Viimeisin julkaistu artikkeli: 29.12.2022, id 10774 ja
pääkirjoitus id 10797

Artikkelit kirjoittajalta Jori Uusitalo

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6029, Tutkimusartikkeli
Soili Kojola, Maarit Haavisto, Jori Uusitalo, Timo Penttilä. (2013). Vähäpuustoisten ojitusaluemetsiköiden harvennuspuunkorjuun ja jäävän puuston kasvatuksen kannattavuus kolmessa esimerkkileimikossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli 6029. https://doi.org/10.14214/ma.6029
Original keywords: harvennus; simulointi; puunkorjuu; metsänhoito; ojitetut suot; kunnostusojitus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa simuloitiin harvennushakkuu, optimoitiin lähikuljetus sekä ennustettiin jäävän puuston kehitys kolmessa, puustorakenteeltaan erilaisessa esimerkkileimikossa erilaisilla metsänkasvatusvaihtoehdoilla. Esimerkkileimikot kuvasivat monille kunnostusojituskohteille tyypillisiä vähäpuustoisia tai puustorakenteeltaan ryhmittäisiä suon osa-alueita. Puunkorjuun kannattavuutta selvitettiin leimikoille simuloitujen korjuuvaihtoehtojen avulla. Simuloimalla jäävän puuston myöhempi kehitys arvioitiin ensiharvennusvaiheen toimenpiteiden vaikutuksia metsänkasvatuksen kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Tulokset osoittivat, että puuston harventaminen kunnostus ojituksen yhteydessä ei aina ole edullisin ratkaisu. Harvennuksen myöhentäminen kunnostusojitus ajankohdasta 15–25 vuodella lisäsi oleellisesti harvennuksen ainespuukertymää ja paransi pitkän aikavälin tuotos- ja taloustulosta. Mikäli harvennus kuitenkin tehtiin kunnostusojituksen yhteydessä, voimakas kertaharvennus oli sekä puunkorjuun että pitkän aikavälin tuoton kannalta paras ratkaisu. Harvennuskertymien suureneminen alensi korjuukustannuksia vajaalla 10 prosentilla korjuukelpoisen vähimmäiskertymän tuottavaan harvennusvaihtoehtoon verrattuna. Liian voimakkaissa harvennuksissa, jäävän puuston määrän laskiessa alle asetuksessa säädetyn minimivaatimuksen, kasvutappiot lisääntyivät selvästi ja myös pitkän aikavälin taloustulos heikentyi. Metsänkasvatusvaihtoehtojen väliset erot tuotos- ja taloustuloksissa olivat pienimmillään karuimman kasvupaikan esimerkkileimikossa.

  • Kojola, Sähköposti: soili.kojola@metla.fi (sähköposti)
  • Haavisto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6740, Tutkimusartikkeli
Marika Salomäki, Pentti Niemistö, Jori Uusitalo. (2012). Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden vaikutukset männikön tuotokseen ja kasvatuksen kannattavuuteen ojitetuilla turvemailla – simulointitutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli 6740. https://doi.org/10.14214/ma.6740
Original keywords: puunkorjuu; puuntuotos; ajourat; harvennukset; ojitusalueet
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Harvennushakkuiden kannattavuutta turvemailla heikentävät puuston epätasaisuus, pieni hakkuu kertymä ja runkokoko sekä puunkorjuuta rajoittava ojaverkosto ja maan huono kantavuus. Tavanomaisesta poikkeava ensiharvennus voi vaikuttaa hakkuun onnistumiseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Puuntuotosta ja taloudellista tuottoa tutkittiin erilaisilla ajourien sijoitteluilla ja leveyksillä sekä harvennettavien, avohakattavien tai harventamatta jäävien vyöhykkeiden yhdistelmillä. Aineistona oli VMI10-lohkoilta poimitut 14 ensiharvennusmännikköä Etelä-Pohjanmaalla, joille simuloitiin Motti-ohjelmalla eri käsittelyvaihtoehtojen puuntuotos ja kannattavuus kasvatusajan loppuun.

