Jari Vauhkonen (email), Juho Matala, Ari Nikula

Tulevaisuuden hirvituhopinta-alojen ennustaminen

Vauhkonen J., Matala J., Nikula A. (2024). Tulevaisuuden hirvituhopinta-alojen ennustaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2024 artikkeli 24010. https://doi.org/10.14214/ma.24010

Tekijät
  • Vauhkonen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti jari.vauhkonen@uef.fi (sähköposti)
  • Matala, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat-yksikkö, Joensuu ORCID https://orcid.org/0000-0002-5867-5057 Sähköposti juho.matala@luke.fi
  • Nikula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat-yksikkö, Rovaniemi Sähköposti ari.nikula@luke.fi

Vastaanotettu 6.6.2024 Hyväksytty 6.9.2024 Julkaistu 9.9.2024

Katselukerrat 6027

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.24010 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0 full-model-article24010

Seloste artikkelista Vauhkonen J., Matala J., Nikula A. (2023). Future browsing damage in seedling stands according to projected forest resources and moose population density. Silva Fennica vol. 57 no. 2 article id 23012. https://doi.org/10.14214/sf.23012

Tulevaisuuden metsiin ja metsätalouteen vaikuttavia riskejä on syytä ottaa huomioon metsävarojen ja niiden käytön ennusteissa. Yksi merkittävä tekijä ovat hirvien aiheuttamat tuhot, joita on esim. 10. Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI:n) yhteydessä arvioitu olleen 990 000 hehtaarilla eli 4,9 %:lla koko metsäpinta-alasta. Aiemmin laaditun mallin mukaan hirvien vahingoittamaan taimikoiden pinta-alaan vaikuttivat suuraluetasolla hirvipopulaation tiheys mäntytaimikoiden pinta-alaa kohden laskettuna sekä taimikoiden ja varttuneiden metsien osuudet metsäpinta-alasta. Sekä tuhoihin vaikuttaneet tekijät että tuhojen määrä vaihtelivat alueittain luonnonmaantieteellisten ja metsien rakenteen vaikutuksesta.

Mallien laatimisen lisäksi niitä tulisi testata simulaatioissa pahimmillaan yli ajan kertautuvien virhelähteiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi. Toisaalta tutkimuksia varten laadittuja ennustemalleja voi olla tarpeen muokata suhteessa simulaattoreiden tietosisältöihin. Tässä tapauksessa aiemmin metsänhoidollista ja puuntuotannollista kehitysvaiheita selittäjinä käyttänyt hirvituhomalli oli perusteltua sovittaa uudelleen käyttämällä metsien ikäluokkia selittäjinä, koska tällöin ikäluokkasimulointiin perustuvaa metsän kehitysmallin tulosta oli mahdollista hyödyntää suoraan ilman erillistä muunnosta kehitysluokiksi.

Tutkimuksessamme yhdistimme edellä mainitut hirvituhojen ja metsien tulevan kehityksen ennustemallit ja ennustimme hirvien vahingoittamien taimikoiden pinta-aloja laskennallisesti kasvatetuilla ikäluokkajakaumilla. Kasvatimme näitä jakaumia mm. Euroopan komission käyttämällä European Forestry Dynamics Model (EFDM) -mallilla, jossa metsäpinta-alojen kehitys perustuu Valtakunnan Metsien Inventoinneissa (tässä 10. ja 11. VMI) havaittuihin siirtymätodennäköisyyksiin. Laskentayksiköinä käytimme 2–6 miljoonan hehtaarin alueita (Pohjois-, Itä-, Länsi- ja Etelä-Suomi), joille oli laskettu myös viime vuosikymmeninä havaitut hirvien talvipopulaatiotiheydet hirvitalousalueilta. Yhteensä ennusteet kattoivat 18 miljoonaa hehtaaria puuntuotannon metsämaata ja kitumaata.

Tutkimuksen keskeisenä osana oli uudelleensovitetun mallin ja sen toiminnan tarkka verifiointi ja validointi. Sen pohjalta päättelimme mallin toimivan realistisesti n. 30 vuoden ajan, jonka jälkeen ennusteiden luotettavuus luultavasti heikkenee simuloitujen tekijöiden ajautuessa ulos mallinnusaineiston kattamalta vaihtelualueelta. Tulosten mukaan hirvien vahingoittamien taimikoiden pinta-ala voisi kasvaa kolmanneksella viimeisestä VMI-havainnosta 30 vuoden jakson loppuun mennessä, mikäli oletettu metsien kehitys ja suurin testattu hirvipopulaatio toteutuvat. Molempiin liittyy varauksia, joita pohdimme artikkelissa.

Kehitetyllä metsän kehityksen ja hirvituhojen simuloinnilla on mahdollista tuottaa tietoa hirvien vahingoittamien taimikoiden pinta-aloista, mutta artikkelin jatkotutkimukseksi tarvittaisiin kokonaisvaltaisempaa analyysia hirvituhojen sosioekonomisista vaikutuksista siihen, miten hirvien vioituksen aiheuttamat kasvu- ja laatutappiot suhteutuvat hirvituhoille alttiiden puulajien välttelyn ja epäsuotuisalla kasvupaikalla kasvattamisen vaikutuksiin. Hirvituhojen yhteisvaikutuksia näihin olisi mahdollista tarkastella suuraluetasolla yhdistämällä edellä mainittujen ilmiöiden mallinnus nyt tehtyyn pinta-alojen mallinnukseen.

Lähteitä

Honkaniemi J, Albrich K, Repo A, Aalto J, Graf L, Haikarainen S, Huitu O, Hantula J, Hynynen J, Jantunen A, Kolstela J, Lehtonen I, Matala J, Nikula A, Poutanen J, Salminen H, Vauhkonen J (2024) Multifunctional forests and their risks under climate change. Natural Resources and Bioeconomy Studies 28/2024. Natural Resources Institute Finland (Luke), Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-896-6.

Nevalainen S, Matala J, Korhonen KT, Ihalainen A, Nikula A (2016) Moose damage in National Forest Inventories (1986–2008) in Finland. Silva Fenn 50, article id 1410. https://doi.org/10.14214/sf.1410.

Nikula A, Matala J, Hallikainen V, Pusenius J, Ihalainen A, Kukko T, Korhonen KT (2021) Modelling the effect of moose Alces alces population density and regional forest structure on the amount of damage in forest seedling stands. Pest Manag Sci 77: 620–627. https://doi.org/10.1002/ps.6081.


Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Tamminen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6571 (poista) | Muokkaa kommenttia
Luoranen J., Rikala R. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 4 artikkeli 6142 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tuominen S., Balazs A. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6595 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2B artikkeli 5945 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kangas J., (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 2 artikkeli 6532 (poista) | Muokkaa kommenttia
Valkonen S., Ruuska J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5822 (poista) | Muokkaa kommenttia
Melin M., Laakso T. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10522 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Tolvanen A. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10345 (poista) | Muokkaa kommenttia
Päivänen J., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6957 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja A., Kokkola M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 3 artikkeli 5780 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nyyssönen A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 4 artikkeli 5896 (poista) | Muokkaa kommenttia
Repola J., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6842 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Saksa T. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6030 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ojansuu R., Halinen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6182 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hänninen R., Viitanen J. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 3 artikkeli 6411 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hänninen H., Smolander H. (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 24007 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kojola S., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6778 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., Smolander H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6714 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pyörälä J., Räsänen T. et al. (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10253 (poista) | Muokkaa kommenttia
Selby A., Petäjistö L. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6206 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tuominen S., Haakana M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 4 artikkeli 6146 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2B artikkeli 6217 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja A., Poteri M. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5942 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset