Tutkimusartikkeli
artikkeli 10101,
Tutkimusartikkeli
Jari Lindblad,
Jaakko Repola.
(2019).
Mänty- ja koivukuitupuun tuoretiheys paino-otantamittauksessa ja tuoretiheyden mallinnus varastointiajan perusteella.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10101.
https://doi.org/10.14214/ma.10101
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Puutavaran painon mittaus tehdään puutavaran kuljetuksen yhteydessä metsätraktoreiden ja puutavara-autojen nostureiden vaaoilla tai puutavaran tehdasvastaanoton yhteydessä kiinteillä ajoneuvovaaoilla tai puunkäsittelykoneiden vaaoilla. Ensimmäisestä käytetään nimitystä kuormainvaakamittaus ja jälkimmäisestä nimitystä paino-otantamittaus.
Puutavaran painon muuntamiseen tilavuussuureiden arvoiksi käytetään muuntokertoimia, niin sanottuna tuoretiheyslukuja [kg m–3]. Kuormainvaakamittauksessa tuoretiheyslukuina käytetään kiinteitä, säädösperusteisia kertoimia. Vastaavasti paino-otantamittauksessa tuoretiheysluvut määritetään puutavarasta valittavan otoksen ja otantaeristä tehtävien mittausten perusteella. Paino-otantamittaus tehdään mittauspaikka-, eli tehdaskohtaisesti, jolloin otannan perusjoukko muodostuu tietyn puutavaralajin tehtaalle toimitettavasta puutavarasta.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin mänty- ja koivukuitupuun tuoretiheyttä, sekä laadittiin tuoretiheyden ennustemalli. Puutavaran tehdasmittauspaikkojen, alkuperämaakuntien ja mittausvuosien välillä tuoretiheydessä oli tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta absoluuttiset erot olivat pieniä. Tärkeimmät tuoretiheyteen vaikuttavat tekijät olivat mittausajankohdan vuodenaika ja varastointiaika, joiden mukaan tuoretiheyden vaihteluväli oli enimmillään noin 100 kg m–3. Tarkasteltaessa samasta maakunnasta eri mittauspaikkoihin toimitettua puutavaraa, suurimmassa osassa tapauksista tuoretiheydessä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja mittauspaikkojen välillä. Tällä perusteella näyttää alustavasti mahdolliselta, että paino-otantamittauksessa otannan perusjoukko muodostettaisiin aluekohtaisesti nykyisen mittauspaikkakohtaisen otannan sijasta. Edellytyksenä kuitenkin on, että eri mittauspaikkoihin toimitettava puutavara on tuoretiheyteen vaikuttavien ominaisuuksien suhteen samankaltaista.
Tutkimuksessa laadituilla malleilla pystytään ennustamaan mänty- ja koivukuitupuun tuoretiheys tehtaalle toimitettaessa, kun tunnetaan puutavaralaji, varastointiaika ja maantieteellinen alkuperä. Jatkossa malleja on tarvittaessa mahdollista hyödyntää kuormainvaakamittauksen kiinteiden tuoretiheyslukujen määrittämisessä.
-
Lindblad,
Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu
Sähköposti:
jari.lindblad@luke.fi
-
Repola,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi
Sähköposti:
jaakko.repola@luke.fi
artikkeli 7808,
Tutkimusartikkeli
Hannu Hökkä,
Jaakko Repola.
(2018).
Pienaukkohakkuun uudistumistulos Pohjois-Suomen korpikuusikossa 10 vuoden kuluttua hakkuusta.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2018
artikkeli 7808.
https://doi.org/10.14214/ma.7808
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa tarkastellaan pienaukkohakkuun uudistumistulosta kahdessa korpikuusikkoon perustetussa kenttäkokeessa. Talvella 2004–2005 hakattiin Tervolan Lintupirtillä 24 kpl läpimitaltaan 10, 15 ja 20 m pienaukkoa ja Oulun Asmonkorvessa 18 kpl läpimitaltaan 15, 20 ja 25 m:n pienaukkoa. Keväällä 2015 inventoitiin yli 20 cm pituisten kasvatuskelpoisten taimien määrä, taimien keskipituus ja pituuskasvu. Taimien pituuskasvulle laadittiin regressiomalli, jolla ennustettiin rinnankorkeuden saavuttamisikää. Tulosten mukaan kummassakin kokeessa 10 vuoden kuluttua hakkuusta pienaukoilla oli kasvatuskelpoisia kuusia hieman yli 2200 ha–1 (vaihtelu 0–3000 ha–1) ja niiden keskipituus oli Tervolassa 73 cm ja Oulussa 84 cm. Taimien keskipituus ja koivun taimien osuus kasvoivat aukon koon kasvaessa. Tervolan pienillä avohakkuualoilla (pinta-alaltaan 0,2–0,3 ha) oli keskimäärin 750 kasvatuskelpoista kuusta ja 650 koivua hehtaarilla. Tulosten perusteella pienaukkohakkuun uudistumistulos korpikuusikossa oli keskimäärin varsin hyvä ja selvästi ylitti metsälain vähimmäisvaatimuksen 10 vuodessa, joten sitä voidaan suositella korpikuusikoiden luontaisen uudistamisen menetelmäksi.
