Olli Salminen, Saija Kuusela, Pekka Punttila, Kimmo Syrjänen. (2023). Luonnonhoidon ja lisäsuojelun vaikutukset metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin ja puuntuotannon mahdollisuuksiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2023 artikkeli 10721. https://doi.org/10.14214/ma.10721

Avainsanat: hakkuumahdollisuudet; monimuotoisuus; VMI; MELA; kuollut puu; skenaariotarkastelu; vanhat metsät

Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa arvioitiin MELA-ohjelmiston mallipohjaiseen tarkasteluun perustuen nykyisen perusluonnonhoidon ja tehostetun luonnonhoidon vaikutuksia metsien monimuotoisuutta kuvaavien rakennepiirteiden kehitykseen vuosina 2015–2064. Vaikutusarviot tehtiin 70 miljoonan kuutiometrin vuosittaisen runkopuukertymän (Taso70) ja suurimman ylläpidettävän hakkuukertymän (TasoSY) mukaisilla hakkuiden tasoilla. Molemmat luonnonhoidon mallit perustuivat nykyisiin metsänhoitosuosituksiin ja vallitsevaan tasaikäisrakenteiseen metsien hoitoon. Voimaperäisimpänä toimenpiteenä tehostetun luonnonhoidon mallissa puuntuotannon ulkopuolelle siirrettiin monimuotoisuudelle arvokkaiden puuston rakennepiirteiden perusteella 1,2 miljoonaa hehtaaria nykyistä puuntuotannon metsämaata. Tämä lisäsuojelu, joka kohdistui etenkin korpiin ja iäkkäisiin kangasmetsiin, kasvatti suojellun metsämaan (ei sisällä kitu- tai joutomaata) pinta-alan nykyiseen nähden Etelä-Suomessa 2,7- ja Pohjois-Suomessa 1,4-kertaiseksi. Muina tehostetun luonnonhoidon toimina tarkasteltiin säästöpuiden määrän ja järeyden kasvatusta, sekapuuosuuden lisäystä harvennushakkuissa jätettävässä puustossa, ainespuukokoisen lehtipuun korjuun rajoittamista harvennushakkuiden aines- ja energiapuun yhdistetyssä korjuussa sekä kantojen nostosta luopumista. Puuntuotannon metsämaalla hakkuut määrittivät pitkälti metsien rakenteen kehitystä. Metsien monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden kehitys oli TasoSY-ratkaisuissa Taso70:n vastaavia selvästi heikompi, ja merkittävien monimuotoisuusvaikutuksien kehittymiselle on sitä paremmin mahdollisuuksia, mitä maltillisempia hakkuita toteutetaan. Hakkuutasosta riippumatta tehostetun luonnonhoidon mallissa säästyi enemmän monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä kuin perusluonnonhoidon mallissa. Erityisesti lisäsuojelun merkitys korostui kasvavien hakkuiden aikana, ja TasoSY:n tehostetun luonnonhoidon ratkaisun rakennepiirteiden kehitys oli hyvin lähellä Taso70:n perusluonnonhoidon mukaista ratkaisua. Merkittävästä lisäsuojelusta ja muista luonnonhoidon toimenpiteistä huolimatta tehostetun luonnonhoidon malli antaisi tämän tutkimuksen perusteella mahdollisuuksia myös runkopuun hakkuumäärien lisäykseen viime vuosikymmenen (2011–2020) aikana keskimäärin toteutuneeseen runkopuun hakkuumäärään (68 milj. m³ v^–1) verrattuna.

Salminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki https://orcid.org/0000-0003-1392-2250 Sähköposti: o.salminen@outlook.com
Kuusela, Suomen ympäristökeskus (Syke), Helsinki https://orcid.org/0000-0002-8191-8782 Sähköposti: saija.kuusela@syke.fi
Punttila, Suomen ympäristökeskus (Syke), Helsinki https://orcid.org/0000-0002-0076-9499 Sähköposti: pekka.punttila@syke.fi
Syrjänen, Suomen ympäristökeskus (Syke), Helsinki https://orcid.org/0000-0003-4480-509X Sähköposti: kimmo.syrjanen@syke.fi

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Lilja A., Heikkilä R. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6702 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hämäläinen K., Tahvanainen T. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10091 (poista) | Muokkaa kommenttia

Selby A., Petäjistö L. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6700 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kinnunen K., Aro L. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5799 (poista) | Muokkaa kommenttia

Leikola M., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6155 (poista) | Muokkaa kommenttia

Piirainen S., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 3 artikkeli 6410 (poista) | Muokkaa kommenttia

Möykkynen T., Pukkala T. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 1 artikkeli 6098 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lilja A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5802 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hokajärvi R., Hujala T. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6794 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pesonen E., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6291 (poista) | Muokkaa kommenttia

Järveläinen V.-P., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5746 (poista) | Muokkaa kommenttia

Viiri H., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6704 (poista) | Muokkaa kommenttia

Penttinen M., Lausti A. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6981 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kemppainen K., Kärhä K. et al. (2025) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2025 no. 0 artikkeli 25002 (poista) | Muokkaa kommenttia

Heikkinen V.-P., Kanto A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3 artikkeli 6062 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hytönen J., Beuker E. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9992 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6958 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hyvönen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6177 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lähtinen K., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 1 artikkeli 6106 (poista) | Muokkaa kommenttia

Nygren P., (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10681 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kunttu P., von Bonsdorff T. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9951 (poista) | Muokkaa kommenttia