Juha Kaitera (email), Leena Aarnio, Tiina Ylioja, Jouni Karhu

Mustikanruoste itiöi pintakasvillisuuden lajeilla mutta kuusentuomiruoste vain tuomella kuusen siemenviljelmillä

Kaitera J., Aarnio L., Ylioja T., Karhu J. (2021). Mustikanruoste itiöi pintakasvillisuuden lajeilla mutta kuusentuomiruoste vain tuomella kuusen siemenviljelmillä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli id 10655. https://doi.org/10.14214/ma.10655

Tekijät
  • Kaitera, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu ORCID ID:Sähköposti juha.kaitera@luke.fi (email)
  • Aarnio, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID:Sähköposti leena.aarnio@luke.fi
  • Ylioja, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID:Sähköposti tiina.ylioja@luke.fi
  • Karhu, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu ORCID ID:Sähköposti jouni.karhu@luke.fi

Vastaanotettu 27.10.2021 Hyväksytty 4.11.2021 Julkaistu 8.11.2021

Katselukerrat 447

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.10655 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi full-model-article10655

Seloste artikkelista Kaitera J., Aarnio L., Ylioja T., Karhu J. (2021). Naohidemyces vaccinii sporulates on wild species of ground flora in Finnish Norway spruce seed orchards but Thekopsora areolata does not on other species than Prunus. Silva Fennica vol. 55 no. 5 article id 10568. https://doi.org/10.14214/sf.10568

Kuusentuomiruoste (Thekopsora areolata (Fries) Magnus) on kuusilajien (Picea spp.) käpyjen vioittaja. Erityisesti jalostetun siemenen tuotannossa metsäkuusen siemenviljelmillä sadonmenetykset ovat taloudellisesti merkittäviä. Tauti aiheuttaa ennenaikaista käpysuomujen avautumista, käpyjen ennenaikaista kuivumista ja alentaa siementen itämistä jopa kymmenesosaan.

Kuusentuomiruoste leviää viiden itiömuodon avulla kuusen ja väli-isäntäkasvien välillä. Sienen torjuntaa vaikeuttaa tiedonpuute sen kyvystä tartuttaa väli-isäntäkasveja ja sen itiölevintä tunnetaan huonosti. Sienen leviäminen vain väli-isäntäkasvien välityksellä on vasta vastikään varmistettu kokeellisesti. Kokeissa sieni tartutti vain tuomea ja tuomensukuisia kasveja (Prunus spp.) eikä muita testattuja pintakasvillisuuden lajeja tai metsäkuusta. Kuusentuomiruosteen luontaista itiölevintää on selvitetty kuusen siemenviljelmillä vain tuomella, mutta ei muilla pintakasvillisuuden lajeilla. Jos sieni leviäisi muiden kasvilajien kuin tuomen välityksellä, se selittäisi eräät kuvatut sienen epidemiat sellaisilla maantieteellisillä alueilla ja siemenviljelmillä, joilla tuomia ei esiinny.

Tutkimuksessa selvitettiin kuusen tuomiruosteen luontaista itiölevintää kuusen siemenviljelmillä muilla pintakasvillisuuden lajeilla kuin tuomella. Tieto luontaisen leviämisen puuttumisesta muilla lajeilla kuin tuomella varmistaisi kokeellisten tutkimusten tulokset ja edesauttaisi sienen torjunnan suuntaamista vain tuomeen. Tutkimus toteutettiin osana maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen yhteisrahoitteisia projekteja MESIKE (2018–2019) ja SITKE (2020–2021), jotka keskittyivät metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen selvittäen mm. kuusentuomiruoste-epidemioihin vaikuttavia tekijöitä ja erilaisia hoitotoimenpiteitä, joilla saataisiin vähennettyä ruostesienituhoja.

