Viimeisin julkaistu artikkeli: 6.11.2026: id 25008 ja 12.11: id 26007

Artikkelit jotka sisältää sanan 'kulkukelpoisuus'

Tutkimusartikkeli

artikkeli 23012, Tutkimusartikkeli
Jari Lindblad. (2024). CLT-levyjen käyttö ja kustannukset kantavuuden parantamisessa puunkorjuussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2024 artikkeli 23012. https://doi.org/10.14214/ma.23012
Avainsanat: kustannuslaskenta; puunkorjuu; metsäkuljetus; kaukokuljetus; monikerroslevy; kulkukelpoisuus; kantavuus
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Kuormatraktoreiden käytön aiheuttamat juuristovauriot ja urapainumat ovat todennäköinen riski suometsien puunkorjuussa. Suometsien puunkorjuussa oleellista on soveltuvan korjuukaluston valinta. Työtapaan kuuluu yleensä havutuksen käyttö ajourien vahvistamisessa. Erilliset maaperän vahvistamisratkaisut, kuten erityyppiset ajosillat ja kumimatot, ovat jääneet lähinnä kokeiluasteelle. Projektissa kehitettiin puutavara-autolla ja kuormatraktorilla käsiteltävät ja siirrettävät CLT-levyt (cross laminated timber). CLT-levyjä käytettäisiin kuormatraktorin kokoojaurien ja varastopaikkojen vahvistamiseen heikosti kantavilla turvemailla. CLT-levyjen rakenneratkaisuiden lisäksi tutkittiin puutavara-auton ja kuormatraktorin soveltuvuutta, ajanmenekkiä ja kustannuksia CLT-levyjen käsittelyssä ja siirroissa. Logistiikkakustannusten määritys perustui levyjen käsittelyn työaikatutkimuksella määritettyyn ajanmenekkiin sekä kuljetuskapasiteetin osalta levyjen laskennalliseen mitoitukseen. Kokonaispainoltaan 76 000 kg:n puutavara-auton laskennallinen kuljetuskapasiteetti oli 54 CLT-levyä, joista pystyttäisiin rakentamaan nimellispituudeltaan 108 metrin pituinen ajoura. Kuorma täyttäisi puutavara-auton tilavuuskapasiteetin, mutta kantavuudesta jäisi käyttämättä noin 16 000 kg. Kenttäkokeiden kokemusten ja aikatutkimuksen tulosten perusteella levyjen kuormaus (kuormaussykli noin 40 s/levy) ja kuorman purkaminen (kuormaussykli noin 35 s/levy) puutavara-autolla ja kuormatraktorilla oli kohtalaisen sujuvaa ja ajanmenekkien hajonta pientä. Sen sijaan varsinkin levyjen asennus ajouralle oli aikaa vievää (kuormaussykli noin 100 s/levy). Työn sujuvuuteen vaikuttivat merkittävästi muun muassa kuormatraktorin tyyppi, näkyvyys ja levyjen tartuntaratkaisut. Kun levyjen kaukokuljetusmatka korjuukohteelle oli noin 50 kilometriä, oli levyjen edestakaisen autokuljetuksen kokonaiskustannus vetoauton kuormalla (18 levyä) yli 500 euroa ja täysperävaunukuormalla (54 levyä) alle 800 euroa. Kuljetuskustannus kasvoi jyrkästi kuljetusmatkan suhteen, ja toisaalta muiden kuljetusten ketjuttaminen ja tyhjänä ajon korvaaminen muilla kuljetuksilla vaikuttivat oleellisesti kustannusten tasoon. Levyjen metsäkuljetuksen ja asennuksen yksikkökustannukset olivat pienimmillään 8–9 €/levy ja kasvoivat noin 1 €/levy kun metsäkuljetusmatka kasvoi sadalla metrillä. Levyjen määrän vaikutus yksikkökustannukseen oli vähäinen. Levyjen käytöllä voitaisiin saavuttaa puunkorjuussa suoria kustannussäästöjä tilanteissa, joissa puutavaran metsäkuljetusmatkaa voitaisiin lyhentää merkittävästi ja kuljetettava puutavara­määrä olisi suurehko, vähintään 500–1000 kuutiometriä. Tilanteissa, joissa korjuulohkon sijainti on heikosti kantavan maapohjan takana, voitaisiin levyjen käytöllä mahdollistaa korjuun ajoittaminen sulan maan ajalle.


Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Lilja A., Heikkilä R. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6702 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hämäläinen K., Tahvanainen T. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10091 (poista) | Muokkaa kommenttia
Selby A., Petäjistö L. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6700 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kinnunen K., Aro L. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5799 (poista) | Muokkaa kommenttia
Leikola M., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6155 (poista) | Muokkaa kommenttia
Piirainen S., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 3 artikkeli 6410 (poista) | Muokkaa kommenttia
Möykkynen T., Pukkala T. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 1 artikkeli 6098 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5802 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hokajärvi R., Hujala T. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6794 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pesonen E., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6291 (poista) | Muokkaa kommenttia
Järveläinen V.-P., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5746 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viiri H., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6704 (poista) | Muokkaa kommenttia
Penttinen M., Lausti A. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6981 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kemppainen K., Kärhä K. et al. (2025) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2025 no. 0 artikkeli 25002 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heikkinen V.-P., Kanto A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3 artikkeli 6062 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hytönen J., Beuker E. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9992 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6958 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyvönen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6177 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lähtinen K., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 1 artikkeli 6106 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nygren P., (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10681 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kunttu P., von Bonsdorff T. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9951 (poista) | Muokkaa kommenttia