-
Hökkä,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu
Sähköposti:
hannu.hokka@luke.fi
-
Repola,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi
Sähköposti:
jaakko.repola@luke.fi
Tutkimusseloste
artikkeli 10236,
Tutkimusseloste
Lauri Korhonen,
Jaakko Repola,
Tomi Karjalainen,
Petteri Packalen,
Matti Maltamo.
(2019).
Laserkeilauspohjaisten puutason sekamallien soveltaminen ja kalibrointi inventointialueiden välillä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10236.
https://doi.org/10.14214/ma.10236
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Korhonen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
http://orcid.org/0000-0002-9352-0114
Sähköposti:
lauri.korhonen@uef.fi
-
Repola,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi
Sähköposti:
jaakko.repola@luke.fi
-
Karjalainen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
tomi.karjalainen@uef.fi
-
Packalen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
petteri.packalen@uef.fi
-
Maltamo,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
matti.maltamo@uef.fi
artikkeli 10033,
Tutkimusseloste
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Maltamo,
Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
matti.maltamo@uef.fi
-
Karjalainen,
Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
tomimkarjalainen@gmail.com
-
Repola,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi
Sähköposti:
jaakko.repola@luke.fi
-
Vauhkonen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu
Sähköposti:
jari.vauhkonen@luke.fi
artikkeli 7794,
Tutkimusseloste
Juha Laitila,
Anssi Ahtikoski,
Jaakko Repola,
Johanna Routa.
(2017).
Esitutkimus rankahakkeen keinokuivaukseen perustuvan hankintaketjun kustannuskilpailukyvystä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2017
artikkeli 7794.
https://doi.org/10.14214/ma.7794
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Laitila,
Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Joensuu
Sähköposti:
juha.laitila@luke.fi
-
Ahtikoski,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Oulu
Sähköposti:
anssi.ahtikoski@luke.fi
-
Repola,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Rovaniemi
Sähköposti:
jaakko.repola@luke.fi
-
Routa,
Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Joensuu
Sähköposti:
johanna.routa@luke.fi
artikkeli 6039,
Tutkimusseloste
Hannu Hökkä,
Jaakko Repola,
Mikko Moilanen,
Markku Saarinen.
(2013).
Kuusen luontainen taimettuminen ojitettujen korpien muokatuilla ja muokkaamattomilla pienaukoilla ja pienillä avohakkuualoilla – tapaustutkimus Pohjois-Suomesta.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2013
numero
1
artikkeli 6039.
https://doi.org/10.14214/ma.6039
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Hökkä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Repola,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Moilanen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Saarinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6790,
Tutkimusseloste
Jaakko Repola.
(2010).
Männyn ja kuusen biomassamallit Suomessa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2010
numero
1
artikkeli 6790.
https://doi.org/10.14214/ma.6790
artikkeli 6842,
Tutkimusseloste
Tieteen tori
Metsätieto ja sähköiset palvelut
artikkeli 10253,
Tieteen tori|Metsätieto ja sähköiset palvelut
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Pyörälä,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
Sähköposti:
jiri.pyorala@helsinki.fi
-
Räsänen,
Metsäteho Oy, Vantaa
Sähköposti:
tapio.rasanen@metsateho.fi
-
Hämäläinen,
Metsäteho Oy, Vantaa
Sähköposti:
jarmo.hamalainen@metsateho.fi
-
Maltamo,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
matti.maltamo@uef.fi
-
Karjalainen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
tomi.karjalainen@uef.fi
-
Peuhkurinen,
Arbonaut Oy, Helsinki
Sähköposti:
jussi.peuhkurinen@arbonaut.fi
-
Repola,
Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Rovaniemi
Sähköposti:
jaakko.repola@luke.fi
-
Mäkinen,
LuonnonvarakeskusLuonnonvarakeskus, Tuotantojärjestelmät, Espoo
Sähköposti:
harri.makinen@luke.fi
-
Hyyppä,
Paikkatietokeskus, Kaukokartoitus ja fotogrammetria, Masala
Sähköposti:
juha.coelasr@gmail.com
-
Holopainen,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
Sähköposti:
markus.holopainen@helsinki.fi