Koko leimikon tasainen harventaminen ja neljän metrin levyiset ajourat ojien välisellä saralla 20 metrin välein osoittautuivat parhaiksi sekä puuntuotoksessa että taloudellisessa kannattavuudessa. Harventamattomassa puustossa ainespuun tuotos oli lähes yhtä suuri, mutta taloudellinen tulos 3 % korolla oli siinä heikoin kaikista tutkituista käsittelyvaihtoehdoista. Syynä oli hakkuutulojen ajoittuminen kokonaan päätehakkuuseen. Ajouran leventäminen kahdella metrillä pienensi koko kasvatusajan puuntuotosta 5,9 % ja nettotulojen nykyarvoa 4,7 %. Leveän ajouran avaaminen ojan penkoille ja keskelle sarkaa vähensi vastaavasti puuntuotosta 10 %, mutta nettotulojen nykyarvoa vain 4,5 % korkeiden ensiharvennustulojen takia. Erilaiset kaistalehakkuuvaihtoehdot tai harventamattomien vyöhykkeiden jättäminen olivat huonosti kannattavia.

Nykykäytännön mukainen ensiharvennus oli tässä tutkimuksessa edullisin toimintatapa myös turvemailla, mutta ajouria voidaan tulosten mukaan leventää ja sijoittaa joustavasti ojien päälle tai viereen sekä eri osiin sarkaa kannattavuuden siitä suuresti alentumatta. Tällaiset harvennusleimikoiden korjuukelpoisuutta ojitusalueilla parantavat seikat ovat merkittäviä, koska suomänniköiden harventaminen oli sinänsä kannattavaa ja harvennustuloilla oli suuri vaikutus koko kasvatusajan taloustulokseen.

  • Salomäki, Sähköposti: pentti.niemisto@metla.fi (sähköposti)
  • Niemistö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5922, Tutkimusartikkeli
Jori Uusitalo, Veli-Pekka Kivinen. Leimikon ennakkomittauksen ajanmenekki|123-139. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 2 artikkeli 5922. https://doi.org/10.14214/ma.5922
Original keywords: leimikot; aikatutkimus; puusto; metsät; mittaus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Leimikon ennakkomittauksella tarkoitetaan kevyttä otantaan perustuvaa pystymittausta, jonka tavoitteena on tuottaa ennakkotietoa jalostukseen tulevan leimikon puulajikohtaisista läpimitta-, pituus- ja laatujakaumista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää leimikkotekijöiden vaikutus leimikon ennakkomittauksen eri työnosien ajanmenekkiin erilaisissa päätehakkuuoloissa sekä edelleen luoda matemaattiset mallit ennakkomittauksen työnosien ajanmenekille kahdella eri menetelmällä. Tutkimuksessa kehitettäviä ajanmenekkifunktioita käytetään ensisijaisesti leimikon ennakkomittausmenetelmien kehittämistyössä.

Tutkimuksessa seurattiin kahden mittaajan työskentelyä kahdella otantamenetelmillä seitsemässä leimikossa. Mittaajien työskentely tallennettiin kuvanauhalle videotekniikkaa hyväksi käyttäen. Analysoitavaa kuvamateriaalia kertyi yhteensä 17 h. Tutkimusaineiston analysoinnin perusteella luotiin mallit kunkin työnosan ajanmenekin ennustamiseksi.

Koepuiden lukumäärän ohella ennakkomittaustyön ajanmenekkiin vaikutti selvimmin leimikon pinta-ala. Leimikon runkoluvun kasvu lisäsi koealan perustamisen ajanmenekkiä, kun koepuut valittiin ympyräkoealalta mittavapaa apuna käyttäen.

Rinnankorkeusläpimitan suuruudella, puun pituudella tai kuivaoksarajan korkeudella ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta kyseisen tunnuksen mittauksen ajanmenekkiin.

  • Uusitalo, Sähköposti: juusitalo@cc.helsinki.fi (sähköposti)
  • Kivinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tiedonanto

artikkeli 6236, Tiedonanto
Pasi Kiviluoma, Jori Uusitalo. Männyn kuivaoksa- ja latvusrajan silmävaraisen arvioinnin tarkkuus|505-512. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli 6236. https://doi.org/10.14214/ma.6236
Original keywords: mänty; kuivaoksaraja; latvusraja; metsän mittaus; puun laatu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin männyn kuivaoksa- ja latvusrajan silmävaraisen arvioinnin tarkkuutta. Tutkimusaineisto koostui kahdesta erillisestä mittauskokeesta. Arvioinnin suoritti kokeessa 1 seitsemän ja kokeessa 2 kymmenen henkilöä. Koehenkilöinä toimivat kummassakin kokeessa Aureskoski Oy:n metsäosaston toimihenkilöt. Arvioitavia puita oli yhteensä 63. Koejärjestelyistä johtuen tutkimuksessa voitiin tarkastella erikseen silmävaraisen arvioinnin tarkkuutta yleisesti, arvioijakohtaista vaihtelua sekä koulutuksen vaikutusta mittaustarkkuuteen.

Sekä kuivaoksarajan että latvusrajan arvioinnissa esiintyi selvä systemaattinen yliarvio. Kuivaoksarajan arvioinnin systemaattinen virhe oli kokeessa 1 1,05 m ja kokeessa 2 0,50 m kun vastaavat latvusrajan arvioinnin systemaattiset virheet olivat 0,60 m ja 0,41 m. Mittaajakohtainen vaihtelu oli varsin suuri, etenkin kuivaoksarajan kohdalla. Kuivaoksarajan systemaattisen virheen suuruus vaihteli arvioittain kokeessa 1 välillä 0,5...1,8 m ja kokeessa 2 välillä –0,1...+1,0 m. Koetta 2 edeltänyt lyhyt koulutus vähensi merkittävästi etenkin kuivaoksarajan arvioinnin systemaattisen virheen suuruutta.

  • Kiviluoma, Sähköposti: jori.uusitalo@helsinki.fi (sähköposti)
  • Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 10024, Tutkimusseloste
Juha Heiskanen, Ville Hallikainen, Jori Uusitalo, Hannu Ilvesniemi. (2018). Maan fysikaalisten ominaisuuksien ja kasvupaikkatekijöiden yhteisvaihtelu Suomen kangasmailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10024. https://doi.org/10.14214/ma.10024
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Heiskanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Maaperäekosysteemit, Kuopio Sähköposti: juha.heiskanen@luke.fi (sähköposti)
  • Hallikainen,  Luonnonvarakeskus (Luke), Soveltava tilastotiede, Rovaniemi Sähköposti: ville.hallikainen@luke.fi
  • Uusitalo, Luonnonvarakeskus (Luke), Metsäteknologia ja logistiikka, Tampere Sähköposti: jori.uusitalo@luke.fi
  • Ilvesniemi, Luonnonvarakeskus (Luke), Biojalostusteknologiat ja tuotteet, Espoo Sähköposti: hannu.ilvesniemi@luke.fi
artikkeli 5713, Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Mikko Vastaranta, Xiaowei Yu, Jori Uusitalo. (2016). Päätehakkuukuvioille arvioidun puuston rakenteen luotettavuus laserkeilaustulkinnalla,. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 3-4 artikkeli 5713. https://doi.org/10.14214/ma.5713
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Siipilehto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Lindeman, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Vastaranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Yu, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5753, Tutkimusseloste
Tuomo Nurminen, Heikki Korpunen, Jori Uusitalo. (2010). Toimintokohtaisen kustannuslaskennan soveltaminen puunkorjuu- ja puunkuljetusoperaatioissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5753. https://doi.org/10.14214/ma.5753
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nurminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Korpunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5880, Tutkimusseloste
Tuomo Nurminen, Heikki Korpunen, Jori Uusitalo. Tavaralajimenetelmään perustuvan koneellisen puunkorjuun ajanmenekki. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5880. https://doi.org/10.14214/ma.5880
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nurminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Korpunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5678, Tutkimusseloste
Jori Uusitalo, Sampsa Kokko, Veli-Pekka Kivinen. Kahden eri katkontamenetelmän vaikutus mäntysahatavaran laatuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5678. https://doi.org/10.14214/ma.5678
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Kokko, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kivinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Puunhankinnan ohjaus

artikkeli 6277, Tieteen tori|Puunhankinnan ohjaus
Veli-Pekka Kivinen, Jori Uusitalo. Sumea logiikka ja sen soveltaminen hakkuukoneen apteerauksen ohjauksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6277. https://doi.org/10.14214/ma.6277
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kivinen, Sähköposti: veli.kivinen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit