Jari Hynynen, Anneli Viherä-Aarnio, Risto Kasanen. Nuorten haapaviljelmien alkukehitys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6864. https://doi.org/10.14214/ma.6864

Original keywords: haapa; hybridihaapa; mustaversotauti; Populus tremula; Populus tremula x tremuloides; Venturia tremulae var. tremulae; pituuskehitys; taimikkotuhot

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten haapaviljelmien alkukehitystä erilaisilla kasvupaikoilla ja erilaisissa kasvatustiheyksissä ja verrattiin hybridihaavan ja kotimaisen haavan kehitystä ja alttiutta mustaversotaudille istutusta seuranneiden 3–5 vuoden aikana.

Tutkimuksen aineiston muodostivat neljä vuosina 1997–99 perustettua kenttäkoetta, jotka sijaitsevat Lohjalla, Lapinjärvellä ja Pornaisissa. Kaksi viljelystä perustettiin metsämaalle (OMT) ja kaksi entiselle peltomaalle. Kokeissa vertailtiin neljää eri viljelytiheyttä (400, 800, 1200 ja 1600 tainta/ha), joita tutkittiin kolmella hybridihaapakloonilla sekä kotimaisen haavan siemensyntyisellä taimierällä.

Hybridihaapa osoittautui tavallista haapaa nopeakasvuisemmaksi. Pituuskasvu oli hybridihaavalla lähes 50% nopeampi kuin haavalla. Kolmen kasvukauden jälkeen hybridihaavan taimet olivat keskimäärin n. 180 cm:n pituisia, kun haavat olivat vastaavasti kasvaneet n. 120 cm:n pituisiksi. Kasvutulokset ovat saman suuntaisia kuin onnistuneilta haapaviljelyksiltä aikaisemmin saadut tutkimustulokset. Yhdellä muokkaamattomalle pellolle perustetulla koealueella puuston alkukehitys oli poikkeuksellisen hidasta taimien ollessa vain noin metrin pituisia kolmen kasvukauden jälkeen.

Taimituhoja esiintyi viljelyksillä vähän, koska viljelykset oli istutuksen yhteydessä suojattu nisäkästuhoja vastaan. Hybridihaavan taimet osoittautuivat elävyyden ja taimien elinvoimaisuuden osalta tavallista haapaa paremmiksi. Kuolleiden taimien osuus oli hybridihaavikossa keskimäärin 4,6% ja haavikoissa vastaavasti 14,2%.

Maastomittauksissa havaittiin mustaversotaudille tyypillisiä oireita; pieniä mustia lehtilaikkuja ja joitakin kuolleita versoja. Mustaverson oireiden esiintyminen vaihteli runsaasti koealueittain. Niitä todettiin merkitsevästi enemmän haavalla, keskimäärin 37%:lla taimista, mutta hybridihaavallakin 13%:lla taimista. Maastossa todetuista oireista huolimatta hybridihaavan lehdistä tai kuolleista versoista ei pystytty myöhemmin laboratoriossa eristämään mustaversotautia aiheuttavaa Venturia tremulae -sientä.

artikkeli 6436, Tutkimusartikkeli

Jari Hynynen, Merja Arola. Ensiharvennusajankohdan vaikutus hoidetun männikön kehitykseen ja harvennuksen kannattavuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6436. https://doi.org/10.14214/ma.6436

Original keywords: Pinus sylvestris; ensiharvennus; tuotos; kasvu; latvus; harvennusreaktio; runkomuoto

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

artikkeli 5949, Tutkimusartikkeli

Jari Hynynen, Jussi Saramäki. Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoimakkuuden vaikutus nuoren männikön kehitykseen|99-113. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli 5949. https://doi.org/10.14214/ma.5949

Original keywords: mänty; Pinus sylvestris; ensiharvennus; kasvu; harvennusvoimakkuus; lannoitus; latvussuhde

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkastellaan yhdeksän nuoreen ensiharvennusvaiheen (valtapituus 12,0–13,9 m) männikköön perustetun faktorikokeen (3 harvennusastetta x 3 lannoitusastetta) perusteella harvennuksen viivästymisen vaikutusta 15 vuoden aikana ensiharvennuksesta. Voimakkaan ensiharvennuksen (60 % runkoluvusta) seurauksena puuston tilavuuskasvu aluksi pieneni harvennusta seuraavina vuosina, mutta se saavutti harventamattoman puuston kasvun tason 15 vuoden kuluessa harvennuksesta. Voimakas harvennus pienensi männikön tilavuuskasvua 15 vuoden aikana yhteensä 15 m³ ha^–1 (12 %) verrattuna harventamattoman puuston kasvuun. Harventamattomien metsiköiden tilavuuskasvu säilyi koko seurantajakson likimain vakiona. Harvennus ei vaikuttanut valtapituuden kehitykseen.

Harvennuskertymä oli kokeen alussa voimakkaasti harvennetuilla koealoilla 36 m³ ha^–1 ja tutkimusjakson lopussa harvennetuilla 66 m³ ha^–1, kun jäävä runkoluku oli sama. Myös poistuman keskijäreys oli noin 2 cm suurempi myöhemmin harvennetuilla koealoilla. Puuston kokonaistuotos oli hieman suurempi myöhään harvennetuilla koealoilla, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Jäävä puusto oli keskimäärin noin yhden senttimetrin paksumpaa aiemmin voimakkaasti harvennetuilla koealoilla verrattuna jakson lopussa harvennettuihin.

Harvennuksissa kasvamaan jätettyjen puiden elävien latvusten suhteellinen pituus supistui jakson lopussa harvennetuissa metsiköissä 56,5 %:sta 45,4 %:iin tutkimusjakson aikana, kun vastaavat luvut jakson alussa voimakkaasti harvennetuilla koealoilla olivat 54,2 % ja 49,6 %. Harventamattomuus voimisti luonnonpoistumaa ja lisäsi puustovaurioiden määrää, mutta sekä luonnonpoistuman että vaurioituneiden puiden osuus puuston tilavuudesta oli varsin pieni tutkimusjakson aikana.

NPK-lannoitus (150 kg N ha^–1) viiden vuoden välein lisäsi kasvua 3,2 m³ ha^–1 a^–1. Lannoitus lisäsi luonnonpoistumaa ja puustovauriota kaikissa harvennuskäsittelyissä. Lannoitus nopeutti puiden latvussuhteen pienenemistä sekä harvennetuilla että harventamattomilla koealoilla.

Tulosten mukaan hoidetun männikön ensiharvennusta on mahdollista siirtää noin 17,5 metrin valtapituuteen saakka ilman, että puuston kasvu kärsii tai latvukset supistuvat liiaksi.

Tieteen tori

artikkeli 10704, Tieteen tori

Jouni Siipilehto, Tiina Sauvula-Seppälä, Mika Lehtonen, Mikko Nykänen, Jari Hynynen. (2022). Vesojen maksimipituus kvantiiliregression avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10704. https://doi.org/10.14214/ma.10704

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Siipilehto, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jouni.siipilehto@luke.fi
Sauvula-Seppälä, Luonnonvarakeskus (Luke), Tilastopalvelut, Helsinki Sähköposti: tiina.sauvula-seppala@luke.fi
Lehtonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: mika.lehtonen@luke.fi
Nykänen, Fingrid Oyj, Helsinki Sähköposti: mikko.nykanen@fingrid.fi
Hynynen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jari.hynynen@luke.fi

artikkeli 10366, Tieteen tori

Matleena Kniivilä, Jarkko Hantula, Juha-Pekka Hotanen, Jari Hynynen, Harri Hänninen, Kari T. Korhonen, Jussi Leppänen, Markus Melin, Antti Mutanen, Kalle Määttä, Juha Siitonen, Heli Viiri, Esa-Jussi Viitala, Jari Viitanen. (2020). Metsälain ja metsätuholain muutosten vaikutukset arvioitiin – vaikutukset näkyvät vasta osin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10366. https://doi.org/10.14214/ma.10366

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kniivilä, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: matleena.kniivila@luke.fi
Hantula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jarkko.hantula@luke.fi
Hotanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
Hynynen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jari.hynynen@luke.fi
Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: harri.hanninen@luke.fi
Korhonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: kari.t.korhonen@luke.fi
Leppänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: jussi.leppanen@luke.fi
Melin, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi
Mutanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: antti.mutanen@luke.fi
Määttä, Sähköposti: kalleet.maatta@gmail.com
Siitonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: juha.siitonen@luke.fi
Viiri, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: heli.viiri@gmail.com
Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: esa-jussi.viitala@luke.fi
Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: jari.viitanen@luke.fi

artikkeli 6102, Tieteen tori

Jari Hynynen. (2007). Puuston kehitysennusteiden luotettavuuden parantaminen tutkimuksen haasteena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6102. https://doi.org/10.14214/ma.6102