Tutkimuksen aineistot kerättiin yhdeksältä kuusen siemenviljelmältä Etelä-Suomessa, joissa kuusen tuomiruoste on aiheuttanut tuhoja säännöllisesti 2000-luvulla. Sienen kesäitiöpesäkkeiden esiintymistä selvitettiin systemaattisesti mustikalla, puolukalla, variksenmarjalla ja kanervalla touko–syyskuussa 2018–2019 noin 25:ltä yhden neliömetrin kokoiselta koealalta. Lisäksi kesäitiöpesäkkeiden esiintymistä tarkasteltiin osalla siemenviljelmistä 12 muulla pintakasvillisuuden lajilla vuonna 2018 ja 30 lajilla vuonna 2019 (Taulukko 1).

Taulukko 1. Kasvilajit, joista selvitettiin kuusentuomiruosteen (Thekopsora areolata) ja mustikanruosteen (Naohidemyces vaccinii) kesäitiöpesäkkeiden esiintyminen yhdeksällä kuusen siemenviljelmällä Suomessa vuosina 2018–2019. Numerot viittaavat kasvien keruuajankohtiin siemenviljelmittäin. Keruuajankohdat olivat: 1 = 21.–24.5., 2 = 11.–13.6., 3 = 2.–5.7., 4 = 16.–18.7., 5 = 30.7.–1.8., 6 = 13.–15.8., 7 = 27.–29.8., 8 = 10.–12.9. ja 9 = 24.–27.9. vuonna 2018, ja 1 = 20.–22.5., 2 = 11.–13.6., 3 = 24.–27.6., 4 = 8.–10.7., 5 = 22.–25.7., 6 = 5.–7.8., 7 = 19.–21.8. ja 8 = 2.–5.9. vuonna 2019. Siemenviljelmät olivat: 1 = Heinämäki 170 (62°13´N, 25°24´E), 2 = Metsä-Ihala 176 (62°12´N, 24°07´E), 3 = Riihimäki 169 (61°53´N, 24°52´E), 4 = Paronen 1 365 (61°39´N, 26°17´E), 5 = Sillanpää 235 (60°55´N, 26°13´E), 6 = Taavetti 428 (60°56´N, 27°35´E), 7 = Imatra 374 (61°09´N, 28°47´E), 8 = Paronen 2 366 (61°39´N, 26°17´E), 9 = Palvaanjärvi 172 (60°48´N, 27°29´E).
Kasvilaji Siemenviljelmä
1 2 3 4 5 6 7 8 9
Keruuajankohdat
2018
Vaccinium myrtillus L. 2–9 1–9 1–9 1–9 2–9 1–9 1–9 1–9 2–9
Vaccinium vitis-idaea L. 2–9 2–9 9 1–9 2–9 1–9 1–9 1–9 2–9
Calluna vulgaris L. Hull 0 1–9 9 1–9 0 2–9 1–9 1–9 2–9
Empetrum nigrum L. 0 1–9 9 1–9 0 0 0 0 0
Salix sp. - 2 - - - - - - -
Lysimachia europaea (L.) U.Manns & Anderb. - 2,4,6 - - - - - - -
Maianthemum bifolium (L.) F.W. Schmidt - 2,4 - - - - - - -
Chamaenerion angustifolium (L.) Scop 2,4 6 - 4 4 6 4,6,7 - -
Lupinus polyphyllus Lindl. 2,4 - - - - - - - -
Tanacetum vulgare L. 4 - - - - - - - -
Rubus idaeus L. 4 - - - - - - - -
Anthriscus sylvestris (L.) Hoffmann 4 - - 4 4 - - - -
Sorbus aucuparia L. - - 4 - 4 - - - 4
Filipendula ulmaria (L.) Maxim. 4 - - - - - - - -
Populus tremula L. - - - - - - 4 - -
Betula pubescens Ehrh. - - - - - - 6 - -
2019
Vaccinium myrtillus L. 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8
Vaccinium vitis-idaea L. 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8
Calluna vulgaris L. Hull 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8
Empetrum nigrum L. 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8 1–8
Salix sp. 1,2,4 - 2 - - 2 2 - -
Lysimachia europaea (L.) U.Manns & Anderb. - 2,4 - 3 - - - - -
Maianthemum bifolium (L.) F.W. Schmidt - - - - - - - 4 -
Chamaenerion angustifolium (L.) Scop 2,4 - 2 2,4 2 2 2 - -
Lupinus polyphyllus Lindl. 1,2,4 - - 4 - - 2 - -
Rubus idaeus L. 2 - - - 2 2 2 - -
Anthriscus sylvestris (L.) Hoffmann 2 - - 2 2 - 2 - -
Sorbus aucuparia L. 1,2,4 - - - - - 2 - 2
Filipendula ulmaria (L.) Maxim. - - - 3 1 - - - -
Populus tremula L. - 2 - - - - 2 - -
Betula pubescens Ehrh. - 2 - - - - - - 2
Fragaria vesca L. 1,2 - - - - - - - -
Viola tricolor L. - - - - 1 - - - -
Convallaria majalis L. 2 - 2 2 2 - - - 2
Geranium sylvaticum L. 2,4 - 2 - 2 - 2 - -
Melampyrum sylvaticum L. 2 - - - 2 - - - 2
Rubus saxatilis L. - 2 2 - - - - - 2
Betula pendula Roth 4 - - - - 2 2 - 2
Salix caprea L. - - - - - - - - 2
Alnus incana (L.) Moench - - - - - - 2 - -
Quercus robur L. - - - - - - 2 - -
Melampyrum pratense L. - 2 2 - - - - - -
Veronica chamaedrys L. 2 - - - - - - - -
Ranunculus sp. 2 - - - - - - - -
Pteridium aquilinum (L.) Kuhn 2,4 - - 4 - - 2 - -
Circium helenioides (L.) Hill. 2 - - - - - 2 - -
Ribes rubrum L. 2,4 - - - - - - - -
Malus sylvestris (L.) Mill. 2,4,5 - - - - - - - -
Silene dioica (L.) Clairville 2,4 - - 2 - - - - -
Paris quadrifolia L. 2 - - - - - - - -
0 = Ei lehtiä.
- = Ei tutkittu.

Kuusentuomiruosteen esiintyminen kasveissa tarkastettiin mikroskopoiden lehtinäytteet, joissa ruostesienten kesäitiöpesäkkeitä oli havaittu. Lehdillä esiintyviä laikkujen ja kesäitiöpesäkkeiden kokoa ja kesäitiöiden pituuksia mitattiin ja vertailtiin tunnetuin tilastollisin menetelmin (t-testi, yksisuuntainen varianssianalyysi).

Mustikalla ja puolukalla havaittiin oranssin-kellertävän-ruskehtavia kesäitiöpesäkkeitä, jotka määritettiin mustikanruosteeksi (Naohidemyces vaccinii (Jørst.) S. Sato, Katsuya & Y. Hirats. ex Vanderwegen & Fraiture) itiöemä- ja itiömorfologian perusteella. Mustikalla kesäitiöpesäkkeitä esiintyi yhdeksällä viljelmällä vuonna 2018 ja neljällä viljelmällä vuonna 2019 (Taulukko 2). Kesäitiöitä esiintyi heinäkuun puolivälistä syyskuun loppuun vuonna 2018, ja heinäkuun toiselta viikolta syyskuun alkuun vuonna 2019. Puolukalla pesäkkeitä esiintyi kolmella viljelmällä molempina vuosina. Itiöintiä esiintyi elokuun lopulta syyskuun alkuun. Laikkujen- ja kesäitiöpesäkkeiden koko ja kesäitiöiden pituus olivat merkitsevästi suuremmat puolukalla kuin mustikalla tilastollisen t-testin perusteella. Kesäitiöpesäkkeiden koko oli mustikalla alhaisempi ensimmäisinä keruuajankohtina heinä–elokuussa kuin viimeisenä ajankohtana syyskuussa vuonna 2018. Kesäitiöpesäkkeiden koossa oli myös merkitseviä eroja siemenviljelmien välillä.

