Katsaus
Fennoskandian talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot
artikkeli 10481,
Katsaus|Fennoskandian talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot
Matti Koivula,
Ilkka Vanha-Majamaa.
(2021).
Eri hakkuu- ja luonnonhoitomenetelmien vaikutukset monimuotoisuuteen Fennoskandiassa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2021
artikkeli 10481.
https://doi.org/10.14214/ma.10481
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Avohakkuisiin perustuvaa metsätaloutta on Fennoskandiassa harjoitettu kohta kiertoajan verran. Tämän seurauksena valtaosa Suomen metsistä on puustorakenteeltaan verrattain yksinkertaisia, vaihdellen alueellisella tasolla eri sukkessiovaiheiden kuviomosaiikkina. Samaan aikaan metsäpalot on tukahdutettu tehokkaasti. Toimien vuoksi sadat eliölajit ovat uhanalaistuneet. Uhanalaisen lajiston turvaamiseksi talousmetsien hoidossa tarvitaan parannuksia, jollaisiksi on ehdotettu säästöpuumetsätaloutta (variable retention forestry) ja erilaisia luonnonhoitotoimia. Tässä katsauksessa tarkastelemme kokeellisten tutkimuksien perusteella säästöpuumetsätalouden ja kahden luonnonhoitomenetelmän, kulotuksen ja lahopuun lisäämisen, monimuotoisuusvaikutuksia eri eliöryhmiin Fennoskandiassa. Tulosten perusteella (i) monet lajit reagoivat hakkuisiin lyhytaikaisesti positiivisesti johtuen vapautuneista resursseista, kuten ravinteista, valoisuuden lisääntymisestä, hakkuutähteistä ja kannoista; (ii) sulkeutuneiden metsien lajisto kärsii hakkuista, mutta säästettävä puusto edistää niiden säilymistä, ja jos puustosta jätetään 50–70 %, hakkuita edeltävä lajisto säilyy lähes ennallaan; (iii) hakkuiden aiheuttamat lajistomuutokset kestävät ainakin 10–30 vuotta, mutta esimerkiksi käävillä jopa sata vuotta; iv) kulotuksen välittömät vaikutukset ovat useimmissa eliöryhmissä negatiivisia, poikkeuksena kulonsuosijalajisto, mutta 10–15 vuoden jälkeen kulotusalojen lajistoon on jo palautunut harvinaisia ja uhanalaisia lajeja; (v) puiden päällä kasvavien epifyyttijäkälien palautuminen kulotuksen jälkeen kestää muuta lajistoa pidempään, vähintään 10–15 vuotta; (vi) lahopuun, kuten tekopökkelöiden, lisääminen suosii lahopuuta tarvitsevaa lajistoa, mutta tekopökkelöillä elävä lajisto poikkeaa luontaisesti kuolleiden puiden lajistosta; ja (vii) kosteusolojen ja metsikön sisäisen ympäristövaihtelun säilyminen hakkuiden yhteydessä on metsälajistolle tärkeää varsinkin kuusivaltaisissa metsissä. Hakkuumenetelmällä sinänsä on melko pieni merkitys uhanalaiselle lajistolle, mutta luonnonhoitotoimet ovat huomattavasti tärkeämpiä; hakkuissa jätettävä säästöpuusto vähentää hakkuiden negatiivisia lajistovaikutuksia sitä paremmin, mitä enemmän puustoa jätetään. Lajien säilymiselle on ensiarvoisen tärkeää kasvupaikkaolosuhteiden säilyminen ja jatkuvuus, lahopuun säästäminen ja tuottaminen, vanhojen puiden osuuden lisääminen ja sekapuustoisuuden ylläpitäminen.
-
Koivula,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
matti.koivula@luke.fi
-
Vanha-Majamaa,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
ilkka.vanha-majamaa@luke.fi
Tieteen tori
Metsien hoito ja kasvatus
artikkeli 5824,
Tieteen tori|Metsien hoito ja kasvatus
Tutkimusseloste
artikkeli 5750,
Tutkimusseloste
Ruut Rabinowitsch-Jokinen,
Ilkka Vanha-Majamaa.
(2010).
Hakkuun, laikkumätästyksen sekä kantojen korjuun välittömät vaikutukset lahopuustoon uudistettavissa kuusikoissa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2010
numero
2
artikkeli 5750.
https://doi.org/10.14214/ma.5750
artikkeli 6876,
Tutkimusseloste
Minna Malmivaara,
Irja Löfström,
Ilkka Vanha-Majamaa.
Antropogeeniset vaikutukset mustikkatyypin kaupunkimetsien aluskasvillisuuteen Etelä-Suomessa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2002
numero
2
artikkeli 6876.
https://doi.org/10.14214/ma.6876
Tieteen tori
Fennoskandian talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot
artikkeli 10541,
Tieteen tori|Fennoskandian talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Keto-Tokoi,
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Metsätalous, Tampere
Sähköposti:
petri.keto-tokoi@tuni.fi
-
Koivula,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
matti.koivula@luke.fi
-
Kuuluvainen,
Helsingin yliopisto (HY), Metsien ekologia ja käyttö, Helsinki
https://orcid.org/0000-0002-9085-5584
Sähköposti:
timo.kuuluvainen@helsinki.fi
-
Lindberg,
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Metsätalous, Hämeenlinna
https://orcid.org/0000-0001-9045-2673
Sähköposti:
henrik.lindberg@hamk.fi
-
Punttila,
Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteettikeskus, Helsinki
https://orcid.org/0000-0002-0076-9499
Sähköposti:
pekka.punttila@syke.fi
-
Shorohova,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
https://orcid.org/0000-0002-8238-927X
Sähköposti:
ekaterina.shorokhova@luke.fi
-
Vanha-Majamaa,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
ilkka.vanha-majamaa@luke.fi
artikkeli 10523,
Tieteen tori|Fennoskandian talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot
Henrik Lindberg,
Pekka Punttila,
Ilkka Vanha-Majamaa.
(2021).
Metsien monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tarvitaan kulotusta ja metsäpaloalueiden suojelua.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2021
artikkeli 10523.
https://doi.org/10.14214/ma.10523
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Lindberg,
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Visamäentie 35 A, 13100 Hämeenlinna
Sähköposti:
henrik.lindberg@hamk.fi
-
Punttila,
Suomen ympäristökeskus (SYKE), Latokartanonkaari 11, 00790 Helsinki
Sähköposti:
pekka.punttila@syke.fi
-
Vanha-Majamaa,
Luonnonvarakeskus (Luke), Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki
Sähköposti:
ilkka.vanha-majamaa@luke.fi
artikkeli 10493,
Tieteen tori|Fennoskandian talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Kuuluvainen,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
https://orcid.org/0000-0002-9085-5584
Sähköposti:
timo.kuuluvainen@helsinki.fi
-
Lindberg,
Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Bio, Hämeenlinna
Sähköposti:
henrik.lindberg@hamk.fi
-
Vanha-Majamaa,
Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
ilkka.vanha-majamaa@Luke.fi
-
Keto-Tokoi,
Tampereen ammattikorkeakoulu, Metsätalous, Tampere
Sähköposti:
petri.keto-tokoi@tamk.fi
-
Punttila,
Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteettikeskus, Helsinki
https://orcid.org/0000-0002-0076-9499
Sähköposti:
pekka.punttila@ymparisto.fi