Artikkelit kirjoittajalta Marja-Liisa Juntunen

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6150, Tutkimusartikkeli
Marja-Liisa Juntunen. Hakkuukoneen kuljettajakurssilaisten sijoittuminen työelämään|3-16. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 1 artikkeli 6150. https://doi.org/10.14214/ma.6150
Original keywords: aikuiskoulutus; hakkuukoneenkuljettajat; koulutuksen vaikuttavuus; sijoittuminen työelämään
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Vuodesta 1988 lähtien on jo työelämässä olleita aikuisopiskelijoita koulutettu metsäoppilaitoksissa hakkuukoneen kuljettajiksi viiden kuukauden kestoisilla metsäkoneenkäytön jatkolinjoilla. Tutkimuksessa on seurattu vuosina 1989–1991 jatkolinjoilta valmistuneiden oppilaiden sijoittumista työelämään 1,5–2,5 vuoden ajan kurssien päättymisestä.

Työelämään sijoittumista luonnehti vastaanotettujen töiden moninaisuus sekä työtehtävien että työllistymisen vaihtelu vuodenaikojen mukaan. Vastanneista oppilaista keskimäärin 80 % oli kuukausittain työelämässä. Talvella määrä oli kesää hieman suurempi, mikä johtuu metsäalalle tyypillisestä kausivaihtelusta. Oppilaista noin kaksi kolmasosaa teki talvella metsätöitä.

Joka viidennen kurssilaisen voi sanoa vakiinnuttaneen paikkansa hakkuukoneen kuljettajana, kun he työskentelivät yli puolet seuranta-ajasta ko. työssä. Puolet oppilaista pystyi seuranta-ajan aikana hankkimaan itselleen vähintään puolen vuoden työkokemuksen metsäkonealalta. Alalle pysyvästi sijoittuneiden kurssilaisten määrä jäi kuitenkin alhaiseksi, kun vain joka kymmenes kurssilainen työskenteli metsäkoneen kuljettajana ympärivuotisesti.

Työvoiman ylitarjonta ja markkinahakkuiden alhainen määrä heikensivät oppilaiden sijoittumista alalle. Sijoittumista lienee pienentänyt myös se, että koulutukseen ei hakeutunut riittävästi valintaedelletykset täyttäneitä hakijoita. Koulut joutuivat ottamaan kursseille sellaisia opiskelijoita, joille koulutus ei antanut riittäviä valmiuksia siirtyä alalle.

Tilanteen muuttamiseksi opetusta olisi annettava nykyistä enemmän käytännön työssä sekä aikuiskoulutuslinjoilla että nuorisoasteen erikoistumislinjalla. Opetukseen tulisi liittää työharjoittelu metsäkoneyrityksissä. Harjoittelun käynnistymisen edellytys on kuitenkin, että oppilaat työskentelevät nykyistä enemmän koulun työmailla ennen kuin siirtyvät yrittäjien koneille. Lisäksi oppilaitosten on nykyistä paremmin osoitettava se, että ne antavat koulutettavalle sellaista lisätietoa, jota yrittäjillä ei ole. Oppilaitosten ja metsäkoneyrittäjien taustajärjestöineen olisi aloitettava ripeästi koulutuksen kehittäminen metsäteollisuuden ja konevalmistajien tuella.

  • Juntunen, Sähköposti: marja-liisa.juntunen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5894, Tutkimusartikkeli
Marja-Liisa Juntunen. Hakkuukoneenkuljettajien aikuiskoulutus oppilaiden arvioimana|257-271. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 4 artikkeli 5894. https://doi.org/10.14214/ma.5894
Original keywords: hakkuukoneenkuljettaja; aikuiskoulutus; oppilasvalinta; työharjoittelu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa selvitettiin metsäoppilaitoksissa metsäkoneenkäytön jatkolinjoilla vuosina 1989–1991 olleiden oppilaiden taustatietoja ja erityisesti sitä, miten oppilaat täyttivät kurssien pääsyvaatimukset. Oppilaiden arvioita saamastaan koulutuksesta tutkittiin myös. Aineistona oli jatkolinjojen 16 kurssia ja niiden 173 oppilasta.

Noin viidennes oppilaista täytti koulutukseen valinnan edellytykset, kun heillä oli vaadittava peruskoulutus ja kahden vuoden työkokemus alalta. Suurimmalla osalla lopuista oppilaista oli työkokemusta metsurin tai maatalouden töistä. Oppilaiden hyvin erilaiset lähtötaidot ja -tiedot vaikeuttivat kurssien toteutusta.

Oppilaat olisivat halunneet lisätä käytännön työn opetusta ja koneilla työskentelyn määrää. Keskimäärin oppilaat arvioivat käyttäneensä kurssin aikana hakkuukonetta 176 tuntia ja kuormatraktoria 46 tuntia. Puolet oppilaista käytti hakkuukonetta kuitenkin vähemmän kuin sata tuntia. Oppilaiden käyttötuntimäärät vaihtelivat paljon kouluittain ja kursseittain. Noin puolet oppilaista oli harjoittelemassa metsäkoneyrityksissä, mitä kaikki vastanneet oppilaat pitivät erittäin hyvänä asiana.

