Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Katri Himanen (email), Pekka Helenius, Markku Nygren

Liotuskäsittelyiden vaikutus kuusen siementen itämiseen

Himanen K., Helenius P., Nygren M. (2010). Liotuskäsittelyiden vaikutus kuusen siementen itämiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5737. https://doi.org/10.14214/ma.5737

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin liotuskäsittelyiden vaikutusta kuusen (Picea abies (L.) Karst.) siementen itämiseen. Työssä tutkittiin kolmen liotustavan (seisova, ilmastettu ja vaihtuva vesi) ja kahden liotusajan (12 ja 24 h) vaikutusta kahden eri-ikäisen siemenerän itämiseen. Siemenet idätettiin petrimaljalla ja turpeessa. Turveidätyksessä seurattiin myös sirkkataimien kuolemista. Lisäksi tutkittiin kolmen liotuslämpötilan (15, 24 ja 29 °C) ja seitsemän liotusajan (0, 12, 24, 36, 48, 60 ja 72 tuntia seisovassa vedessä) yhdistelmän vaikutusta kolmen siemenerän itämiseen petrimaljalla.

Liotukset aikaistivat sekä pitkään (17 vuotta) että lyhyen aikaa (talven yli) varastoitujen siementen itämistä. Seisovassa vedessä liottaminen antoi yhtä hyvän tuloksen kuin ilmastetussa tai vaihtuvassa vedessä liottaminen. Vuorokauden pituinen liottaminen paransi itämistarmoa 12 tunnin liotusta enemmän. Parhaimmillaan käsittely aikaisti itämistä kaksi vuorokautta.

Liotusveden lämpötila vaikutti siementen itämiseen. Kaikilla kolmella siemenerällä liotus 29 °C:ssa osoittautui huonoimmaksi käsittelylämpötilaksi. Pisimmätkään käsittelyt 15 °C lämpötilassa eivät alentaneet siementen itämistarmoa tai -kapasiteettia.

Kuusen siementen itämistä on mahdollista aikaistaa liottamalla siemeniä vedessä ennen taimitarhakylvöä 12–36 tunnin ajan 15–24 °C lämpötilassa. Menetelmä sopii myös pitkään varastoiduille siemenerille.

Avainsanat
kuusi; liotus; liotuslämpötila; itäminen; taimipolte

Tekijät
  • Himanen, Sähköposti katri.himanen@metla.fi (sähköposti)
  • Helenius, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nygren, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 1.7.2010

Katselukerrat 10278

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5737 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0 Peer reviewed

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Enroth R.-R., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6739 (poista) | Muokkaa kommenttia
Melkas T., Visala A. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6340 (poista) | Muokkaa kommenttia
Jalkanen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5801 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lappi J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6318 (poista) | Muokkaa kommenttia
Raitio K., Rytteri T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2 artikkeli 5791 (poista) | Muokkaa kommenttia
Huuskonen S., Hynynen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6326 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hynönen T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6516 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja S., Kuuluvainen T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5732 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mustonen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 2 artikkeli 5923 (poista) | Muokkaa kommenttia
Turunen A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 3 artikkeli 5700 (poista) | Muokkaa kommenttia
Raitio K., Rannikko P. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 2 artikkeli 5866 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kangas A., Haapakoski R. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5842 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset