Viimeisin julkaistu artikkeli 4.4.2024: id 24003, id 24007 ja id 24008

Artikkelit kirjoittajalta Hannu Yli-Kojola

Metsävarat

artikkeli 5735, Metsävarat
Hannu Yli-Kojola, Seppo Nevalainen. Metsätuhojen esiintyminen Suomessa 1986–94. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5735. https://doi.org/10.14214/ma.5735
Original keywords: Valtakunnan metsien inventointi; metsätuhot; metsien terveydentila
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa esitetään tulokset metsätuhojen esiintymisestä metsikkö- ja puutasolla koko maassa valtakunnan metsien 8. inventoinnin aineiston mukaan. Kahdeksas inventointi tehtiin metsälautakunnittain vuosina 1986–1994.

Metsämaan pinta-alasta koko maassa 39,8 %:lla todettiin esiintyvän eriasteisia tuhoja, joista 45,9 % oli lieviä, 42,8 % todettavia, 10,5 % vakavia ja 0,9 % täydellisiä tuhoja. Täydellisiä tuhoja oli yhteensä 72 000 hehtaarilla. Etelä-Suomessa tuhoja esiintyi 30,1 %:lla ja Pohjois-Suomessa 52,8 %:lla metsämaan pinta-alasta. Tuhojen aste oli Pohjois-Suomen metsissä keskimäärin selvästi vakavampi kuin Etelä-Suomessa.

Puuston kokonaistilavuudesta koko maassa 32,8 %:lla todettiin esiintyvän eriasteisia tuhoja, joista 35,2 % oli lieviä, 56,5 % vaurioita jättäviä, 3,2 % tappavia tuhoja ja 5,1 % kuollutta puustoa. Etelä-Suomessa puuston kokonaistilavuudesta tuhonalaista puustoa oli 25,8 % ja Pohjois-Suomessa 49,1 %. Pohjois-Suomessa yksittäisten puiden tuhojen aste oli keskimäärin selvästi vakavampi kuin Etelä-Suomessa. Kuolevan ja käyttökelpoisen kuolleen puuston tilavuus oli koko maan metsissä yhteensä 2,7 % puuston kokonaistilavuudesta.

Kuusivaltaisissa metsissä tuhoja esiintyi koko maassa suhteellisesti vähemmän kuin mänty- ja lehtipuuvaltaisissa metsissä. Kuitenkin Pohjois-Suomessa tuhoja esiintyi kuusivaltaisissa metsissä suhteellisesti eniten ja tuhot olivat vakavimpia.

Metsätuhoja esiintyi eniten taimikkovaiheessa ja vanhoissa metsissä. Pinta-aloina tarkasteltuna koko maassa yleisimpiä tuhojen aiheuttajia olivat erilaiset sienitaudit kuten versosurma, lahottajasienet, tervasroso ja muut sienitaudit sekä hirvet ja muut selkärankaiset. Muita merkittäviä tuhonaiheuttajia olivat mm. tuuli ja lumi.

Metsiköiden harsuuntumista esiintyi Etelä-Suomessa 13,3 %:lla ja Pohjois-Suomessa 22,3 %:lla metsämaan alasta. Yksittäisten havupuiden harsuuntuminen oli pääosin lievää.

  • Yli-Kojola, Sähköposti: seppo.nevalainen@metla.fi (sähköposti)
  • Nevalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6081, Metsävarat
Hannu Yli-Kojola. Tuulituhojen esiintyminen Suomen metsissä 1986–94. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli 6081. https://doi.org/10.14214/ma.6081
Original keywords: Valtakunnan metsien inventointi; metsikkötuho; puutuho; tuulituho
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimus sisältää tulokset ja tarkastelut tuulituhojen esiintymisistä metsikkö- ja puutasolla koko maassa valtakunnan metsien 8. inventoinnin aineiston mukaan. Kahdeksas inventointi tehtiin metsälautakunnittain vuosina 1986–1994. Tuulen aiheuttamia tuhoja esiintyi vuosina 1986–94 metsämaalla koko maassa 456 000 hehtaarilla. Tuulituhojen osuus oli 2,3% metsämaan alasta ja 5,7% kaikkien tuhojen alasta. Tuulen kaatamaa tai vaurioittamaa puustoa oli koko maassa noin 10 milj.m3, mikä on 0,5% puuston kokonaistilavuudesta ja 1,6% tuhopuuston tilavuudesta. Tuulen kaatamasta tai vaurioittamasta puustosta sijaitsi tuulituhometsiköissä vain 25% (2,7 milj.m3), muiden tuhojen metsiköissä 40% ja 35% metsiköissä, joissa ei ollut merkitty tuhoa.

Tuulituhoista kaksi kolmasosaa oli tapahtunut mäntyvaltaisissa ja kolmasosa kuusivaltaisissa metsissä. Etelä-Suomessa tuulituhot keskittyivät keski-ikäisiin metsiin. Pohjois-Suomessa huomattava osa tuulituhoista oli tapahtunut vanhoissa metsissä. Etelä-Suomen metsissä havaituista tuulituhoista pääosa oli syntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Pohjois-Suomessa sen sijaan tuulituhot olivat useimmiten yli 5 vuotta sitten syntyneitä, varsinkin kuusivaltaisissa metsissä. Koko maan tuulituhoista lähes puolet oli lieviä ja loput metsikön laatuluokkaa alentavia tuhoja. Täydellisiä tuhoja oli 10 000 hehtaarilla ja muita vakavia tuhoja 47 000 hehtaarilla. Vakavia ja täydellisiä tuhoja oli yhteensä 12,3% tuulituhojen alasta. Tuulen vaurioittamaa kuollutta puustoa oli metsissä noin 6 milj. m3. Tästä kaatuneina ja katkenneina oli 5,6 milj.m3 ja pystykuolleena 0,4 milj.m3. Lisäksi arvioitiin vielä kuolemassa olevan puuston määräksi noin 0,7 milj.m3. Tuulen vaurioittamasta puustosta (10 milj.m3), siis kaksi kolmasosaa oli kuollutta tai kuolevaa ja loput pääosin vaurioitunutta.

Kaikista tuulituhoista noin 60% ja mäntyvaltaisten metsien tuulituhoista 70% oli tapahtunut Pohjois-Suomessa, missä tuulituhojen suhteellinen osuus metsämaan alasta oli kaksi kertaa ja puuston tilavuudesta neljä kertaa niin suuri kuin Etelä-Suomessa.

  • Yli-Kojola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit