Tutkimusartikkeli
artikkeli 6111,
Tutkimusartikkeli
Kalle Kärhä,
Vesa Tammiruusu.
Metsänomistajien puukauppatyytyväisyys ja siitä viestiminen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2003
numero
4
artikkeli 6111.
https://doi.org/10.14214/ma.6111
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin metsänomistajien puukauppatyytyväisyyttä ja siitä viestimistä. Tutkimusaineisto kerättiin kirjekyselyllä keväällä 1999. Kysely lähetettiin 1 400 metsänomistajalle, jotka olivat tehneet viimeisimmän puukauppansa vuosien 1997–1999 aikana. Tutkimukseen vastasi 796 puunmyyjää (vastausprosentti 57 %).
Puunmyyjistä 94 % kertoi voivansa suositella viimeisimmän puukauppansa perusteella puun-ostajayrityksen toimintaa muille metsänomistajille tai tuttavilleen. Puunostajaa suosittelevista puunmyyjistä 91 % oli tyytyväisiä puunostajan toimintaan, kun suosittelemattomista vain kolmannes oli tyytyväisiä puunostajaan. Puunostajaa suosittelemattomat puunmyyjät olivat useasti eläkeläisiä, joiden metsälön koko oli selvästi pienempi kuin suosittelevien puunmyyjien.
Puunmyyjät olivat kertoneet puukauppakokemuksistaan keskimäärin viidelle henkilölle. Puunmyyjistä 62 % oli antanut muille ihmisille pääosin positiivista palautetta. Vastaavasti kaksi prosenttia puunmyyjistä oli antanut pääosin negatiivista palautetta. Puunmyyjistä 16 % ei ollut kertonut kenellekään viimeisestä puukaupastaan. He olivat valtaosin eläkeläisnaisia. Positiivista palautetta antaneet puunmyyjät olivat useasti palkansaajia. Negatiivista palautetta antaneiden puunmyyjien metsälön koko oli pieni, ja lisäksi heidän viimeisin puukauppansa oli useimmiten hankintakauppa. Negatiivista palautetta antaneet puunmyyjät olivat kertoneet kokemuksistaan yli kolme kertaa niin monelle kuin positiivista palautetta antaneet puunmyyjät.
Ollessaan pettynyt puunostajayrityksen toimintaan viimeisimmässä puukaupassaan vain alle puolet puunmyyjistä valitti suoraan puunostajan henkilöstölle. Suoraan puunostajalle valittaneet puunmyyjät olivat tehneet kooltaan isoja puukauppoja, ja lisäksi monilla heistä oli puukaupallinen sopimus puunostajayrityksen kanssa. Pystyäkseen selvittämään metsänomistajien puukauppatyytyväisyyden puunostajayrityksen on kannustettava metsänomistajia antamaan palautetta, tehtävä palautteen antaminen mahdollisimman helpoksi, analysoitava palaute nopeasti ja tarvittaessa korjattava virheet viipymättä.
-
Kärhä,
Sähköposti:
kalle.karha@metsateho.fi
-
Tammiruusu,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6273,
Tutkimusartikkeli
Vesa Leppänen,
Kalle Kärhä,
Teijo Palander.
Työnjohtajien ryhmäpäätöksenteko ja tiimityö puunhankintaorganisaatioissa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
1999
numero
4
artikkeli 6273.
https://doi.org/10.14214/ma.6273
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa tarkasteltiin työnjohtajien ryhmäpäätöksentekoa ja sen yleisyyttä neljässä, suuressa puunhankintaorganisaatiossa vuonna 1995. Tarkastelun tekee mielenkiintoiseksi se, että osassa organisaatioista (Yritykset 1–3) oltiin jo vaiheittain siirrytty tiimiorganisaatioon, kun toisaalta yhdessä organisaatiossa (Yritys 4) oltiin vasta tutkimushetkellä siirtymässä tiimiorganisaatioon. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin työnjohtajien kokemia puutteita heidän organisaatioidensa tietokonepohjaisissa päätöstukijärjestelmissä. Työnjohtajat arvioivat joka kolmannen päätöksen olevan ryhmäpäätös; puolet ryhmässä tehdyistä päätöksistä oli yhteisymmärryksessä tehtyjä päätöksiä. Tulokset osoittivat myöskin ryhmäpäätöksenteon olevan selvästi yleisempää tiimityöhön siirtyneissä yrityksissä (Yritykset 1–3) kuin siihen siirtymättömässä (Yritys 4). Täten tiimityöhön siirtyneet organisaatiot ovat onnistuneet lisäämään työnjohtajien ryhmäpäätöksentekoa. Työnjohtajat toivat esille useita uusia toimintoja, joihin olisi hyödyllistä kehittää päätöstukijärjestelmiä heidän päätöksentekonsa tukemiseen; työnjohtajien tarjoamista toiminnoista painottuivat asiakastyytyväisyyteen, ja laajemmin asiakkaan käyttäytymiseen liittyvät toiminnot (tehtaiden ja puunmyyjien asiakastyytyväisyyden seuranta, metsänomistajan puunmyyntihalukkuuden ennustaminen, markkinointipanostusten suuntaaminen). Onnistuneet, nykyaikaiset tietokoneavusteiset päätöstukijärjestelmät voisivat entisestään tehostaa työnjohtajien jokapäiväistä päätöksentekoa.
