Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 numero 0

Tutkimuksessa tarkasteltiin venäläisen tuontipuun rajahintojen ja Suomen kantohintojen välisiä vuorovaikutussuhteita eri astetta integroituneiden aikasarjojen analyysiin soveltuvalla versiolla Granger-kausaalisuustestistä. Lisäksi luotiin kataus Suomen ja Venäjän väliseen raakapuukauppaan viime vuosikymmeninä vaikuttaneisiin tekijöihin. Puutavaralajeittainen, kuukausittainen hinta-aineisto kattoi aikavälin 1995/1–2016/11. Tilastolliset analyysit suoritettiin sekä nimellisille että reaalisille hinnoille ja koko tutkimuksen aikajänteen lisäksi osajaksolle 1999/1–2008/12, joka rajasi hinnoissa ilmenneen poikkeuksellisen vaihtelun tarkastelun ulkopuolelle. Tulosten mukaan kotimaan kantohinnat olivat Granger-mielessä aiheuttaneet venäläisen tuontipuun rajahinnat koivutukkia lukuun ottamatta. Joidenkin puutavaralajien kohdalla havaittiin takaisinkytkentäsuhde rajahinnasta kantohintaan päin, mutta ilmiön olemassaoloon vaikutti käytetty hinta-aineisto ja tarkasteluajanjakso. Kantohintojen vaihtelut ovat edeltäneet venäläisen puun rajahintojen vaihtelua, ja tämä tulos tukee aiemmissa tutkimuksissa tehtyä havaintoa Suomen puumarkkinoiden hintajohtajuudesta suhteessa muiden maiden puumarkkinoihin Itämeren alueella.

• Mutanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Joensuu Sähköposti: antti.mutanen@luke.fi
• Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Joensuu Sähköposti: jari.viitanen@luke.fi

Metsäpalveluiden toimintaympäristö ja palveluiden tarjonta ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin päijäthämäläisten ja pohjoiskarjalaisten metsänomistajien tarpeita ja vaatimuksia metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelulle. Tarkastelun kohteena oli erityisesti metsänvuokraus, jota verrattiin metsäomaisuuden hoitosopimuspalveluun. Tutkimus perustui metsänomistajille helmi-maaliskuussa 2016 tehtyyn kyselyyn, johon saatiin vastauksia 663 metsänomistajalta. Otos oli 2575, joten vastausprosentti oli 25,7. Kiinnostus metsänvuokrausta kohtaan oli metsänomistajien keskuudessa varsin vähäistä, sillä vain viisi prosenttia metsän­omistajista oli halukas vuokraamaan metsiään. Tulos ei ole yllättävä, sillä metsänvuokrauksessa on kyse uudesta palvelumallista, josta ei ole tuoreita kokemuksia mutta jolla on historian taakkaa ja kielteistä arvolatausta. Tulokset osoittavat kuitenkin tietyn metsänomistajasegmentin kiinnostusta uutta palvelua kohtaan. Omistajat, jotka eivät itse tee metsänhoitotöitä, tekevät puukauppaa harvoin, ovat korkeasti koulutettuja ja asuvat kaukana tilastaan ovat muita kiinnostuneempia metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelusta. Luotettavan palveluntarjoajan tuottamille, vaivattomille ja uusia arvolupauksia sisältäville metsäomaisuuden kokonaisvaltaisille hoitopalveluille voidaan tulevaisuudessa arvioida olevan kasvavaa tarvetta. Metsänvuokraus metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelumallina edellyttää kuitenkin selkeitä sopimusmalleja ja konkreettisia esimerkkejä todellisista tapauksista, joissa metsänvuokraus on ollut onnistunut ratkaisu.

• Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: harri.hanninen@luke.fi
• Kumela, Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Mikkeli Sähköposti: hanna.kumela@luke.fi
• Hujala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu http://orcid.org/0000-0002-7905-7602 Sähköposti: teppo.hujala@uef.fi
• Kurttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Joensuu Sähköposti: mikko.kurttila@luke.fi

Tutkimuksessa tarkastellaan runkopuun kosteutta sekä manto- ja sydänpuun lämpöarvoja vuoden eri aikoina. Tavoitteena on selvittää perusteita laskea kuljetettavan veden määrä ja puuerän lämpöarvo suoraan korjuun yhteydessä. Lämpöarvot määritettiin viiden millimetrin paksuisista kairanlastuista suoraan, koska näytteen kuivaamisen yhteydessä osa energiapitoisista aineista haihtuu. Kairanlastujen kosteuserot ja niihin sattuneet pihkatiehyet aiheuttivat lisää vaihtelua, joten menetelmää käytettäessä on otettava useita näytteitä tulosten luotettavuuden lisäämiseksi.
Tuoreen männyn mantopuun lämpöarvo oli kesällä juhannuksen jälkeen noin 1,5 MJ kg^–1 suurempi kuin kuusella ja sydänpuussa ero oli lähes yhtä suuri. Kuivapainosta laskettuna erot olivat samaa suuruusluokkaa, mutta talvella pienemmät. Männyn sydänpuu kuivapainoa kohti laskettuna todettiin lämpöarvoltaan noin 8% suuremmaksi kuin mantopuu. Kuusella ero on noin puolta pienempi. Koivun pienilläkin oksilla lämpöarvot olivat korkeat. Kuusen pihkan haihtuvat ainesosat todettiin hyvin energiapitoisiksi.
Mittauksissa todettiin, että havupuiden sydänpuun kosteus ei ole vakio, vaan sydänpuu on talvella selvästi kuivempaa lähellä ydintä kuin mantopuurajalla. Kuusien mantopuun kosteus oli hieman suurempi kesällä kuin mäntyjen, mutta sydänpuun kosteus pienempi. Talvella mantopuun kosteudessa ei ollut juuri eroja. Koivun kosteuden todettiin vaihtelevan vain vähän rungon poikkileikkauksessa lehtien putoamisen jälkeen syksyllä ja talvella.
Mikäli käytössä olisivat sydänpuun läpimitan estimointiin eri korkeuksilla soveltuvat mallit, voitaisiin runkokäyrien avulla estimoida runkoihin sisältyvän veden määrä ja myös rungon osien lämpöarvot melko tarkasti. Tällaisilla menetelmillä voidaan puun hinnoittelua tarkentaa eri käyttötarkoituksiin ja etenkin puun tuorepolttoon uudenaikaisissa lämpölaitoksissa, joissa on höyrystyneen veden sisältämän energian talteen ottoon soveltuvat laitteet. Puun polton tuottavuutta voidaan nostaa useita kymmeniä prosentteja lyhyellä aikavälillä Suomessa.

• Laasasenaho, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, Helsinki Sähköposti: jouko.laasasenaho@helsinki.fi
• Timonen, Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Helsinki Sähköposti: raimo.timonen@helsinki.fi
• Poso, Helsingin yliopisto Sähköposti: heikki.poso@helsinki.fi

• Leppänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: jussi.leppanen@luke.fi
• Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: esa-jussi.viitala@luke.fi

• Hurmekoski, European Forest Institute, Bioeconomy Programme, Joensuu Sähköposti: elias.hurmekoski@efi.int
• Korhonen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, Helsinki Sähköposti: jaana.e.korhonen@helsinki.fi

• Haapanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, Helsinki http://orcid.org/0000-0003-3294-501X Sähköposti: matti.haapanen@luke.fi
• Leinonen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kasvinterveysyksikkö, Oulu, Helsinki Sähköposti: harri.leinonen@evira.fi
• Leinonen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kasvinterveysyksikkö, Oulu, Helsinki Sähköposti: kari.leinonen@evira.fi

• Päivinen, Tapio Oy, Helsinki Sähköposti: risto.paivinen@tapio.fi
• Saarikko, Luonnonvarakeskus (Luke), Tutkimuksen tukipalvelut, Helsinki Sähköposti: jarmo.saarikko@luke.fi

• Karppinen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, Helsinki;  Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: heimo.karppinen@helsinki.fi
• Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: harri.hanninen@luke.fi

• Mustonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: mika.mustonen@luke.fi
• Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Joensuu Sähköposti: jari.viitanen@luke.fi
• Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: riitta.hanninen@luke.fi
• Knuuttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Mikkeli Sähköposti: marja.knuuttila@luke.fi
• Jansik, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: csaba.jansik@luke.fi

• Kuusela, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luontoympäristökeskus/Ekosysteemipalvelut, Helsinki Sähköposti: saija.kuusela@ymparisto.fi
• Anttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luontoympäristökeskus/Ekosysteemipalvelut, Helsinki Sähköposti: susanna.anttila@ymparisto.fi
• Halme, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä Sähköposti: panu.halme@jyu.fi
• Juslén, Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Eläintieteen yksikkö, Helsinki Sähköposti: aino.juslen@helsinki.fi

• Lehtinen, Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, Helsinki Sähköposti: markku.t.lehtinen@helsinki.fi
• Pulkkinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, Läyliäinen Sähköposti: pertti.pulkkinen@luke.fi

• Tuominen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: sakari.tuominen@luke.fi
• Balazs, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: andras.balazs@luke.fi
• Honkavaara, Maanmittauslaitos, Paikkatietokeskus FGI, Kaukokartoitus ja fotogrammetria, Masala Sähköposti: eija.honkavaara@maanmittauslaitos.fi
• Pölönen, Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta, Jyväskylä Sähköposti: ilkka.polonen@jyu.fi
• Saari, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Sensing and integration, Espoo Sähköposti: heikki.saari@vtt.fi
• Hakala, Maanmittauslaitos, Paikkatietokeskus FGI, Kaukokartoitus ja fotogrammetria, Masala Sähköposti: teemu.hakala@maanmittauslaitos.fi
• Viljanen, Maanmittauslaitos, Paikkatietokeskus FGI, Kaukokartoitus ja fotogrammetria, Masala Sähköposti: niko.viljanen@maanmittauslaitos.fi

• Hovi, Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos, Espoo Sähköposti: aarne.hovi@aalto.fi
• Raitio, Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos, Espoo Sähköposti: pekka.raitio@aalto.fi
• Rautiainen, Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos, Espoo; Aalto-yliopisto, Elektroniikan ja nanotekniikan laitos, Espoo Sähköposti: miina.a.rautiainen@aalto.fi

• Hytönen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Kokkola Sähköposti: jyrki.hytonen@luke.fi
• Jylhä, Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, Kokkola Sähköposti: paula.jylha@luke.fi
• Little, Nelson Mandela University, George Campus, Etelä-Afrikka Sähköposti: Keith.Little@nmmu.ac.za

• Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Seinäjoki Sähköposti: pentti.niemisto@luke.fi
• Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Helsinki Sähköposti: soili.kojola@luke.fi
• Ahtikoski, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Oulu Sähköposti: anssi.ahtikoski@luke.fi
• Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Helsinki Sähköposti: raija.laiho@luke.fi

• Laitila, Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Joensuu Sähköposti: juha.laitila@luke.fi
• Ahtikoski, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Oulu Sähköposti: anssi.ahtikoski@luke.fi
• Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Rovaniemi Sähköposti: jaakko.repola@luke.fi
• Routa, Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Joensuu Sähköposti: johanna.routa@luke.fi

• Tuominen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: sakari.tuominen@luke.fi
• Pitkänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: timo.p.pitkanen@luke.fi
• Balazs, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki Sähköposti: andras.balazs@luke.fi
• Kangas, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Joensuu Sähköposti: annika.kangas@luke.fi