Taulukko 2. Tutkittujen mustikan (Vaccinium myrtillus) ja puolukan (Vaccinium vitis-idaea) lehtien määrä, joilla esiintyy mustikanruosteen kesäitiöpesäkkeitä kasvukauden aikana vuosina 2018–2019 yhdeksällä kuusen siemenviljelmällä Suomessa. Siemenviljelmät on esitetty Taulukossa 1.
Aika/Kasvilaji Siemenviljelmä
1 2 3 4 5 6 7 8 9
2018
Vaccinium myrtillus
21.–23.5. - 0 0 0 - 0 0 0 0
11.–13.6. 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2.–5.7. 0 0 0 0 0 0 0 0 0
16.–18.7. 0 0 10 0 0 0 0 0 0
30.7.–2.8. 0 2 3 1 7 1 0 1 2
13.–15.8. 0 0 4 0 1 0 1 0 2
27.–29.8. 0 0 1 4 3 0 5 0 0
10.–11.9. 0 0 1 1 8 0 0 0 0
24.–27.9. 0 1 1 0 0 0 1 0 2
Vaccinium vitis-idaea
21.–23.5. - - 0 0 - 0 0 0 0
11.–13.6. 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2.–5.7. 0 0 0 0 0 0 0 0 0
16.–18.7. 0 0 0 0 0 0 0 0 0
30.7.–2.8. 0 0 0 0 0 0 0 0 0
13.–15.8. 0 0 0 0 0 0 0 0 0
27.–29.8. 0 0 0 0 0 0 0 0 0
10.–11.9. 0 2 2 1 0 0 0 0 0
24.–27.9. 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2019
Vaccinium myrtillus
20.–23.5. - - - - - - - - -
11.–14.6. - - - - - - - - -
24.–26.6. 0 - 0 0 - 0 0 0 -
8.–10.7. 0 0 0 0 0 0 0 0 2
22.–24.7. 0 2 0 0 0 0 0 1 0
5.–8.8. 0 0 0 3 0 0 0 4 4
19.–21.8. 0 4 0 0 0 0 0 5 0
2.–4.9. 0 1 0 0 0 0 0 1 0
Vaccinium vitis-idaea
20.–23.5. - - - - - - - - -
11.–14.6. - - - - - - - - -
24.–26.6. 0 - 0 0 - 0 0 0 -
8.–10.7. - - - - 0 0 0 0 0
22.–24.7. 0 0 0 0 0 0 0 0 0
5.–8.8. 0 0 0 0 0 0 0 0 0
19.–21.8. 0 3 1 0 0 0 0 1 0
2.–4.9. 0 0 0 0 0 0 0 0 0
- = Ei lehtiä.

Kuusentuomiruostetta ei havaittu yhdelläkään tutkitulla kasvilajilla millään siemenviljelmillä riippumatta keruuajankohdasta. Tulokset vahvistavat, että kuusen tuomiruoste leviää vain tuomen välityksellä. Samanaikaisesti, kun sieni itiöi tuomella kuusen siemenviljelmillä, sienen itiölevintää ei havaittu 35 viljelmien pintakasvillisuuteen kuuluvalla lajilla. Siten kuusen tuomiruosteen torjuntaa ei kannata kohdistaa muihin pintakasvillisuuden lajeihin vaan vain tuomeen kuusen siemenviljelmillä ja niiden lähialueella, joka ulottuu useiden kilometrien päähän viljelmästä korostaen kuusentuomiruosteen kaukolevinnän mahdollisuutta. Mustikanruoste on yleinen ruostesieni mustikalla ja satunnainen puolukalla Etelä-Suomessa, jossa se voi aiheuttaa mustikan ja puolukan lehtien ennenaikaista kuihtumista.


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset