Tutkimusartikkeli
artikkeli 24001,
Tutkimusartikkeli
Paula Jylhä,
Saija Huuskonen,
Anssi Ahtikoski,
Jyrki Hytönen,
Lasse Aro.
(2024).
Mänty, kuusi, raudus- ja hieskoivu kivennäismaa- ja turvepeltojen metsityksessä – puuntuotos, hiilensidonta ja yksityistaloudellinen kannattavuus.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2024
artikkeli 24001.
https://doi.org/10.14214/ma.24001
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Peltojen metsitystä alettiin tukea Suomessa 1970-luvun alussa, jolloin tavoitteena oli vähentää maataloustuotantoa. Vuosina 2021–2023 voimassa olleella metsitystukilainsäädännöllä edistettiin hiilensidontaa metsittämällä maataloustuotannosta jo poistuneita peltoja ja muita joutoalueita. Tutkimuksessa selvitettiin puuntuotosta, metsityksen kannattavuutta ja hiilensidontaa männyllä ja kuusella sekä raudus- ja hieskoivulla 1990-luvun alussa perustetuilta, onnistuneiksi arvioiduilta pellonmetsityskokeilta kerätyn aineiston avulla. 29–30-vuotiaina mitattujen puustojen jatkokehitystä ennustettiin Motti-ohjelmistolla, ja kannattavuuden mittarina käytettiin paljaan maan arvoa (PMA). Kuusella mitattiin suurin puuntuotos. Sen keskimääräinen vuotuinen tilavuuskasvu oli kivennäismaalla 9,1 m3 ha-1 ja turvemaalla 7,7 m3 ha-1. Männyllä vastaavat tuotokset olivat 7,6 ja 7,1 m3 ha-1 a-1; rauduskoivulla 8,1 ja 7,1 m3 ha-1 a-1 ja hieskoivulla 6,7 ja 7,1 m3 ha-1 a-1. PMA oli kuusella ilman metsitystukea 3 %:n korkokannalla kivennäismailla noin 2 500 € ha-1 ja turvemailla 1 300 € ha-1. Metsitys oli muilla puulajeilla pääsääntöisesti kannattamatonta ilman tukea. Joutoalueiden metsitystuki olisi nostanut edellä mainitut PMA:t kuusella kivennäismailla 2-kertaiseksi ja turvemailla 2,3-kertaiseksi, ja myös rauduskoivun kasvatuksesta kivennäismailla olisi tullut kannattavaa. Hiilidioksiditonni olisi turvemailla kiertoaikana saatu kuusella sidotuksi 3,4 €:n metsitystuella (laskentakorko 3 %). Kivennäismailla metsitystuen käyttö olisi ollut kuusella ja rauduskoivulla yhtä tehokasta (tuki n. 3,7 € t-1 CO2-1). Männyllä metsitystukea olisi jouduttu käyttämään sidottua hiilidioksiditonnia kohden noin 30 % enemmän kuin kuusella sekä kivennäis- että turvemailla. Korkean puuntuotoksen, kannattavuuden ja tehokkaan hiilensidonnan perusteella pellot kannattaisi metsittää kuusella, elleivät maan ominaisuudet tai maisematekijät rajoita puulajivalintaa.
-
Jylhä,
Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Kokkola
https://orcid.org/0000-0001-7466-4211
Sähköposti:
paula.jylha@luke.fi
-
Huuskonen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
saija.huuskonen@luke.fi
-
Ahtikoski,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Tampere
https://orcid.org/0000-0003-1658-3813
Sähköposti:
anssi.ahtikoski@luke.fi
-
Hytönen,
https://orcid.org/0000-0001-8475-3568
Sähköposti:
jyrki.hytonen@gmail.com
-
Aro,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Turku
https://orcid.org/0000-0002-0331-9741
Sähköposti:
lasse.aro@luke.fi
artikkeli 6376,
Tutkimusartikkeli
Paula Jylhä.
