Artikkelit kirjoittajalta Kyösti Konttinen

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6440, Tutkimusartikkeli
Kyösti Konttinen. Lyhytpäiväkäsittely lehtikuusten taimien kasvatuksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6440. https://doi.org/10.14214/ma.6440
Original keywords: lyhytpäiväkäsittely; siperianlehtikuusi; Larix sibirica; kanadanlehtikuusi; Larix laricina; euroopanlehtikuusi; Larix decidua; olganlehtikuusi; Larix gmelinii var. olgensis; käsittelyjakson pituus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Lyhytpäiväkäsittelyn vaikutusta tutkittiin siperianlehtikuusen (Larix sibirica Ledeb.), kanadanlehtikuusen (L. laricina (Du Roi) C. Koch), euroopanlehtikuusen (L. decidua Miller) ja olganlehtikuusen (L. gmelinii var. olgensis (Henry) Ostenf. & Syrach Larsen) yksivuotiaiden paakkutaimien kasvun päättymiseen, karaistumiseen, taimien rakenteeseen ja käsittelyä seuraavan kasvukauden kasvuun. Käsittelyjakso oli kaikilla puulajeilla 3 viikkoa (29.7.–19.8.) ja päivänpituus 8 tuntia. Lisäksi siperianlehtikuusella käytettiin myös jaksoittaista kolmen viikon käsittelyä (5 vrk + 5 vrk + 5 vrk, päivä lyhennettiin vain 5 päivänä viikossa), 2 viikon ja 1 viikon käsittelyä. Taimien karaistumista seurattiin vesipitoisuusmittauksin ja altistamalla ne kasvatuskaapissa –10 °C:n lämpötilaan 27.8., 6.9., 18.9. ja 2.10. ja mittaamalla vaurioituneen rangan osan pituus. LP-käsittely pysäytti kaikkien lajien pituuskasvun, lisäsi taimien tanakkuutta ja aikaisti karaistumista puulajista riippuen 2–4 viikkoa. LP-käsittely lisäsi siperianlehtikuusen ja kanadanlehtikuusen pituuskasvua käsittelyä seuraavana kasvukautena, mutta 13 % siperianlehtikuusen LP-taimien päätesilmuista ei puhjennut seuraavana kasvukautena. Siperianlehtikuusella 2 viikon LP-käsittely antaa riittävän pakkaskestävyyden jo syyskuun alussa. LP-käsittelystä on Suomen olosuhteissa suurin hyöty euroopanlehtikuusen ja olganlehtikuusen kasvatuksessa, jotka eivät muuten ehdi karaistua ja päättää kasvuaan.

  • Konttinen, Sähköposti: kyosti.konttinen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6284, Tutkimusartikkeli
Kyösti Konttinen, Risto Rikala. Lyhytpäiväkäsittely ulkomaisten havupuiden taimien karaisussa|199-211. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli 6284. https://doi.org/10.14214/ma.6284
Original keywords: kuiva-ainepitoisuus; lyhytpäiväkäsittely; kuuset; Picea; pihdat; Abies; douglaskuusi; Pseudotsuga; pakkaskestävyys; karaistuminen
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Lyhytpäivä (LP)-käsittelyn käyttöä 1-vuotiaiden ulkomaisten havupuiden taimien karaisemisessa tutkittiin 10 puulajilla: palsamipihdalla (Abies balsamea (L.) Mill.), harmaapihdalla (A. concolor (Gordon & Glend.) Lindl, ex Hildebr.), lännenpihdalla (A. lasiocarpa (Hook.) Nutt.), siperianpihdalla (A. sibirica Ledeb.), japaninpihdalla (A. veitchii Lindl.), valkokuusella (Picea glauca (Moench) Voss), ajaninkuusella (P. jezoensis (Sieb. & Zucc.) Carr.), mustakuusella (P. mariana (Mill.) B. S. B.), serbiankuusella (P. omorika (Pancic) Purk.) ja douglaskuusella (Pseudotsuga menziesii (Mirbel) Franco). Käsittelyjakson pituus oli kaikilla puulajeilla 3 viikkoa (1.8.–22.8.) ja päivänpituus 8 tuntia. Verson kuiva-ainepitoisuutta seurattiin elo–syyskuussa 1–2 viikon välein. Taimien pakkaskestävyys testattiin syyskuun puolivälissä altistamalla taimet kasvatuskaapissa –4, –6, –8, ja –10 °C:n lämpötiloille ja arvioimalla taimien vaurioituminen silmävaraisesti neulasten ruskettumisen ja taimien kasvuunlähdön perusteella. LP-käsittely aikaisti pakkaskestävyyskehitystä puulajista riippuen 1–5 viikkoa ja nosti verson kuiva-ainepitoisuutta kaikilla puulajeilla. Eri puulajien karaistumisaikataulu oli hyvin erilainen. Pihdoista oli siperianpihta karaistunein ja japaninpihta arin syyskuun puolivälissä. Pihtojen LP-taimet, japaninpihtaa lukuunottamatta, kestivät lähes vaurioitta –10 °C. Eroja LP-taimien ja vertailutaimien välille syntyi yleensä vasta –8 ja –10 °C:ssa. Kuusilla LP-taimien ja vertailutaimien välille syntyi eroja jo –4 ja –6 °C:ssa. LP-käsittely paransi eniten ajaninkuusen pakkaskestävyyttä, myös serbiankuusen ja mustakuusen pakkaskestävyys parani merkittävästi vaikka neulasvauriot muodostuivatkin suuriksi. Verson kuiva-ainepitoisuuden kehitys kuvasi taimien karaistumiskehitystä, mutta se ei ennustanut pakkaskestävyyttä kaikilla puulajeilla samalla tavalla.

  • Konttinen, Sähköposti: kyosti.konttinen@metla.fi (sähköposti)
  • Rikala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 6774, Tutkimusseloste
Jaana Luoranen, Kyösti Konttinen, Risto Rikala. (2009). Varhain lyhytpäiväkäsiteltyjen kuusen taimien karaistuminen ja jälkikasvuriski. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6774. https://doi.org/10.14214/ma.6774
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Luoranen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Konttinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rikala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6142, Tutkimusseloste
Jaana Luoranen, Risto Rikala, Kyösti Konttinen, Heikki Smolander. Kuusen istutuskauden jatkaminen lepotilaisilla ja kasvavilla paakkutaimilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6142. https://doi.org/10.14214/ma.6142
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Luoranen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Rikala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Konttinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Smolander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Haapa viljelypuuna

artikkeli 6090, Tieteen tori|Haapa viljelypuuna
Jaana Luoranen, Kyösti Konttinen, Gang Zhang, Heikki Smolander. Haavan taimituotanto ja istutusajankohta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli 6090. https://doi.org/10.14214/ma.6090
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Luoranen, Sähköposti: jaana.luoranen@metla.fi (sähköposti)
  • Konttinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Zhang, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Smolander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit