Viimeisin julkaistu artikkeli: 29.12.2022, id 10774 ja
pääkirjoitus id 10797

Artikkelit kirjoittajalta Pekka Tamminen

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6222, Tutkimusartikkeli
Pekka Tamminen, Anna Saarsalmi. (2014). Viljavien maiden nuorten kuusikoiden neulasten booripitoisuus Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3 artikkeli 6222. https://doi.org/10.14214/ma.6222
Original keywords: kuusi; kasvuhäiriö; boori
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Pohjois-Savossa on kiinnitetty kasvavaa huomiota nuorissa, viljavien kangasmaiden kuusikoissa ilmeneviin kasvuhäiriöihin. Kasvuhäiriön on oletettu aiheutuvan boorin puutteesta. Kasvuhäiriön yleisyyttä ja erityisesti neulasten booripitoisuuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin Etelä-Suomessa (Oulun läänin etelärajaan asti) valtakunnan metsien 9. inventoinnin koealoilla. Selvityksessä oli mukana 110 nuorta kuusikkoa (Picea abies (L.) Karst.), joista kerättiin neulas- ja maanäytteitä sekä määritettiin erilaisia puu- ja metsikkötunnuksia.

Boorin puutosrajan alapuolella olevia pitoisuuksia, alle 5 mg/kg, tavattiin kolmea poikkeusta lukuun ottamatta Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Savon metsäkeskuksissa. Selvästi kasvuhäiriöisiä puita tavattiin samalla alueella.

Neulasten booripitoisuus näytti laskevan pohjoiseen ja itään sekä metsikön tiheyden ja puuston keskiläpimitan myötä. Toisaalta neulasten booripitoisuus oli sitä korkeampi, mitä kosteampi kasvupaikka oli. Maa-analyysimuuttujista parhaiten neulasten booripitoisuutta selittivät kivennäismaan vesiliukoisen boorin pitoisuus ja määrä ja humuskerroksen kokonais- ja vesiliukoisen boorin määrä.

  • Tamminen, Sähköposti: pekka.tamminen@metla.fi (sähköposti)
  • Saarsalmi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6848, Tutkimusartikkeli
Pekka Tamminen. Maaperätunnusten maastoarvioinnin tarkkuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 3 artikkeli 6848. https://doi.org/10.14214/ma.6848
Original keywords: VMI; maalaji; maaperä; kivisyys; humuskerros; maastoarviointi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa tarkastellaan Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnan metsien inventoinnin ja maantutkimuksen kenttäryhmien arvioimien maaperätunnusten vastaavuutta ja suhdetta mittaustuloksiin 8. inventoinnin 488 pysyvällä näytealalla.

Inventointiryhmien silmävarainen kivisyysarvio kuvasi huonosti pintamaan kivisyyttä. Inventoinnissa vähäkivisiksi arvioidut maat sisälsivät painamismenetelmän mukaan 30 % ja kiviset ja erittäin kiviset maat yhtä paljon, 54 %, kiviä.

Inventointiryhmän neljään mittaukseen perustunut arvio orgaanisen kerroksen paksuudesta poikkesi maantutkimuksen ryhmän keskimäärin 20 mittaukseen perustuneesta arviosta enintään 2 cm 75 %:ssa ja enintään 5 cm 95 %:ssa tapauksia. Orgaanisen kerroksen laadun (puuttuu, kangashumus, turve, multa) inventoinnin ja maantutkimuksen ryhmät arvioivat samaksi keskimäärin 90 %:ssa tapauksia. Turpeen ja mullan osalta vastavuus oli huonompi, 43 ja 40 %, kun maantutkimuksen ryhmän arviota pidettiin oikeana.

Kivennäismaan raekoostumuksen arviointi onnistui sekä inventoinnin että maantutkimuksen ryhmiltä tyydyttävästi. Inventointiryhmät arvioivat keskimääräisen raekokoluokan (5 luokaa) lajittuneiden maiden osalta oikein enintään yhden luokan virheellä 94 %:ssa tapauksia. Maantutkimuksen ryhmät arvioivat keskimääräisen raekokoluokan (7 luokkaa) oikein enintään yhden luokan virheellä 90 %:ssa tapauksia. Ryhmien arviot kivennäismaan lajittuneisuudesta vastasivat toisiaan 81 %:ssa tapauksia.

Saatuja tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että koska inventoinnin ryhmät arvioivat maaperätunnukset näytealan sisältä (r = 9,77 m) ja maantutkimuksen ryhmät arvioivat tunnukset ja ottivat maanäytteet näytealan kehältä, niin ryhmien arvioiden erilaisuus voi johtua osaksi edellä kuvatusta eripaikkaisuudesta. Lisäksi mitattuihinkin tunnuksiin sisältyy merkittäviä otanta- ja analyysivirheitä.