Nuorten metsien metsänhoidollinen tila ennen kunnostushakkuuta ja sen jälkeen Keski-Pohjanmaan ojitusalueilla|4-20.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
1995
numero
1
artikkeli 6376.
https://doi.org/10.14214/ma.6376
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijä
Tutkimuksessa inventoitiin 26 mäntyvaltaista ja 17 hieskoivuvaltaista nuoren metsän kunnostuskohdetta Keski-Pohjanmaalla. Tavoitteena oli arvioida ylitiheänä kasvaneiden puustojen elpymiskykyä kunnostushakkuiden jälkeen sekä kuvailla kunnostushakkuutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä.
Runkolukuohjeet soveltuivat pohjapinta-alamalleja paremmin hoitotarpeen arviointiin, sillä puustot olivat epätasaisia ja pieniläpimittaisia. Hakkuupoistuma oli keskimäärin 37 m3/ha, josta ainespuuta oli 21 m3/ha. Puuston tilavuudesta poistettiin keskimäärin kolmasosa, voimakkaimmin käsitellyillä kohteilla yli 60 %. Elävän latvuksen osuus puun pituudesta pieneni kasvatustiheyden noustessa. Suuri osa metsäojista oli kiireellisen kunnostuksen tarpeessa, joten voimakkaat harvennukset voivat aiheuttaa huomattavia kasvutappioita, ellei ojastoja kunnosteta. Merkittävimmät puiden ulkoista laatua heikentävät tekijät olivat mäntyjen oksikkuus ja koivujen mutkaisuus.
-
Jylhä,
Sähköposti:
paula.jylha@metla.fi
Tutkimusseloste
artikkeli 10473,
Tutkimusseloste
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Jylhä,
Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Kokkola
Sähköposti:
paula.jylha@luke.fi
-
Rikkonen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Mikkeli
Sähköposti:
pasi.rikkonen@luke.fi
-
Hamunen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu
Sähköposti:
katri.hamunen@luke.fi
artikkeli 7814,
Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen,
Paula Jylhä,
Keith Little.
(2017).
Tuhkalannoitus ja heinäntorjunta suopellon metsityksessä männyllä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2017
artikkeli 7814.
https://doi.org/10.14214/ma.7814
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Hytönen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Kokkola
Sähköposti:
jyrki.hytonen@luke.fi
-
Jylhä,
Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, Kokkola
Sähköposti:
paula.jylha@luke.fi
-
Little,
Nelson Mandela University, George Campus, Etelä-Afrikka
Sähköposti:
Keith.Little@nmmu.ac.za
artikkeli 6471,
Tutkimusseloste
Paula Jylhä.
(2012).
Karsimaton ensiharvennusmänty sulfaattisellun ja energian tuotannossa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
2
artikkeli 6471.
https://doi.org/10.14214/ma.6471
artikkeli 5944,
Tutkimusseloste
Paula Jylhä,
Olli Dahl,
Juha Laitila,
Kalle Kärhä.
(2011).
Ensiharvennusmännyn hankintaketjun vaikutus sellutehtaan puustamaksukykyyn.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2011
numero
1
artikkeli 5944.
https://doi.org/10.14214/ma.5944
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Jylhä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Dahl,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Laitila,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kärhä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6394,
Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen,
Paula Jylhä.
(2008).
Pintakasvillisuuden torjunnan ja taimityypin vaikutus kuusen taimien kuolleisuuteen ja kasvuun metsitetyllä pellolla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
3
artikkeli 6394.
https://doi.org/10.14214/ma.6394
artikkeli 5987,
Tutkimusseloste
Paula Jylhä,
Juha Laitila.
(2007).
Energia- ja ainespuun korjuu nuorista metsistä kokopuupaalaimella.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2007
numero
4
artikkeli 5987.
https://doi.org/10.14214/ma.5987
artikkeli 5786,
Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen,
Paula Jylhä.
Kilpailevan kasvillisuuden ja pintakasvillisuuden torjunnan vaikutus rauduskoivun taimien kuolleisuuteen, kasvuun ja myyrätuhoihin pellonmetsityksessä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2005
numero
3
artikkeli 5786.
https://doi.org/10.14214/ma.5786