivaston uudistustyön tuloksena syntyivät tunnetut alustyypit ”Uusimaa”, ”Turunmaa”, ”Hämeenmaa” ja ”Pohjanmaa”. Laivatyyppien nimeäminen Suomen maakuntien mukaan kuvastaa osaltaan Ruotsin kasvavaa huolta Suomen puolustuksesta.
Tieteen tori
artikkeli 26006,
Tieteen tori
Tapani Repo.
(2026).
Boreaalinen metsä ei pärjää pelkällä sitkeydellä, vaan tarkalla ajoituksella.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2026
artikkeli 26006.
https://doi.org/10.14214/ma.26006
artikkeli 26004,
Tieteen tori
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Laakkonen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
https://orcid.org/0000-0002-6384-7773
Sähköposti:
anu.laakkonen@uef.fi
-
Koivisto,
Ylöjärven seurakunta, Ylöjärvi
https://orcid.org/0009-0009-0933-2363
Sähköposti:
jyrki.e.koivisto@evl.fi
-
Pasanen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
https://orcid.org/0009-0005-6182-8965
Sähköposti:
hannes.pasanen@uef.fi
-
Rovamo,
Itä-Suomen yliopisto, Kauppatieteiden laitos, Joensuu
https://orcid.org/0009-0009-3786-3874
Sähköposti:
mirkka.rovamo@uef.fi
-
Rusanen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
https://orcid.org/0000-0003-1705-5561
Sähköposti:
katri.rusanen@uef.fi
-
Salmi,
Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, Jyväskylä
https://orcid.org/0000-0002-5964-7146
Sähköposti:
jelena.j.salmi@jyu.fi
-
Tenhunen,
Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, Jyväskylä
https://orcid.org/0000-0002-8661-8762
Sähköposti:
sirpa.l.tenhunen@jyu.fi
-
Takala,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
https://orcid.org/0000-0003-2234-0615
Sähköposti:
tuomo.takala@uef.fi
artikkeli 26002,
Tieteen tori
Mikko Mönkkönen,
Teppo Hujala,
Anna Repo,
Tuomo Takala.
(2026).
Hakkuiden vähentäminen Suomessa – mitä tiedämme sen ympäristö-, talous- ja työllisyysvaikutuksista ja niiden hallinnasta?
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2026
artikkeli 26002.
https://doi.org/10.14214/ma.26002
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Mönkkönen,
Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä
https://orcid.org/0000-0001-8897-3314
Sähköposti:
mikko.monkkonen@jyu.fi
-
Hujala,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
https://orcid.org/0000-0002-7905-7602
Sähköposti:
teppo.hujala@uef.fi
-
Repo,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki
https://orcid.org/0000-0001-9708-2847
Sähköposti:
anna.repo@luke.fi
-
Takala,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
https://orcid.org/0000-0003-2234-0615
Sähköposti:
tuomo.takala@uef.fi
artikkeli 26001,
Tieteen tori
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Hökkä,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu
https://orcid.org/0000-0003-2426-0539
Sähköposti:
ext.hannu.hokka@luke.fi
-
Laurén,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
https://orcid.org/0000-0002-6835-9568
Sähköposti:
annamari.lauren@helsinki.fi
-
Palviainen,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
https://orcid.org/0000-0001-9963-4748
Sähköposti:
marjo.palviainen@helsinki.fi
-
Väänänen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
https://orcid.org/0000-0002-9987-6584
Sähköposti:
paivi.vaananen@luke.fi
-
Repola,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi
https://orcid.org/0000-0001-7086-0549
Sähköposti:
jaakko.repola@luke.fi
-
Korhonen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu
https://orcid.org/0000-0002-6198-853X
Sähköposti:
kari.t.korhonen@luke.fi
Tutkimusseloste
artikkeli 26008,
Tutkimusseloste
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Kaitera,
Luonnonvarakeskus (Luke), Oulu
https://orcid.org/0000-0003-2549-7001
Sähköposti:
juha.kaitera@luke.fi
-
Piri,
Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki
Sähköposti:
tuula.piri@gmail.com
-
Männistö,
Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi
https://orcid.org/0000-0001-9390-1104
Sähköposti:
minna.mannisto@luke.fi
-
Vinblad,
Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi
https://orcid.org/0009-0009-1131-6143
Sähköposti:
sanna.vinblad@lapinamk.fi
-
Väätäjä,
Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi
https://orcid.org/0000-0003-3324-9497
Sähköposti:
heli.vaataja@lapinamk.fi
-
Mäkitalo,
Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi
Sähköposti:
kari.makitalo@outlook.com
artikkeli 26005,
Tutkimusseloste
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Kumpu,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
https://orcid.org/0000-0001-9547-1697
Sähköposti:
atte.kumpu@helsinki.fi
-
Peltoniemi,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki
Sähköposti:
mikko.peltoniemi@luke.fi
-
Forsius,
Suomen ympäristökeskus (Syke), Luontoratkaisut, Helsinki
https://orcid.org/0000-0003-0125-5120
Sähköposti:
martin.forsius@syke.fi
-
Mäkelä-Carter,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
https://orcid.org/0000-0001-9633-7350
Sähköposti:
annikki.makela@helsinki.fi