Artikkelit kirjoittajalta Timo Melkas

Tutkimusartikkeli

Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

artikkeli 6334, Tutkimusartikkeli - Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Timo Melkas, Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Jani Kivilähde, Mikko Merimaa. (2009). Puun läpimitan mittauksen tarkkuus ja tehokkuus laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6334. https://doi.org/10.14214/ma.6334
Avainsanat: kuvankäsittely; metsänarviointi; puun läpimitan mittaus; viivalaser; digitaalikamera
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuvan mittalaitteen (laserkamera) mittaustarkkuus- ja tehokkuus sekä tekninen toimivuus ja soveltamisedellytykset metsäolosuhteissa. Laserkamera koostuu Canonin EOS 400D -digitaalisesta järjestelmäkamerasta, johon on liitetty Mitsubishin ML101J27 -laserdiodin pohjalle rakennettu viivalasergeneraattori. Läpimitan mittaus perustuu runkoon heijastettavaan laserviivaan ja pisteeseen, joiden avulla digitaalikuvasta voidaan mitata puun läpimitta. Tutkimusaineisto kerättiin talvella 2007–2008 kolmeltatoista ympyräkoealalta (r = 7,98–10 m) ja se käsitti 728 läpimittahavaintoa (d1,3) 265 puusta. Läpimitan mittauksen keskivirhe koko aineistossa oli 6 mm, kun läpimitta mitattiin kuvatulkintaohjelmalla puoliautomaattisesti. Puulajeittain paras tarkkuus saavutettiin kuusella 5,0 mm (4,4 %), sitten koivulla 6,4 mm (3,3 %) ja männyllä 7,6 mm (7,6 %). Laserkamera antoi keski määrin lievän yliarvion (2,3 %) rinnankorkeusläpimitasta. Läpimitan mittaus puoliautomaattista kuvatulkintaa käyttäen onnistui 80 %:lle havainnoista. Täysin automaattista kuvatulkintaa käyttäen läpimitan mittauksen keskivirheeksi saatiin 12,7 mm:ä. Mittaus laserkameralla on nopeaa (10 s / puu) ja läpimitan mittauksen tarkkuus kilpailukykyinen perinteisten mittausmenetelmien kanssa. Suurimmat virhelähteet aiheutuvat oksista (näkyvyys), jolloin laserpiste ei osu runkoon ja mittaus epäonnistuu. Laserkamera on varsin lupaava mittalaite rungon läpimitan mittaamiseen. Liittämällä laitteeseen kulma-anturi, laseretäisyysmittari, elektroninen kompassi sekä GPS-vastaanotin mahdollistaa se puun pituuden, sijainnin sekä laatutunnusten mittaamisen koealalla.

  • Melkas, Sähköposti: timo.melkas@metsateho.fi (sähköposti)
  • Vastaranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kivilähde, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Merimaa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tiedonanto

artikkeli 6185, Tiedonanto
Jouko Laasasenaho, Jyrki Koivuniemi, Timo Melkas, Minna Räty. Puuston mittaus etäisyyden- ja kulmanmittauslaitteella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli 6185. https://doi.org/10.14214/ma.6185
Avainsanat: metsänarviointi; relaskooppi; rinnankorkeusläpimitta; laser; mittauslaite; mittaus-tarkkuus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Artikkelissa käsitellään uuden mittauslaitteen tarkkuutta puiden läpimitan mittauksessa ja sen tarjoamia sovellusmahdollisuuksia metsänmittaukseen ja metsäsuunnitteluun. Laitekehittelyn tavoitteena on tehostaa metsänmittausta ja tarjota uusia mahdollisuuksia selvittää puuston tilavuutta ja puutavaralajirakennetta entistä tarkemmin. Kehitteillä oleva mittauslaite muistuttaa relaskooppia. Laite koostuu laseretäisyysmittarista, vakioetäisyydellä olevasta säädettävästä relas-koopin hahlosta, elektronisesta kompassista ja kaltevuusmittarista. Laite mahdollistaa puiden tunnusten ja sijainnin mittaamisen koealan keskipisteestä käymättä puiden luona. Tutkimuksen laadinta-ajankohtana laitteesta oli käytössä toinen prototyyppi. Laitteella saavutettava tarkkuus läpimitan mittauksessa riippuu selvästi mittausetäisyydestä. Noin kolmen metrin etäisyydellä puusta rinnankorkeusläpimitan mittausten hajonta oli esitutkimuksen mukaan keskimäärin 6,8 mm ja 12 metrin etäisyydeltä 15,8 mm. Laite mahdollistaa runkolukusarjan mittaamisen tehokkaaasti ja mittauksen tarkkuus voidaan arvioida. Parhaimmillaan laite tulee olemaan järeissä ja taloudellisesti arvokkaissa puustoissa, joissa näkyvyys on hyvä.

  • Laasasenaho, Sähköposti: jouko.laasasenaho@helsinki.fi (sähköposti)
  • Koivuniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Melkas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Räty, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

artikkeli 6340, Tieteen tori - Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Timo Melkas, Arto Visala. (2009). Hakkuukoneella kerätyn mittaustiedon hyödyntäminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6340. https://doi.org/10.14214/ma.6340
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Melkas, Sähköposti: timo.melkas@metsateho.fi (sähköposti)
  • Visala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Metsätieto ja sähköiset palvelut

artikkeli 10250, Tieteen tori - Metsätieto ja sähköiset palvelut
Tapio Räsänen, Timo Melkas, Kirsi Riekki, Juha-Antti Sorsa, Asko Poikela, Jarmo Hämäläinen. (2019). Hakkuukoneet metsätiedon tuottajina. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli 10250. https://doi.org/10.14214/ma.10250
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Räsänen, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: tapio.rasanen@metsateho.fi (sähköposti)
  • Melkas, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: timo.melkas@metsateho.fi
  • Riekki, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: kirsi.riekki@metsateho.fi
  • Sorsa, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: juha-antti.sorsa@metsateho.fi
  • Poikela, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: asko.poikela@metsateho.fi
  • Hämäläinen, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: jarmo.hamalainen@metsateho.fi

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Tamminen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6571 (poista) | Muokkaa kommenttia
Luoranen J., Rikala R. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 4 artikkeli 6142 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tuominen S., Balazs A. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6595 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2B artikkeli 5945 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kangas J., (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 2 artikkeli 6532 (poista) | Muokkaa kommenttia
Valkonen S., Ruuska J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5822 (poista) | Muokkaa kommenttia
Melin M., Laakso T. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10522 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Tolvanen A. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10345 (poista) | Muokkaa kommenttia
Päivänen J., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6957 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja A., Kokkola M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 3 artikkeli 5780 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nyyssönen A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 4 artikkeli 5896 (poista) | Muokkaa kommenttia
Repola J., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6842 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Saksa T. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6030 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ojansuu R., Halinen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6182 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hänninen R., Viitanen J. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 3 artikkeli 6411 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hänninen H., Smolander H. (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 24007 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kojola S., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6778 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., Smolander H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6714 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pyörälä J., Räsänen T. et al. (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10253 (poista) | Muokkaa kommenttia
Selby A., Petäjistö L. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6206 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tuominen S., Haakana M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 4 artikkeli 6146 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2B artikkeli 6217 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja A., Poteri M. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5942 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hantula J., (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10476 (poista) | Muokkaa kommenttia
Maltamo M., (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10235 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hantula J., (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 4 artikkeli 6603 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niemistö P., Hallikainen V. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10538 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kaitera J., Kauppila T. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10553 (poista) | Muokkaa kommenttia
Huhta E., Franke A. K. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5971 (poista) | Muokkaa kommenttia