Neljä viidesosaa oppilaista arvioi opettajien opetustaidot ja -tiedot hyviksi tai erinomaisiksi opetuksen eri alueilla. Opettajien koneiden käsittelytaidot arvioitiin huonoimmiksi ja huolto- ja kunnossapitotaidot parhaimmiksi. Opetuksessa oli selviä tasoeroja oppilaitosten välillä.

Metsäkoneenkuljettajien koulutuksen parantamiseksi olisi kehitettävä oppilasvalintaa, lisättävä metsäkoneiden käsittelytaitojen opetusta, järjestettävä opettajille täydennyskoulutusta ja tiivistettävä oppilaitosten yhteyksiä sekä työelämään että konevalmistajiin.

  • Juntunen, Sähköposti: marja-liisa.juntunen@metla.fi (sähköposti)

Tiedonanto

artikkeli 6882, Tiedonanto
Marja-Liisa Juntunen. (2013). Metsänhoitoyhdistykset metsänhoidon työpalvelujen tuottajina. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6882. https://doi.org/10.14214/ma.6882
Original keywords: kyselytutkimus; metsuri; metsäpalveluyritys; työvoima; ikä
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Metsänhoitoyhdistysten keskeisiin tehtäviin kuuluu metsänhoidon edistäminen ja työpalvelujen tuottaminen metsänomistajille. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kuva metsänhoitoyhdistysten työvoiman rakenteesta ja metsänhoidon työpalvelujen toteutuksesta vuosina 2010 ja 2016. Tilannetta selvitettiin yhdistysten toiminnanjohtajille tehdyllä kyselyllä, johon vastasi 63 (60 %) vuonna 2011 toimineesta 105 yhdistyksestä. Vastanneet yhdistykset olivat maksaneet vuoden 2010 aikana palkkaa tai korvausta 1148 työsuhteiselle työntekijälle 483 metsänhoidon henkilötyövuodesta. Viidenneksen tuotetuista työpalveluista eli 140 henkilötyövuotta yhdistykset olivat ostaneet alihankkijoilta. Vakinaiset metsurit muodostivat yhdistysten työvoiman rungon tekemällä henkilötyövuosista 45 prosenttia. Kausivakinaisilla metsureilla oli myös merkittävä rooli työpalvelujen tuottamisessa, varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Määräaikaisten työntekijöiden määrä oli suurin, 446 työntekijää, mutta heidän osuutensa henkilötyövuosista oli vain yhdeksän prosenttia. Lähes puolet vakinaisista metsureista oli täyttänyt 55 vuotta tai enemmän vuonna 2010, joten suurin osa heistä on eläkkeellä vuoteen 2016 mennessä. Kausivakinaiset työntekijät olivat vakinaisia hiukan nuorempia, mutta vähintään kolmannes heistäkin on siirtynyt eläkkeelle seuraavan viiden vuoden sisällä. Vuonna 2016 vastanneiden yhdistysten metsänhoidon työpalveluista tuotetaan keskimäärin puolet yhdistysten työsuhteisella työvoimalla ja toinen puoli ostetaan alihankkijoilta, joten työpalvelujen kysyntä muilta metsäpalveluyrityksiltä lisääntyy huomattavasti. Koneyritysten merkitys kylvöjen ja nuoren metsän kunnostusten toteuttajana kasvaa entisestään. Istutuksissa ja taimikonhoidossa koneyritysten osuuden työpalveluiden määrästä arvioitiin olevan keskimäärin 10 prosenttia.

  • Juntunen, Sähköposti: marja-liisa.juntunen@metla.fi (sähköposti)

Tutkimusseloste

artikkeli 6105, Tutkimusseloste
Anna-Maria Veijalainen, Marja-Liisa Juntunen, Arja Lilja, Helvi Heinonen-Tanski, Leo Tervo. (2007). Metsätaimijätteen aumakompostointi ja ravinteiden huuhtoutuminen kompostista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6105. https://doi.org/10.14214/ma.6105
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Veijalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Juntunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Lilja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heinonen-Tanski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tervo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6509, Tutkimusseloste
Marja-Liisa Juntunen. Torjunta-aineiden käyttö taimitarhoilla 1996. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli 6509. https://doi.org/10.14214/ma.6509
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Juntunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Tieteen tori

Kustannustehokasta metsänhoitoa

artikkeli 6459, Tieteen tori|Kustannustehokasta metsänhoitoa
Heidi Hallongren, Tiina Laine, Marja-Liisa Juntunen. (2012). Metsänhoitotöiden koneellistamisesta ratkaisu metsuripulaan? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 2 artikkeli 6459. https://doi.org/10.14214/ma.6459
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hallongren, Sähköposti: heidi.hallongren@metla.fi (sähköposti)
  • Laine, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Juntunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit