Tutkimusartikkeli
artikkeli 23013,
Tutkimusartikkeli
Jaana Luoranen,
Minna Kivimäenpää,
Hanna Ruhanen,
Katri Himanen,
Johanna Riikonen.
(2024).
Douglaskuusen taimien pakkasenkestävyys on mäntyä ja kuusta huonompi: lyhytpäiväkäsittely douglaskuusen pakkasenkestävyyden parantajana.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2024
artikkeli 23013.
https://doi.org/10.14214/ma.23013
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Ilmaston lämmetessä Suomessa aiemmin harvinaisten, eteläisempää alkuperää olevien puulajien viljely on herättänyt kiinnostusta. Lauhkealla ilmastovyöhykkeellä kasvavaa douglaskuusta (Pseudotsuga menziesii (Mirb.) Franco) on pidetty yhtenä vaihtoehtona metsäkuuselle sen kaarnakuoriaiskestävyyden vuoksi. Douglaskuusi on arka syyshalloille sekä pakkasvaurioille taimitarhakasvatuksen ja taimien pakkasvarastoinnin aikana. Yhtenä vaihtoehtona pakkasenkestävyyden parantamiseksi on taimituotannossa käytettävä lyhytpäivä- (LP) käsittely. Luonnonvarakeskuksen tutkimustaimitarhalla verrattiin ensimmäisen vuoden douglaskuusen taimien pakkasenkestävyyttä kuuseen (Picea abies (L.) H. Karst.) ja mäntyyn (Pinus sylvestris L.). Lisäksi testattiin kolmen viikon LP-käsittelyn vaikutuksia toisen vuoden taimien pakkasenkestävyyteen neljällä Suomesta kerätyllä siemenalkuperällä. Pakkasenkestävyydet määritettiin kontrolloiduilla pakkastesteillä kahtena syksynä sekä silmun puhkeamisvaiheessa. Douglaskuusi oli selvästi herkempi sekä syksyn pakkasille että keväthalloille kuin kotoperäiset havupuut. Douglaskuusen alkuperien välillä oli selviä eroja sekä niiden karaistumisrytmissä että reagoinnissa LP-käsittelyyn. LP-käsittely paransi silmujen, rangan ja neulasten pakkasenkestävyyttä syyskuun alussa kaikilla alkuperillä. Syyskuun ja lokakuun lopulla rangan ja neulasten pakkasenkestävyys parani käsittelyn seurauksena, mutta silmujen ei. Ilman käsittelyä rangan pakkasenkestävyys vaihteli –17 ja –25 °C:n välillä, ja vain Kouvolassa sijaitsevasta metsiköstä kerätty alkuperä saavutti pakkasvarastointiin vaadittavan kestävyyden. Tulosten perusteella douglaskuusen taimien karaistuminen on kotimaisia pääpuulajeja heikompaa. LP-käsittelyn avulla voidaan parantaa taimien alkusyksyn, ja jonkin verran myös loppusyksyn pakkasenkestävyyttä. Jos vieraslaji douglaskuusta halutaan viljelyllä Suomessa nykyistä laajemmin, on alkuperien valintaan ja niiden pakkasenkestävyyteen kiinnitettävä erityistä huomiota ja LP-käsittelyä kannattaa käyttää taimikasvatusvaiheessa parantamaan taimien kestävyyttä.
-
Luoranen,
Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Suonenjoki
https://orcid.org/0000-0002-6970-2030
Sähköposti:
jaana.luoranen@luke.fi
-
Kivimäenpää,
Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Suonenjoki
https://orcid.org/0000-0003-0500-445X
Sähköposti:
minna.kivimaenpaa@luke.fi
-
Ruhanen,
Luonnonvarakeskus, Tutkimusinfrastruktuuripalvelut, Suonenjoki
https://orcid.org/0000-0001-8259-6570
Sähköposti:
hanna.ruhanen@luke.fi
-
Himanen,
Luonnonvarakeskus, Tuotantojärjestelmät, Suonenjoki
https://orcid.org/0000-0002-6368-4636
Sähköposti:
katri.himanen@luke.fi
-
Riikonen,
Luonnonvarakeskus, Tuotantojärjestelmät, Suonenjoki
https://orcid.org/0000-0001-7407-5759
Sähköposti:
johanna.riikonen@luke.fi
artikkeli 6194,
Tutkimusartikkeli
Pekka Helenius,
Jaana Luoranen,
Risto Rikala.
Kesällä istutettavien, kasvussa olevien kuusen paakkutaimien käsittelykestävyys ja maastomenestyminen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2002
numero
4
artikkeli 6194.
https://doi.org/10.14214/ma.6194
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Kasvussa olevien kuusen (Picea abies (L.) Karst.) puolitoistavuotiaiden paakkutaimien vaurioitumis-herkkyyttä käsittelyn aikana tutkittiin Suonenjoelle vuosina 1999 ja 2000 perustetussa koesarjassa. Tutkimuksessa selvitettiin suojaamattoman kuljetuksen (0, 10, 30, 60 ja 120 km ja 0, 50, 100 ja 150 km), taimipakkausten pudottelun (0, 10, 30, 60 ja 120 pudotusta betonilattialle 0,5 m:n korkeudelta), välivarastoinnin (7 ja 14 vrk erilaisissa lämpö- ja valaistusoloissa) sekä yhdistetyn kuljetuksen (0, 50, 100 ja 150 km) ja välivarastoinnin (9 vrk kastellen ja ilman kastelua) vaikutusta kesä-heinäkuussa taimitarhapellolle istutettujen taimien elossaoloon ja kasvuun.
Taimien vaurioitumisherkkyys käsittelyissä ja vaurioiden merkitys taimien myöhemmälle kasvulle osoittautui odotettua vähäisemmäksi. Selvimmin taimien pituuskasvua heikensivät välivarastoinnin aikainen kuivuminen sekä pitkä (100–150 km) suojaamaton kuljetus kesäkuun puolivälissä. Käsittelyillä ei ollut vaikutusta taimien elossaoloon. Vähäisestä vaurioitumisherkkyydestä huolimatta kesällä istutettavat, kasvussa olevat kuusen paakkutaimet kannattaa suojata pitkissä kuljetuksissa ja istuttaa nopeasti kuljetuksen jälkeen tai kastella päivittäin mahdollisen välivarastoinnin aikana.
-
Helenius,
Sähköposti:
pekka.helenius@metla.fi
-
Luoranen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Rikala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6046,
Tutkimusartikkeli
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Lyhytpäivä (LP)-käsittelyn soveltuvuutta kuusen (Picea abies (L.) Karst.) paakkutaimien kasvatukseen tutkittiin taimitarhalla kahden kasvukauden aikana. Tutkittavina olivat maalis-, huhti- ja kesäkuussa kylvetyt, taimitarhaan (Joroinen) nähden eteläisen (Luumäki) ja pohjoisen (Kajaani/Iisalmi) alkuperän taimierät. LP-käsittely toteutettiin peittämällä taimet mustalla kankaalla 16 tunniksi vuorokaudessa kolmen viikon ajan. Ensimmäisenä vuonna (1991) LP-käsitellyt ja vertailutaimet jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen LP-käsiteltiin toisena vuonna (1992) uudelleen. Sekä ensimmäisen että toisen kasvukauden jälkeen istutettiin koetaimia taimitarhapellolle, jossa niiden kehitystä seurattiin keväällä 1992 ja 1993. LP-käsittely pysäytti taimien pituuskasvun sekä esti jälkikasvua ensimmäisenä ja toisena kasvukautena. LP-käsittely aikaisti myös taimien kylmänkestävyyskehitystä 2–6 viikkoa kylvö- ja käsittelyajankohdasta riippuen. Taimien latvan kuiva-ainepitoisuus osoittautui hyödylliseksi kylmänkestävyyden seurannan tunnukseksi. LP-käsittelyn kielteisenä vaikutuksena oli, että 5–10 % yksivuotiaiden kesäkuussa kylvettyjen taimien latvasilmuista ei puhjennut seuraavana keväänä vertailutaimien lähtiessä normaalisti kasvuun. LP-käsittelyn edut olivat suurimmat taimitarhaa eteläisempien alkuperien taimille.
-
Luoranen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Puttonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Rikala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
artikkeli 6007,
Tieteen tori
Jaana Luoranen.
Paakkutaimien kesäistutus – voidaanko istutuskautta jatkaa istuttamalla kasvussa olevia taimia kesällä?
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
1998
numero
4
artikkeli 6007.
https://doi.org/10.14214/ma.6007
Tutkimusseloste
artikkeli 10629,
Tutkimusseloste
Jaana Luoranen,
Heli Viiri.
(2021).
