Katri Himanen, Pekka Helenius, Markku Nygren. (2010). Liotuskäsittelyiden vaikutus kuusen siementen itämiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5737. https://doi.org/10.14214/ma.5737

Avainsanat: kuusi; liotus; liotuslämpötila; itäminen; taimipolte

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin liotuskäsittelyiden vaikutusta kuusen (Picea abies (L.) Karst.) siementen itämiseen. Työssä tutkittiin kolmen liotustavan (seisova, ilmastettu ja vaihtuva vesi) ja kahden liotusajan (12 ja 24 h) vaikutusta kahden eri-ikäisen siemenerän itämiseen. Siemenet idätettiin petrimaljalla ja turpeessa. Turveidätyksessä seurattiin myös sirkkataimien kuolemista. Lisäksi tutkittiin kolmen liotuslämpötilan (15, 24 ja 29 °C) ja seitsemän liotusajan (0, 12, 24, 36, 48, 60 ja 72 tuntia seisovassa vedessä) yhdistelmän vaikutusta kolmen siemenerän itämiseen petrimaljalla.

Liotukset aikaistivat sekä pitkään (17 vuotta) että lyhyen aikaa (talven yli) varastoitujen siementen itämistä. Seisovassa vedessä liottaminen antoi yhtä hyvän tuloksen kuin ilmastetussa tai vaihtuvassa vedessä liottaminen. Vuorokauden pituinen liottaminen paransi itämistarmoa 12 tunnin liotusta enemmän. Parhaimmillaan käsittely aikaisti itämistä kaksi vuorokautta.

Liotusveden lämpötila vaikutti siementen itämiseen. Kaikilla kolmella siemenerällä liotus 29 °C:ssa osoittautui huonoimmaksi käsittelylämpötilaksi. Pisimmätkään käsittelyt 15 °C lämpötilassa eivät alentaneet siementen itämistarmoa tai -kapasiteettia.

Kuusen siementen itämistä on mahdollista aikaistaa liottamalla siemeniä vedessä ennen taimitarhakylvöä 12–36 tunnin ajan 15–24 °C lämpötilassa. Menetelmä sopii myös pitkään varastoiduille siemenerille.

Himanen, Sähköposti: katri.himanen@metla.fi
Helenius, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Nygren, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Enroth R.-R., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6739 (poista) | Muokkaa kommenttia

Melkas T., Visala A. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6340 (poista) | Muokkaa kommenttia

Jalkanen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5801 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lappi J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6318 (poista) | Muokkaa kommenttia

Raitio K., Rytteri T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2 artikkeli 5791 (poista) | Muokkaa kommenttia

Huuskonen S., Hynynen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6326 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hynönen T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6516 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lilja S., Kuuluvainen T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5732 (poista) | Muokkaa kommenttia

Mustonen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 2 artikkeli 5923 (poista) | Muokkaa kommenttia

Turunen A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 3 artikkeli 5700 (poista) | Muokkaa kommenttia

Raitio K., Rannikko P. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 2 artikkeli 5866 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kangas A., Haapakoski R. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5842 (poista) | Muokkaa kommenttia

Sirro L., Häme L. et al. (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10260 (poista) | Muokkaa kommenttia

Päivänen J., Sarkkola S. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6204 (poista) | Muokkaa kommenttia