-
Leppänen,
Sähköposti:
kalle.karha@metla.fi
-
Kärhä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Palander,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Katsaus
artikkeli 23010,
Katsaus
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan, millaista metsien monimuotoisuutta kuvaavaa tietoa voidaan saada nykyaikaisen kaukokartoitus- ja sensoritekniikan avulla. Käsittely keskittyy Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan, missä metsät, ilmasto-olot ja teknologiset valmiudet sekä käytetyt teknologiat ovat samankaltaisia. Laserkeilaimia ja kuvantavia monikanavasensoreita voidaan asentaa monenlaisille liikkuville alustoille: satelliitteihin, lentokoneisiin, drooneihin ja metsäkoneisiin. Mitä lähempää kohdetta havainnoidaan, sitä tarkempaa tietoa saadaan, mutta sitä pienempi on myös kerralla havainnoitu pinta-ala. Yleisesti käytetyistä monimuotoisuuden indikaattoreista suurikokoisten säästöpuiden määrää, puuston eri-ikäisrakenteisuutta ja vesistöjen suojavyöhykkeitä voidaan havainnoida suhteellisen luotettavasti Suomessa laajalti saatavilla olevilla lentolaserkeilausaineistoilla. Lahopuun ja vähälukuisten puulajien, kuten haavan (Populus tremula L.), tunnistaminen onnistuu tällä hetkellä esimerkiksi droonien avulla pienille alueille kerrallaan, mutta riittävän tarkan tiedon saaminen suuralueille vaatii nykyistä tarkemman tekniikan käyttöönottamista lentokoneilla tehtävissä kartoituksissa. Tietyille eläin- ja kasvilajeille sopivia elinympäristöjä voidaan kartoittaa suuriltakin alueilta, mutta esimerkiksi pintakasvillisuudesta ei käytännössä vielä saada riittävän tarkkoja suoria havaintoja. Kaukokartoitus soveltuu kuitenkin hyvin maastoinventointien kohdentamiseen oikeisiin paikkoihin. Metsäkonetietoa hyödyntämällä on mahdollista dokumentoida hakkuissa tehdyt tekopökkelöt ja säästöpuuryhmän tai muun käsittelemättömän alueen, esimerkiksi vesistön tai pienveden suojavyöhykkeen, avainbiotoopin, suojeltavan alueen tai riistatiheikön ympäriltä hakatut rungot. Hyödynnettäessä metsäkonetietoa metsäluonnon monimuotoisuuden mittaamisessa ja seurannassa tärkein asia juuri nyt on parantaa hakkuukoneen hakkuulaitteen sijaintitiedon tarkkuutta anturoimalla hakkuukoneen puomi. Tulevaisuudessa tavoitteena on oltava automatisoitu metsäluonnon monimuotoisuuden mittaaminen ja dokumentointi puunkorjuuoperaatioiden yhteydessä, mikä edellyttää metsäkoneen sensorointia. Tarkan, automatisoidun monimuotoisuustiedon tuottaminen metsäkoneissa olevilla sensoreilla on todennäköisesti mahdollista toteuttaa tällä vuosikymmenellä. Yhteenvetona kaukokartoitus- ja sensoritekniikka mahdollistaa tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä tarkemman metsien monimuotoisuutta kuvaavan tiedon keräämisen myös suuralueilta. Tarkimpaan lopputulokseen päästään yhdistämällä useista eri lähteistä peräisin olevia tietoja.
