Artikkelit kirjoittajalta Jouni Siipilehto
Tutkimusartikkeli
Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2009–2013 mitatun valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) pienten ja varttuneiden taimikoiden tilaa ja laadittiin mallit kokonaisrunkoluvun, lehtipuuosuuden ja keskipituuden iänmukaisesta kehityksestä. Logaritmista taimikon tiheyttä ja keskipituutta kuvattiin lineaarisella regressiolla ja lehtipuuosuutta logistisella regressiolla. Vaihtoehtoisia malleja laadittiin eri lähteistä saatavan tiedon pohjalta. Vaihtoehtoina olivat 1) avoimien tietolähteiden maaperäkartta ja topografiset kosteustunnukset, 2) edelliset tunnukset VMI11-aineiston kasvupaikkatunnuksilla täydennettynä ja 3) ns. ”täydellinen tieto”, jossa edellisten lisäksi tunnettiin taimikonhoitotoimenpiteet ja niiden ajoitus. Kaikissa vaihtoehdoissa oletettiin tunnettavan uudistamistapa, pääpuulaji ja toimenpiteet vähintään tasolla muokattu/muokkaamaton ja ojitettu/ojittamaton. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 taimikon tiheys kuvattiin hoitamattomien taimikoiden kasvupaikan potentiaalista tiheyttä kuvaavina tunnuksina (kokonaisrunkoluku ja lehtipuuosuus). Vaihtoehdossa 3 koko aineisto toimenpiteiden vaikutuksineen oli mallinnuksen kohteena. Avoimesta tiedosta VMI11-aineiston kasvupaikan kuvaukseen siirryttäessä taimikon runkoluvun selitysaste kohosi 16,6 %:sta 19,0 %:iin. ”Täydellisen tiedon” avulla runkoluvun selitysaste oli 22,5 %. Keskipituuden iänmukainen kehitys kuvattiin erikseen havu- ja lehtipuustolle vain vaihtoehdon 3 lähtötiedoilla ja niiden selitysasteet olivat 87 % ja 63 %. GTK:n maaperätunnuksia verrattiin VMI11-aineiston maaperätunnuksiin ja valuma-alueen topografiaan perustuvaa kosteusindeksiä verrattiin VM11-aineiston kasvupaikkaan ja topografiseen luokkaan. Topografinen kosteusindeksi osoittautui VMI11-aineiston topografista luokkaa merkitsevämmäksi selittäjäksi ja lopulta se oli selittäjänä kaikissa malleissa. Turvemaat mallitettiin yhdessä kivennäismaiden kanssa käyttämällä turvemaiden kasvupaikkaa ja ojitustilannetta kuvaavia tunnuksia. Turvemailla taimikon kokonaisrunkoluku lisääntyi nopeasti ojituksen jälkeen taimettumisolosuhteiden parantuessa. Taimikon tiheyden ja lehtipuuosuuden nopea kasvu hoitotoimenpiteen jälkeen oli selvästi erottuva ominaisuus. Laadittuja malleja voidaan hyödyntää sellaisenaan ennustamaan taimikon tiheyttä, havu- ja lehtipuuston määrää ja keskipituutta tai ne voivat olla perustana esim. laserkeilausta hyödyntäville kalibrointimalleille. Tutkimus liittyi MMM:n rahoittamaan hankkeeseen ”Taimikoiden tiedonkeruun kehittäminen”.
-
Siipilehto,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
jouni.siipilehto@luke.fi
-
Siipilehto,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Kangas, Sähköposti: –
-
Siipilehto,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Huttunen, Sähköposti: –
-
Siipilehto,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Valkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Päätalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimuksessa testattiin ja vertailtiin erilaisia läpimittajakaumamalleja kuvauspuiden muodostamisessa kuvioittaisen arvioinnin laskentajärjestelmässä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Valtakunnan metsien inventoinnin kiinteäsäteisiä pysyviä koealoja. Vertaillut menetelmät olivat runkoluvullinen ja runkoluvuton prosenttiosuusmalli, vastaavat Johnsonin SB-jakauman parametrimallit sekä runkoluvuttomat Weibullin parametrimallit. Kaikki mallit kuvaavat pohjapinta-alan läpimittajakaumia, mutta runkoluvullisissa malleissa käytetään selittäjänä myös puusto-ositteen runkolukua. Puulajeista tarkasteltiin niin mäntyä, kuusta, koivuja kuin myös haapaa ja leppää. Tuotettujen puustotunnusestimaattien (kokonais- ja tukkitilavuus sekä runkoluku), tarkkuutta tarkasteltiin keskivirheen ja harhan avulla.