Istutuksen onnistumisessa eroja turvemaiden ja kivennäismaiden välillä: tukkimiehentäin tuhot ja pintakasvillisuuskilpailu selittävät eroja.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2021
artikkeli 10629.
https://doi.org/10.14214/ma.10629
artikkeli 9994,
Tutkimusseloste
Jaana Luoranen.
(2018).
Istutusajankohta vaikuttaa kuusen ja männyn taimien juurten kasvun alkamiseen seuraavana keväänä sekä sitä kautta myöhempään maastomenestymiseen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2018
artikkeli 9994.
https://doi.org/10.14214/ma.9994
artikkeli 5975,
Tutkimusseloste
Juha Lappi,
Jaana Luoranen.
(2016).
Miten syöntipaine vaikuttaa tukkimiehentäin aiheuttamiin vaurioihin: kaksiulotteiseen yleistettyyn lineaariseen sekamalliin perustuva analyysi.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2016
numero
1
artikkeli 5975.
https://doi.org/10.14214/ma.5975
artikkeli 6594,
Tutkimusseloste
Jaana Luoranen,
Risto Rikala.
(2016).
Varhaisen lyhytpäiväkäsittelyn ja kesäistutuksen vaikutukset kuusen taimien kehitykseen istutuksen jälkeen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2015
numero
4
artikkeli 6594.
https://doi.org/10.14214/ma.6594
artikkeli 6903,
Tutkimusseloste
Juha Heiskanen,
Timo Saksa,
Jaana Luoranen.
(2014).
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen paakkutaimien istutuksen jälkeiseen menestymiseen roustealttiilla moreenimaalla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2014
numero
2
artikkeli 6903.
https://doi.org/10.14214/ma.6903
artikkeli 6752,
Tutkimusseloste
Jaana Luoranen,
Heli Viiri.
(2012).
Maanmuokkaus vähentää tukkimiehentäin syöntiriskiä sekä kivennäismailla että turvemailla vuosi istutuksen jälkeen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6752.
https://doi.org/10.14214/ma.6752
artikkeli 6823,
Tutkimusseloste
Jaana Luoranen,
Risto Rikala,
Heikki Smolander.
(2011).
Kuusen taimien istuttaminen Bracke- ja Ecoplanter-istutuskoneilla – maanmuokkauksen, istutuksen ja taimien maastomenestymisen arviointi.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2011
numero
4
artikkeli 6823.
https://doi.org/10.14214/ma.6823
artikkeli 6793,
Tutkimusseloste
Heikki Hänninen,
Jaana Luoranen,
Risto Rikala,
Heikki Smolander.
(2010).
Myöhäinen pakkasvarastoinnin päättäminen lisää kuusentaimien pakkasvaurioriskiä syksyllä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2010
numero
1
artikkeli 6793.
https://doi.org/10.14214/ma.6793
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Hänninen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Luoranen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Rikala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Smolander,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6775,
Tutkimusseloste
Juha Heiskanen,
Markku Lahti,
Jaana Luoranen,
Risto Rikala.
(2009).
Ravinnetankkaus taimitarhalla saa aikaan lyhytaikaisen vaikutuksen kuusen paakkutaimien typpitilaan ja kasvuun istutuksen jälkeen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2009
numero
3
artikkeli 6775.
https://doi.org/10.14214/ma.6775
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Heiskanen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Lahti,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Luoranen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Rikala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6774,
Tutkimusseloste
Jaana Luoranen,
Kyösti Konttinen,
Risto Rikala.
(2009).
Varhain lyhytpäiväkäsiteltyjen kuusen taimien karaistuminen ja jälkikasvuriski.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2009
numero
3
artikkeli 6774.
https://doi.org/10.14214/ma.6774
artikkeli 5875,
Tutkimusseloste
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Luoranen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Lappi,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Zhang,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Smolander,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6142,
Tutkimusseloste
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Luoranen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Rikala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Konttinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Smolander,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5674,
Tutkimusseloste
Pekka Helenius,
Jaana Luoranen,
Risto Rikala.
Pakkasvarastoitujen kuusen paakkutaimien sulatusajan ja -lämpötilan vaikutus maastomenestymiseen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2004
numero
4
artikkeli 5674.
https://doi.org/10.14214/ma.5674
Tieteen tori
Haapa viljelypuuna
artikkeli 6090,
Tieteen tori|Haapa viljelypuuna
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Luoranen,
Sähköposti:
jaana.luoranen@metla.fi
-
Konttinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Zhang,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Smolander,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org