Viimeisin julkaistu artikkeli: 6.11.2026: id 25008 ja 12.11: id 26007

Artikkelit jotka sisältää sanan 'kivisyys'

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6848, Tutkimusartikkeli
Pekka Tamminen. Maaperätunnusten maastoarvioinnin tarkkuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 3 artikkeli 6848. https://doi.org/10.14214/ma.6848
Avainsanat: VMI; maalaji; maaperä; kivisyys; humuskerros; maastoarviointi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa tarkastellaan Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnan metsien inventoinnin ja maantutkimuksen kenttäryhmien arvioimien maaperätunnusten vastaavuutta ja suhdetta mittaustuloksiin 8. inventoinnin 488 pysyvällä näytealalla.

Inventointiryhmien silmävarainen kivisyysarvio kuvasi huonosti pintamaan kivisyyttä. Inventoinnissa vähäkivisiksi arvioidut maat sisälsivät painamismenetelmän mukaan 30 % ja kiviset ja erittäin kiviset maat yhtä paljon, 54 %, kiviä.

Inventointiryhmän neljään mittaukseen perustunut arvio orgaanisen kerroksen paksuudesta poikkesi maantutkimuksen ryhmän keskimäärin 20 mittaukseen perustuneesta arviosta enintään 2 cm 75 %:ssa ja enintään 5 cm 95 %:ssa tapauksia. Orgaanisen kerroksen laadun (puuttuu, kangashumus, turve, multa) inventoinnin ja maantutkimuksen ryhmät arvioivat samaksi keskimäärin 90 %:ssa tapauksia. Turpeen ja mullan osalta vastavuus oli huonompi, 43 ja 40 %, kun maantutkimuksen ryhmän arviota pidettiin oikeana.

Kivennäismaan raekoostumuksen arviointi onnistui sekä inventoinnin että maantutkimuksen ryhmiltä tyydyttävästi. Inventointiryhmät arvioivat keskimääräisen raekokoluokan (5 luokaa) lajittuneiden maiden osalta oikein enintään yhden luokan virheellä 94 %:ssa tapauksia. Maantutkimuksen ryhmät arvioivat keskimääräisen raekokoluokan (7 luokkaa) oikein enintään yhden luokan virheellä 90 %:ssa tapauksia. Ryhmien arviot kivennäismaan lajittuneisuudesta vastasivat toisiaan 81 %:ssa tapauksia.

Saatuja tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että koska inventoinnin ryhmät arvioivat maaperätunnukset näytealan sisältä (r = 9,77 m) ja maantutkimuksen ryhmät arvioivat tunnukset ja ottivat maanäytteet näytealan kehältä, niin ryhmien arvioiden erilaisuus voi johtua osaksi edellä kuvatusta eripaikkaisuudesta. Lisäksi mitattuihinkin tunnuksiin sisältyy merkittäviä otanta- ja analyysivirheitä.

  • Tamminen, Sähköposti: pekka.tamminen@metla.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Terho M., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6777 (poista) | Muokkaa kommenttia
Reinikainen J., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5840 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lindroos H., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5852 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rajala T., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5765 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5769 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5758 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ruuhijärvi R., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5767 (poista) | Muokkaa kommenttia
Palmroth S., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5768 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vikman A., Saari P. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6343 (poista) | Muokkaa kommenttia