-
Korhonen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
https://orcid.org/0000-0002-9352-0114
Sähköposti:
lauri.korhonen@uef.fi
-
Kärhä,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
kalle.karha@uef.fi
-
Maltamo,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
https://orcid.org/0000-0002-9904-3371
Sähköposti:
matti.maltamo@uef.fi
-
Malinen,
Metsäteho Oy, Vantaa
https://orcid.org/0000-0002-5023-1056
Sähköposti:
jukka.malinen@metsateho.fi
-
Hyyppä,
Paikkatietokeskus FGI, Espoo
https://orcid.org/0000-0001-5360-4017
Sähköposti:
juha.coelasr@gmail.com
-
Kaartinen,
Paikkatietokeskus FGI, Espoo
https://orcid.org/0000-0002-4796-3942
Sähköposti:
harri.kaartinen@nls.fi
-
Toivonen,
Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu
https://orcid.org/0000-0003-1319-3035
Sähköposti:
janne.toivonen@luke.fi
-
Packalen,
Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Helsinki
https://orcid.org/0000-0003-1804-0011
Sähköposti:
petteri.packalen@luke.fi
-
Koivula,
Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki
https://orcid.org/0000-0001-6415-4904
Sähköposti:
matti.koivula@luke.fi
Tieteen tori
artikkeli 6226,
Tieteen tori
Lauri Sikanen,
Antti Saarilahti,
Kalle Kärhä.
(2014).
Yksityismetsänomistajan puukauppatyytyväisyyden seurausvaikutukset.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2004
numero
3
artikkeli 6226.
https://doi.org/10.14214/ma.6226
Tutkimusseloste
artikkeli 25002,
Tutkimusseloste
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Kemppainen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu; Luonnonvarakeskus (Luke), Joensuu
https://orcid.org/0009-0000-6184-8812
Sähköposti:
kalle.kemppainen@uef.fi
-
Kärhä,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
kalle.karha@uef.fi
-
Laitila,
Luonnonvarakeskus (Luke), Joensuu
https://orcid.org/0000-0003-4431-3319
Sähköposti:
juha.laitila@luke.fi
-
Sairanen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
https://orcid.org/0009-0008-8632-3797
Sähköposti:
anttsair@student.uef.fi
-
Kankaanhuhta,
Luonnonvarakeskus (Luke), Joensuu
https://orcid.org/0000-0001-5785-5972
Sähköposti:
ville.kankaanhuhta@luke.fi
-
Viiri,
UPM-Kymmene Oyj, UPM Metsä, Tampere
https://orcid.org/0000-0003-3952-9481
Sähköposti:
heli.viiri@upm.com
-
Peltola,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
heli.peltola@uef.fi
artikkeli 24022,
Tutkimusseloste
Heikki Manninen,
Hanna Lehtimäki,
Riitta Kilpeläinen,
Eila Lautanen,
Kalle Kärhä.
(2025).
Vastavalmistuneiden metsänhoitajien ja metsätalousinsinöörien esihenkilötaidot ja johtamisosaaminen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2025
artikkeli 24022.
https://doi.org/10.14214/ma.24022
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Manninen,
Itä-Suomen yliopisto, Joensuu; Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli
https://orcid.org/0009-0001-4234-7649
Sähköposti:
heikki.manninen@xamk.fi
-
Lehtimäki,
Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
https://orcid.org/0000-0002-9061-8984
Sähköposti:
hanna.lehtimaki@uef.fi
-
Kilpeläinen,
TTS Työtehoseura, Rajamäki
Sähköposti:
riitta.kilpelainen@tts.fi
-
Lautanen,
TTS Työtehoseura, Rajamäki
Sähköposti:
eila.lautanen@tts.fi
-
Kärhä,
Itä-Suomen yliopisto, Joensuu
Sähköposti:
kalle.karha@uef.fi
artikkeli 5978,
Tutkimusseloste
Tiina Laine,
Kalle Kärhä,
Antti Hynönen.
(2016).
Koneellinen metsänistutus Suomessa 2013 ja sen menestystekijät.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2016
numero
1
artikkeli 5978.
https://doi.org/10.14214/ma.5978
artikkeli 6497,
Tutkimusseloste
Kalle Kärhä.
(2013).
Vertaileva aikatutkimus kahdesta kannonnostolaitteesta päätehakkuukuusikossa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6497.
https://doi.org/10.14214/ma.6497
artikkeli 5944,
Tutkimusseloste
Paula Jylhä,
Olli Dahl,
Juha Laitila,
Kalle Kärhä.
(2011).
Ensiharvennusmännyn hankintaketjun vaikutus sellutehtaan puustamaksukykyyn.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2011
numero
1
artikkeli 5944.
https://doi.org/10.14214/ma.5944
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Jylhä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Dahl,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Laitila,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kärhä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org