  • Tamminen, Sähköposti: pekka.tamminen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6571, Tutkimusartikkeli
Pekka Tamminen. Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa männikössä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli 6571. https://doi.org/10.14214/ma.6571
Original keywords: mänty; pituuskasvu; lannoitus; Aradus cinnamomeus; punalatikka; ravinteisuus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tuhka- ja typpilannoituksen vaikutuksia tutkittiin kahdessa Salpauselälle perustetussa männyntaimikossa Valkealassa. Tuhkalannoituksena annettiin kuusen kuorituhkaa 3 000 kg/ha ja typpilannoituksena 150 kg typpeä oulunsalpietarina (kalsiumammoniumnitraatti). Varttuneessa, pitkään punalatikkatuhoista kärsineessä taimikossa terveiden mäntyjen osuus kasvoi seuranta-aikana käsittelystä riippumatta. Typpilannoitus lisäsi mäntyjen pituuskasvua melko vähän ja vain kolmena vuonna.

Nuoressa taimikossa eivät yksittäiset käsittelyt vaikuttaneet taimien kuntojakaumaan, mutta lievästi sairaita taimia oli keskimäärin vähemmän tuhkaa tai/ja typpeä saaneilla koealoilla (n = 6) kuin käsittelemättömillä tai insektisidillä käsitellyillä koealoilla (n = 4). Typpilannoitus lisäsi pituuskasvua nuoressa taimikossa viiden vuoden ajan. Typpilannoitus ei lisännyt selvästi sairaiden taimien pituuskasvua vanhassa eikä nuoressa taimikossa. Tuhkalannoitus näytti hiukan lisänneen mäntyjen pituuskasvua erityisesti nuoressa taimikossa.

Typpilannoitus ei vaikuttanut maa-analyysitunnuksiin, mutta sen sijaan tuhkalannoitus vaikutti humuskerroksen ominaisuuksiin. Tuhkalannoitus nosti erityisesti humuskerroksen boorin, kalsiumin, magnesiumin, mangaanin, fosforin ja sinkin kokonaispitoisuuksia ja ammoniumasetaatilla uuttuvia kalsium-, magnesium- ja mangaanipitoisuuksia. Humuskerroksen pH nousi keskimäärin 3,8:sta 5,3:een. Tuhkalannoitus nosti myös kivennäismaan vaihtuvan kalsiumin ja magnesiumin pitoisuuksia ja pH:ta keskimäärin 4,6:sta 4,8:aan.

Typpi- ja tuhkalannoitusta voi kokeiden perusteella suositella mieluummin nuoren ja terveen tai enintään lievästi punalatikan vaivaaman männyntaimikon hoitoon kuin varttuneen, pahoin vaurioituneen taimikon elvyttämiseen.

  • Tamminen, Sähköposti: pekka.tamminen@metla.fi (sähköposti)

Tutkimusseloste

artikkeli 6904, Tutkimusseloste
Anna Saarsalmi, Pekka Tamminen, Mikko Kukkola. (2014). Pitkäaikaisen lannoituksen vaikutus maan ominaisuuksiin männiköissä ja kuusikoissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6904. https://doi.org/10.14214/ma.6904
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Saarsalmi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Tamminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kukkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5785, Tutkimusseloste
Anna Saarsalmi, Pekka Tamminen. Boori-, fosfori- ja typpilannoituksen vaikutus kasvuhäiriöistä kärsivien kuusikoiden latvusten toipumiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 3 artikkeli 5785. https://doi.org/10.14214/ma.5785
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Saarsalmi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Tamminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5784, Tutkimusseloste
Pekka Tamminen, John Derome. Kangasmaan ominaisuuksien ajalliset muutokset Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 3 artikkeli 5784. https://doi.org/10.14214/ma.5784
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Tamminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Derome, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Kivennäismaat ja niiden ravinteisuus

artikkeli 5838, Tieteen tori|Kivennäismaat ja niiden ravinteisuus
Pekka Tamminen. (2009). Suomen metsämaiden maannokset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5838. https://doi.org/10.14214/ma.5838
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Tamminen, Sähköposti: pekka.tamminen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5837, Tieteen tori|Kivennäismaat ja niiden ravinteisuus
Pekka Tamminen. (2009). Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986–1995. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5837. https://doi.org/10.14214/ma.5837
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Tamminen, Sähköposti: pekka.tamminen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5835, Tieteen tori|Kivennäismaat ja niiden ravinteisuus
Heljä-Sisko Helmisaari, Mikko Kukkola, Jukka Luiro, Anna Saarsalmi, Aino Smolander, Pekka Tamminen. (2009). Hakkuutähteiden korjuu – muuttuuko typen saatavuus? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5835. https://doi.org/10.14214/ma.5835
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Helmisaari, Sähköposti: helja-sisko.helmisaari@metla.fi (sähköposti)
  • Kukkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Luiro, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Saarsalmi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Smolander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tamminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit