Viimeisin julkaistu artikkeli: 6.11.2026: id 25008 ja 12.11: id 26007

Artikkelit jotka sisältää sanan 'laaturyhmät'

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6662, Tutkimusartikkeli
Olli-Pekka Ahonen, Helena Mäkelä. Etelä-Suomen raakapuuvarat laskennalliseen pölkytykseen perustuen. Metsätieteen aikakauskirja 1995/3: 165-178. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 3 artikkeli 6662. https://doi.org/10.14214/ma.6662
Avainsanat: Valtakunnan metsien inventointi; dynaaminen optimointi; laatuapteeraus; jakauma-apteeraus; laaturyhmät
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin Etelä-Suomen havutukkipuun jakautuminen eri laaturyhmiin. Mänty- ja kuusirungoilla laaturyhminä olivat oksaton ja kyhmytön tyvitukki, kuivaoksainen väli- tai tyvitukki sekä terveoksainen latvatukki. Lisäksi kuusirungoista erotettiin omaksi ryhmäkseen latvaläpimitaltaan yli 40 cm:n tukit.

Tutkimusaineistona käytettiin valtakunnan metsien 8. inventoinnin koepuita, jotka apteerattiin kahdella eri tavalla. Laatuapteerauksessa tavoitteena oli käyttää rungon eri laatuosat maksimaalisesti hyödyksi ja pitää laatuosat erillä toisistaan. Jakauma-apteerauksessa pyrittiin ennalta asetettuun pituustavoitteeseen laatuluokan sisällä sekä sallittiin siirtymä paremmasta laatuluokasta huonompaan laatuluokkaan. Koko Etelä-Suomen laaturyhmittäiset tukkiosuudet saatiin yleistämällä koepuiden laskennalliset apteeraustiedot lukupuille keskiarvomenetelmällä.

Jakauma-apteerauksessa mäntykoepuiden oksattoman tyvitukin määrä aleni 30 % ja terveoksaisen tukin määrä lähes 40 % laatuapteerauksen tukkimääriin verrattuna. Vastaavasti kuivaoksaisen tukin määrä kasvoi 14 %. Kuusikoepuiden jakauma-apteerauksessa terveoksaisen tukin määrä aleni 17 % ja kuivaoksaisen tukin määrä lisääntyi 9 % verrattuna laatuapteerauksen mukaisiin tukkimääriin.

Laatuapteerauksen perusteella oksatonta ja kyhmytöntä mäntytyvitukkia oli 17,0 % Etelä-Suomen männyn kokonaistukkitilavuudesta ja kuusityvitukkia 4,2 % kuusen kokonaistukkitilavuudesta. Terveoksaista mäntytukkia oli 8,0 % ja kuusitukkia 24,8 % tukkitilavuudesta. Kuivaoksaisen mäntytukin osuus oli 74,3 % ja kuusitukin 69,3 %. Lisäksi latvalapimitaltaan yli 40 cm:n kuusitukkia saatiin 1,2 % tukkitilavuudesta.

  • Ahonen, Sähköposti: helena.makela@metla.fi (sähköposti)
  • Mäkelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Lilja A., Heikkilä R. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6702 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hämäläinen K., Tahvanainen T. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10091 (poista) | Muokkaa kommenttia
Selby A., Petäjistö L. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6700 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kinnunen K., Aro L. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5799 (poista) | Muokkaa kommenttia
Leikola M., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6155 (poista) | Muokkaa kommenttia
Piirainen S., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 3 artikkeli 6410 (poista) | Muokkaa kommenttia
Möykkynen T., Pukkala T. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 1 artikkeli 6098 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5802 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hokajärvi R., Hujala T. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6794 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pesonen E., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6291 (poista) | Muokkaa kommenttia
Järveläinen V.-P., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5746 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viiri H., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6704 (poista) | Muokkaa kommenttia
Penttinen M., Lausti A. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6981 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kemppainen K., Kärhä K. et al. (2025) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2025 no. 0 artikkeli 25002 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heikkinen V.-P., Kanto A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3 artikkeli 6062 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hytönen J., Beuker E. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9992 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6958 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyvönen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6177 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lähtinen K., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 1 artikkeli 6106 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nygren P., (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10681 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kunttu P., von Bonsdorff T. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9951 (poista) | Muokkaa kommenttia