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

artikkeli 6914, Tieteen tori

Jari Hynynen. Kasvu- ja tuotostutkimuksen muuttuvat haasteet – eilisen tutkimusta huomisen metsissä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 1 artikkeli 6914. https://doi.org/10.14214/ma.6914

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

artikkeli 6159, Tieteen tori

Jari Hynynen. (1996). Kasvumallit metsien kehityksen ennustamisen työkaluina|77-80. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 1 artikkeli 6159. https://doi.org/10.14214/ma.6159

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tieteen tori

Metsien hoito ja kasvatus

artikkeli 5819, Tieteen tori|Metsien hoito ja kasvatus

Jari Hynynen, Pentti Niemistö. Kannattava puuntuotanto – tavoitteellista metsänhoitoa vai taloudellista optimointia? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli 5819. https://doi.org/10.14214/ma.5819

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimusseloste

artikkeli 10713, Tutkimusseloste

Jouni Siipilehto, Jari Hynynen, Daesung Lee. (2022). Keskitunnuksella suuri merkitys ennustettaessa puuston kokojakaumaa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10713. https://doi.org/10.14214/ma.10713

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

artikkeli 10504, Tutkimusseloste

Jouni Siipilehto, Saija Huuskonen, Soili Haikarainen, Jari Hynynen. (2020). Yhteispohjoismaiset metsikkötason kuolleisuusmallit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10504. https://doi.org/10.14214/ma.10504

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

artikkeli 5773, Tutkimusseloste

Jani Heikkilä, Matti Sirén, Anssi Ahtikoski, Jari Hynynen, Tiina Sauvala, Mika Lehtonen. (2009). Energiapuuharvennus osana männyn ja kuusen kasvatusketjua. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli 5773. https://doi.org/10.14214/ma.5773

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Heikkilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Sirén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Ahtikoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hynynen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Sauvala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Lehtonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6841, Tutkimusseloste

Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Risto Ojansuu. (2008). Nuorten männiköiden metsänhoidollinen tila. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6841. https://doi.org/10.14214/ma.6841

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

artikkeli 6326, Tutkimusseloste

Saija Huuskonen, Jari Hynynen. Taimikonhoidon ajoituksen ja voimakkuuden vaikutus männiköiden ensiharvennukseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6326. https://doi.org/10.14214/ma.6326

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tieteen tori

Yksityiskohtainen metsävaratieto

artikkeli 5884, Tieteen tori|Yksityiskohtainen metsävaratieto

Jarmo Hämäläinen, Markus Holopainen, Jari Hynynen, Jorma Jyrkilä, Pekka T. Rajala, Risto Ritala, Tapio Räsänen, Arto Visala. (2014). Perusteita seuraavan sukupolven metsävarajärjestelmälle – Forest Big Data -hanke. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5884. https://doi.org/10.14214/ma.5884

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hämäläinen, Sähköposti: jarmo.hamalainen@metsateho.fi
Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hynynen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Jyrkilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Rajala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Ritala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Räsänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Visala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Metsälakiuudistus

artikkeli 6037, Tieteen tori|Metsälakiuudistus

Jari Hynynen, Risto Ojansuu, Kalle Eerikäinen. (2013). Metsänkäsittelyvaihtoehdot – mihin nykyiset kasvu- ja tuotosmallit riittävät? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli 6037. https://doi.org/10.14214/ma.6037

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tieteen tori

Haapa viljelypuuna

artikkeli 6091, Tieteen tori|Haapa viljelypuuna

Jari Hynynen, Anssi Ahtikoski, Terhi Eskelinen. Viljelyhaavikon tuotos ja kasvatuksen kannattavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli 6091. https://doi.org/10.14214/ma.6091

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tieteen tori

Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi

artikkeli 6601, Tieteen tori|Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi

Jari Hynynen, Hannu Salminen, Anssi Ahtikoski, Saija Huuskonen, Arto Rummukainen. (2014). Raaka-aineita, hiilensidontaa ja bioenergiaa – Suomen metsien monet mahdollisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli 6601. https://doi.org/10.14214/ma.6601

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit