Pääkirjoitus
artikkeli 6614,
Pääkirjoitus
Lauri Mehtätalo.
(2008).
Tilastomatemaattiset menetelmät tutkimuksen työkaluina.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
2
artikkeli 6614.
https://doi.org/10.14214/ma.6614
Tutkimusartikkeli
artikkeli 6486,
Tutkimusartikkeli
Henna Höglund,
Teppo Hujala,
Jouni Pykäläinen,
Lauri Mehtätalo.
(2013).
Metsikkökohtaiset käsittelyvaihtoehdot metsänomistajan oppimisen ja päätöksenteon tukena.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6486.
https://doi.org/10.14214/ma.6486
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää tietämystä siitä, mitä mieltä metsänomistajat ovat metsikkökohtaisten käsittelyvaihtoehtojen esittämisestä metsäsuunnittelussa, miten omistajat suhtautuvat erilaisiin vaihtoehtojen havainnollistamistapoihin ja millainen on erilaisten välittävien kohteiden (vaihtoehdot esittävä metsikköseloste, kartta, vanha metsäsuunnitelma) rooli keskustelun ja oppimisen jäsentäjänä. Kahden tapaustutkimuksen aineistona olivat haastattelutapaamiset yhteensä 26 itäsuomalaisen metsänomistajan kanssa. Metsikkökohtaisia käsittelyvaihtoehtoja havainnollistava dokumentti, ns. metsikköseloste, sai erityisesti kokemattomammat metsänomistajat kiinnostumaan erilaisten käsittelyvaihtoehtojen vertailusta. Haastatellut katsoivat, että vaihtoehdot tarjoavat näkökulmia neuvontakeskusteluun ja mahdollistavat aiempaa itsenäisemmän päätöksenteon. Moninaiset näkemykset eri havainnollistamistapojen mielekkyydestä viittaavat yksilökohtaisiin tapoihin hahmottaa metsää koskevaa tietoa. Tilan kuviokartta toimi yleisenä keskustelun jäsentäjänä ja erityisesti kokeneilla metsänomistajilla oma keskustelun tueksi tuotu materiaali, kuten metsäsuunnitelma, täydensi vuorovaikutusta.
-
Höglund,
Sähköposti:
teppo.hujala@metla.fi
-
Hujala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Pykäläinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Mehtätalo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6196,
Tutkimusartikkeli
Lauri Mehtätalo.
Valtakunnalliset puukohtaiset tukkivähennysmallit männylle, kuuselle, koivuille ja haavalle.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2002
numero
4
artikkeli 6196.
https://doi.org/10.14214/ma.6196
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijä
Tutkimuksen tavoitteena oli estimoida metsätalouden laskentajärjestelmiin soveltuvat puukohtaiset tukkivähennysmallit. Mallien laadinta-aineistona käytettiin Etelä-Suomen osalta VMI9:n ja Pohjois-Suomen osalta VMI8:n kertakoealojen tukkikokoisia koepuita. Mallit laadittiin logistisella regressioanalyysillä. Selittäjien etsinnässä käytettiin hyväksi Suomessa julkaistuja metsätuhotutkimuksia. Tukkivähennyksen puukohtaisia selittäjiä malleissa ovat puun läpimitta, ikä ja syntytapa. Läpimitasta ja iästä on samassa mallissa useita muunnoksia, mikä mahdollistaa tukkivähennyksen u-muodon kuvaamisen näiden muuttujien suhteen. Metsikkökohtaisia selittäjiä mallissa olivat metsätyyppi ja soistuneisuus. Alueellista vaihtelua mallissa selittävät metsikön x- ja y-koordinaatit, lämpösumma, valemuuttujat Ahvenanmaa ja Pohjois-Suomi sekä erilaiset muunnokset korkeudesta meren pinnasta.
Mallien harhaa tarkasteltiin alueellisesti jakamalla Suomi pohjois-eteläsuunnassa 200 km:n levyisiin vyöhykkeisiin. Mallit toimivat suhteellisen hyvin kaikilla vyöhykkeillä. Lisäksi mallia testattiin eteläsuomalaisessa päätehakkuuleimikkoaineistossa, joka sisälsi mänty- ja kuusivaltaisia metsiköitä. Tässä aineistossa tukkivähennysmallilla saatu tukkiosuus oli muutamia prosentteja pienempi kuin hakkuissa toteutunut tukkiosuus. Ero johtunee siitä, että metsiköt olivat metsäyhtiön mailla sijaitsevia päätehakkuuleimikoita, ja siksi keskimääräistä hyvälaatuisempia. Mallit ovat sidoksissa laadinta-aineiston mitta- ja laatuvaatimuksiin. Herkkyysanalyysillä tutkittiin mittavaatimusten muutoksen vaikutusta mallin harhaan. Mallin sovellustilanteessa tukin minimilatvaläpimitan muuttuminen vaikuttaa mallin harhaan vain vähän, mutta tukin minimipituuden kasvattaminen kasvattaa mallin harhaa nopeasti. Laadittu tukkivähennysmalliperhe soveltuu käytettäväksi metsätalouden laskentaohjelmistossa rungon tukkiosuuden ennustamiseen.
-
Mehtätalo,
Sähköposti:
lauri.mehtatalo@metla.fi
Tieteen tori
artikkeli 10625,
Tieteen tori
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Kangas,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu
Sähköposti:
annika.kangas@luke.fi
-
Mehtätalo,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu
Sähköposti:
lauri.mehtatalo@luke.fi
Tutkimusseloste
artikkeli 6658,
Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto,
Lauri Mehtätalo.
(2014).
Weibull-jakauman parametrin palautus vai ennustaminen?
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2014
numero
1
artikkeli 6658.
https://doi.org/10.14214/ma.6658
artikkeli 6754,
Tutkimusseloste
Tarja Wallenius,
Risto Laamanen,
Jussi Peuhkurinen,
Lauri Mehtätalo,
Annika Kangas.
(2012).
Lentolaserkeilaukseen perustuvan metsän inventoinnin ja erillisen maastokontrollimittauksen vastaavuuden arviointi.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6754.
https://doi.org/10.14214/ma.6754
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Wallenius,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Laamanen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Peuhkurinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Mehtätalo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kangas,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5772,
Tutkimusseloste
Md. Nurul Islam,
Mikko Kurttila,
Lauri Mehtätalo,
Arto Haara.
(2009).
Metsävaratietojen virheiden tilatason vaikutusten tarkastelu: esimerkkinä vallittujen puiden pohjapinta-alan mittausvirhe.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2009
numero
2
artikkeli 5772.
https://doi.org/10.14214/ma.5772
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Islam,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kurttila,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Mehtätalo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Haara,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6417,
Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto,
Sakari Sarkkola,
Lauri Mehtätalo.
(2007).
Regressiomenetelmien vertailu männiköiden läpimittajakaumien ennustamiseksi ojitusalueilla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2007
numero
3
artikkeli 6417.
https://doi.org/10.14214/ma.6417
artikkeli 5703,
Tutkimusseloste
Lauri Mehtätalo,
Matti Maltamo,
Annika Kangas.
Relaskooppikoealan pienimmän puun läpimitan mittaamisella voidaan parantaa puuston kokojakaumaennustetta.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2006
numero
3
artikkeli 5703.
https://doi.org/10.14214/ma.5703
artikkeli 6264,
Tutkimusseloste
Lauri Mehtätalo.
Pitkittäisaineistosta laaditut pituusmallit kangasmaiden männyille ja koivuille.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2005
numero
1
artikkeli 6264.
https://doi.org/10.14214/ma.6264