Veera Tahvanainen, Mikko Kurttila, Jari Miina, Teppo Hujala, Tuuli Väkeväinen, Kauko Salo. (2016). Pohjoiskarjalaisten ja kainuulaisten metsänomistajien mielipide marjastuksesta ja sienestyksestä yksityismetsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 2 artikkeli 5958. https://doi.org/10.14214/ma.5958

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tahvanainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kurttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Miina, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hujala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Väkeväinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6285, Tutkimusartikkeli

Juha Kieksi, Kauko Salo. Pensaskarpalon viljely, rikkakasvisukkessio ja rikkakasvillisuuden torjunta turvetuotannosta vapautuneella suolla. Metsätieteen aikakauskirja 1996/3: 213-229. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli 6285. https://doi.org/10.14214/ma.6285

Avainsanat: pensaskarpalo; Vaccinium macrocarpon; viljely; rikkakasvisukkessio; kasvinsuojeluaineet

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Käytöstä poistuneelle turvetuotantoalueelle istutettiin pensaskarpalopistokkaita (Vaccinium macrocarpon Ait.) 3,8 hehtaarin alueelle keväällä 1991. Pensaskarpaloviljelmällä tutkittiin karpaloiden kasvua, kasvuominaisuuksia ja selviytymistä talvesta sekä rikkakasvisukkessiota v. 1992–1994. Vuosina 1993–1994 tutkittiin myös pensaskarpalon rikkakasvien torjuntaan soveltuvia kasvinsuojeluaineita. Pensaskarpaloviljelmän rikkakasvisukkessio oli nopeaa. Vuonna 1992 alueella tavattiin 27 ja v. 1994 31 rikkakasvilajia. Yleisimmät lajit olivat ojanukkasammal (Dicranella cerviculata), karhunsammalet (Polytrichum spp.), hietakastikka (Calamagrostis epigejos) sekä vihvilät (Juncus spp.). Vuoden 1992 keväällä putkilokasvien peittävyys oli 4 % ja syksyllä 16 %. Sammalten peittävyys oli ojanukkasammalta lukuunottamatta v. 1992 noin 1 % ja v. 1994 yli 50 %.

Karpaloviljelmän ravinne- tai happamuustason ja karpaloiden kasvuominaisuuksien välillä ei havaittu tilastollisesti merkittävää riippuvuutta. Karpalotaimien lukumäärä väheni kaikkina tutkimusvuosina, talvi- ja kevätkuolleisuudesta johtuen, vaikka karpalotaimien lukumäärät kasvoivatkin kesällä. Suuret talvituhot osoittavat etteivät lumipeite ja keväinen sadetus riitä suojelemaan karpaloita pakkasvaurioilta. Ilman tulvitusta karpaloviljely ei todennäköisesti ole mahdollista. Kaikkien putkilokasviryhmien suhteen tehokkaimmaksi rikkakasvihävitteeksi havaittiin glyfosaatti, jonka käyttö edellyttää karpalonviljelyyn soveltuvan sivelytekniikan kehittämistä. Simatsiini ei sovellu pensaskarpaloviljelmille, sillä sen teho on huono ja viipymä turpeessa pitkä.

Kieksi, Sähköposti: kauko.salo@metla.fi
Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 6609, Tutkimusseloste

Marjut Turtiainen, Jari Miina, Kauko Salo, Juha-Pekka Hotanen. (2014). Mittausaineistoihin perustuvat puolukan peittävyys- ja satomallit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli 6609. https://doi.org/10.14214/ma.6609

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Turtiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Miina, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6567, Tutkimusseloste

Marjut Turtiainen, Kauko Salo, Olli Saastamoinen. (2011). Mustikan ja puolukan satojen ja talteenottoasteiden vaihtelu Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6567. https://doi.org/10.14214/ma.6567

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Turtiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saastamoinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6789, Tutkimusseloste

Jari Miina, Juha-Pekka Hotanen, Kauko Salo. (2010). Mustikan peittävyys ja mustikkasadon vuotuinen vaihtelu kivennäismaan metsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli 6789. https://doi.org/10.14214/ma.6789

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Miina, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5688, Tutkimusseloste

Marjut Ihalainen, Kauko Salo, Timo Pukkala. Mustikan ja puolukan tuotoksen ennustemallit Pohjois-Karjalan alueelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5688. https://doi.org/10.14214/ma.5688

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Lilja A., Heikkilä R. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6702 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hämäläinen K., Tahvanainen T. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10091 (poista) | Muokkaa kommenttia

Selby A., Petäjistö L. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6700 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kinnunen K., Aro L. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5799 (poista) | Muokkaa kommenttia

Leikola M., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6155 (poista) | Muokkaa kommenttia

Piirainen S., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 3 artikkeli 6410 (poista) | Muokkaa kommenttia

Möykkynen T., Pukkala T. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 1 artikkeli 6098 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lilja A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5802 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hokajärvi R., Hujala T. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6794 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pesonen E., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6291 (poista) | Muokkaa kommenttia

Järveläinen V.-P., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5746 (poista) | Muokkaa kommenttia

Viiri H., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6704 (poista) | Muokkaa kommenttia

Penttinen M., Lausti A. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6981 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kemppainen K., Kärhä K. et al. (2025) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2025 no. 0 artikkeli 25002 (poista) | Muokkaa kommenttia

Heikkinen V.-P., Kanto A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3 artikkeli 6062 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hytönen J., Beuker E. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9992 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6958 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hyvönen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6177 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lähtinen K., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 1 artikkeli 6106 (poista) | Muokkaa kommenttia

Nygren P., (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10681 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kunttu P., von Bonsdorff T. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9951 (poista) | Muokkaa kommenttia