Artikkelit jotka sisältää sanan 'myrskytuho'

Tiedonanto

artikkeli 5761, Tiedonanto
Atte Komonen, Arto Laatikainen, Maarit Similä, Petri Martikainen. (2009). Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli 5761. https://doi.org/10.14214/ma.5761
Original keywords: lahopuu; häiriödynamiikka; myrskytuho; suojelualue; Tomicus; trombi; ytimennävertäjät
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Voimakas trombi kaatoi 10 000 kuutiota männikköä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa vuonna 2004. Koska alue kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan, Metsähallitus jätti puut korjaamatta, minkä pelättiin lisäävän hyönteistuhoriskiä ympäröivissä mäntymetsissä. Tässä tutkimuksessa kvantifioitiin ytimennävertäjien (Tomicus spp.) kasvainsyöntiä eri etäisyyksillä trombiaukon reunasta vuosina 2006 ja 2008. Vuonna 2008 syötyjen kasvainten tiheys oli 2–3-kertainen verrattuna vuoteen 2006. Neljän vuoden yhteenlaskettu kasvaintiheys oli suurimmillaan 10 metrin päässä aukon reunasta: 9,5 kpl/m2 eli 54–165 kpl/elävä mänty puuston tiheydestä riippuen. Vastaavan suuruisen kasvainsyönnin ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu aiheuttaneen taloudellisesti merkittäviä kasvutappioita. Ytimennävertäjien kasvainsyönti myös väheni nopeasti trombiaukolta poispäin: pudonneiden kasvainten tiheys oli 40–60 metrin päässä enää puolet niiden enimmäistiheydestä ja noin 120 metrin etäisyydellä se vastasi talousmetsille tyypillistä taustatasoa. Emokäytävien ja ulostuloreikien alhainen tiheys viittaa siihen, että ytimennävertäjien kannan koko saaressa on ollut melko pieni suhteessa kuolleen puun määrään ja leviäminen mantereelta on ollut vähäistä. Seurannaistuhojen riski alueella on pieni, sillä trombin kaatama puusto on jo suurelta osin ytimennävertäjille sopimatonta.

  • Komonen, Sähköposti: atte.komonen@ekol.slu.se (sähköposti)
  • Laatikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Similä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Martikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Metsävarat

artikkeli 6803, Metsävarat
Antti Ihalainen, Arto Ahola. Pyry- ja Janika-myrskyjen aiheuttamat puuston tuhot. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 3 artikkeli 6803. https://doi.org/10.14214/ma.6803
Original keywords: Valtakunnan metsien inventointi; myrskytuhot
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Vuoden 2001 marraskuun myrskyjen, Pyryn ja Janikan, aiheuttamat puustotuhot inventoitiin 1 849:llä VMI9:n pysyvällä koealalla. Joulukuussa 2001 tehty inventointi kattoi pahimmat tuhoalueet – Hämeen-Uudenmaan ja Pirkanmaan metsäkeskusten alueet kokonaan sekä osia niitä ympäröivistä metsäkeskuksista. Myrskytuhoja todettiin 1,2 miljoonalla hehtaarilla, mikä on 30 % inventoidun alueen metsäalasta. Tuhopuiden korjuuhakkuita, valtaosin yksittäisten tuhopuiden poimintaa, arvioitiin tarvittavan 460 000 hehtaarin alueella. Myrskyn vaurioittamaa puustoa oli 7,3 miljoonaa kuutiometriä (keskivirhe 15 %), mikä on 1,4 % alueen puuston tilavuudesta. Määrä on noin kaksinkertainen metsäkeskuksissa koottuihin pika-arvioihin verrattuna. Tuhopuustosta 62 prosenttia oli kuusta, 34 prosenttia mäntyä ja 4 prosenttia koivua. Läpimitaltaan yli 10-senttisiä tuhopuita oli 24 miljoonaa kappaletta. Tuhopuiden tukkiosuus ei ollut alentunut merkittävästi myrskytuhon välittömänä seurauksena.

Keväällä 2003 tehtiin tuhopuiden tilan seurantamittaus. Tuhopuustosta oli korjattu, valtaosin heti ensimmäisenä myrskyn jälkeisenä talvena, noin 70 %. Hakkuissa korjatut ei-tuhopuut mukaan lukien tuhojen korjaushakkuiden kokonaispoistuma on ollut noin 15 miljoonaa kuutiometriä. Metsään jääneestä puuaineksesta 62 % oli muuttunut tukkikelvottomaksi, mutta yli kolmannes oli vielä kokonaan ilman hyönteistuhoja. Metsään jääneen tuhopuuston alkuperäinen kantohinta-arvo 48 miljoonaa euroa oli jo alentunut 13 miljoonaa euroa ja voi alentua lisää saman verran, 22 miljoonaan euroon, jos kaikki puuaines pilaantuu tukkikelvottomaksi ennen korjuuta.

VMI9:n pysyvät koealat osoittautuivat toimivaksi kehikoksi nopeasti ja suhteellisen pienin resurssein tehtävään erikoisinventointiin. Kerätty aineisto tarjoaa jatkossa mahdollisuuden myrskytuhojen tässä vaiheessa tehtyä yksityiskohtaisempaan analysointiin.

  • Ihalainen, Sähköposti: antti.ihalainen@metla.fi (sähköposti)
  • Ahola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit