Peeter Muiste, Rihko Haarlaa, Ari Välja, Meelis Teder. Baltian maiden metsätalous ja sahateollisuus 1990-luvulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli 6573. https://doi.org/10.14214/ma.6573

Avainsanat: hakkuut; Baltia; sahateollisuus; vienti

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Metsätalouden, puun korjuun ja sahateollisuuden historia on Baltian maissa samanlainen. Metsien puuston vuotuinen kasvu on Virossa noin 7 milj. m³, Latviassa 14 milj. m³ ja Liettuassa 12 milj. m³, yhteensä 33 miljoonaa kuutiometriä. Nuoret ja keski-ikäiset havumetsät ovat vallitsevia. Liettuassa kuitenkin lehtipuustojen osuus on yli kolmannes.

Hakkuusuunnitteen mahdollistamaa puutavaran määrää ei korjata missään Baltian maassa, vaan vain noin puolet hakkuumahdollisuuksista käytetään hyväksi. Vaikka metsien ikäluokkajakautuma ei ole aivan normaali, sahateollisuuden laajentamiselle on raaka-ainepohja olemassa ja kasvamassa.

Baltian maiden sahaustoiminnalle yhteinen piirre on se, että sahausta tehdään monissa pienissä sahalaitoksissa. Yksiköistä monet on perustettu äskettäin, vaikka eräitä neuvostoajalta peräisin olevia kehäsahalaitoksiakin toimii yhä. Yksi sahateollisuuden suurimmista ongelmista on sahatavaran kuivauskapasiteetin puuttuminen. Myös tuotannon tehokkuutta ja tuotteiden laatua tulisi vielä parantaa. Sahatavaran vientikauppaan liittyvä perinne menetettiin neuvostovallan aikana Baltian maista. Nyt panostetaankin erityisesti puutuotteiden viennille välttämättömän infrastruktuurin luomiseen.

Muiste, Sähköposti: rihko.haarlaa@helsinki.fi
Haarlaa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Välja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Teder, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Pesonen M., Soimasuo J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6713 (poista) | Muokkaa kommenttia

Saranpää P., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6360 (poista) | Muokkaa kommenttia

Mäkelä A., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6362 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kuusela S., Rantala M. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 2 artikkeli 6896 (poista) | Muokkaa kommenttia

Saarinen V.-M., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 2 artikkeli 6460 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pearson M., Saarinen M. et al. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5855 (poista) | Muokkaa kommenttia

Aro L., Ahtikoski A. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10428 (poista) | Muokkaa kommenttia

Viitala E.-J., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5905 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kaitera J., Nuorteva H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3 artikkeli 6686 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kaitera J., Aarnio L. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10655 (poista) | Muokkaa kommenttia

Miettinen P., Laakso T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3 artikkeli 6058 (poista) | Muokkaa kommenttia