Mikäli runkoluku oli tiedossa, tuotti runkoluvullinen prosenttiosuusmalli yleensä tarkimmat tulokset niin tilavuuden kuin runkoluvunkin osalta. Tilavuusestimaattien osalta tarkkuuserot olivat kuitenkin pieniä. Jos taas runkolukua ei tiedetty, olivat vertaillut menetelmät keskimäärin likimain yhtä hyviä. Menetelmien keskinäinen tarkkuusjärjestys vaihteli puulajin, puuston koon ja tarkastellun puustotunnuksen suhteen. Käytettävän läpimittajakaumamallin valintaa tärkeämpää on kiinnittää huomiota maastossa mitattavan puustotiedon määrään ja etenkin laatuun.
-
Maltamo,
Sähköposti:
matti.maltamo@forest.joensuu.fi
- Haara, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Hirvelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Lempinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Malinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Nalli, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Nuutinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Siipilehto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tiedonanto
Metsätaloudessa on viime aikoina esiintynyt kasvavaa painetta metsien jatkuvan kasvatuksen vaihtoehtoon niin luonnon monimuotoisuuden, maiseman kuin hiilensidonnankin kannalta. Poimintahakkuisiin perustuvassa eri-ikäismetsätaloudessa optimaalinen runkolukusarja on laskeva. Tällaiset puuston rakenteet ovat käytännössä harvinaisia, koska metsätalous on viimeisten vuosikymmenien aikana suurelta osin perustunut alaharvennettujen tasaikäisrakenteisten metsien kasvatukseen. Tässä työssä tarkasteltiin Suomessa laadittuja läpimittajakaumamalleja alkaen ensimmäisestä, vuonna 1980 laaditusta Beta-jakaumamallista vuonna 2013 esiteltyyn Weibull-jakauman parametrien palautusmenetelmään. Tarkastelluista SB-jakaumamalleista yksi vaihtoehto oli laadittu Virossa. Kiinnostuksen kohteena oli, löytyykö kyseisistä parametrisistä jakaumamalleista tai menetelmistä eri-ikäisrakenteisten metsien runkolukusarjaan sopivia vaihtoehtoja. Vanhimpien jakaumamallien tuottamat runkolukusarjat eivät juuri muuttuneet ennustettavan metsikön rakenteen muuttuessa eri-ikäisrakenteisesta metsästä tasaikäisrakanteiseen viljelymetsään. SB-jakauman ennustemallit olivat kaikkein herkimpiä lähtöpuuston rakenteen muutoksille. Kuitenkin parametrien palautusmenetelmät olivat ennustemalleja luotettavampia, ja palautettu Weibull-jakauma oli yhteensopivin niin eri-ikäisrakenteisen kuin viljelykuusikonkin runkolukusarjojen kanssa.
-
Siipilehto,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
jouni.siipilehto@luke.fi
Tieteen tori
-
Siipilehto,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
jouni.siipilehto@luke.fi
- Sauvula-Seppälä, Luonnonvarakeskus (Luke), Tilastopalvelut, Helsinki Sähköposti: tiina.sauvula-seppala@luke.fi
- Lehtonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: mika.lehtonen@luke.fi
- Nykänen, Fingrid Oyj, Helsinki Sähköposti: mikko.nykanen@fingrid.fi
- Hynynen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jari.hynynen@luke.fi
Tieteen tori
Metsien hoito ja kasvatus
-
Valkonen,
Sähköposti:
juha.ruuska@metla.fi
- Ruuska, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Siipilehto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimusseloste
-
Siipilehto,
Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
jouni.siipilehto@luke.fi
- Hynynen, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jari.hynynen@luke.fi
- Lee, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: daesung.lee@luke.fi
-
Siipilehto,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
jouni.siipilehto@luke.fi
- Mäkinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Espoo Sähköposti: harri.makinen@luke.fi
- Peltoniemi, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: mikko.peltoniemi@luke.fi
-
Siipilehto,
Sähköposti:
jouni.siipilehto@luke.fi
- Huuskonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: saija.huuskonen@luke.fi
- Haikarainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: soili.haikarainen@luke.fi
- Hynynen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jari.hynynen@luke.fi
-
Siipilehto,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
jouni.siipilehto@luke.fi
- Rajala, Metsä Group, Espoo Sähköposti: miika.rajala@metsagroup.com
-
Siipilehto,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Lindeman, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Vastaranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Yu, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Siipilehto,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Mehtätalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Siipilehto,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Mehtätalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
Metsätieto ja sähköiset palvelut
-
Tokola,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
timo.tokola@uef.fi
- Holopainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: markus.holopainen@helsinki.fi
- Häme, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Espoo Sähköposti: tuomas.hame@vtt.fi
- Heikkilä, Suomen metsäkeskus, Metsävaratieto ja inventointi, Lahti Sähköposti: juho.heikkila@metsakeskus.fi
- Siipilehto, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jouni.siipilehto@luke.fi
