Artikkelit kirjoittajalta Martti Varama

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6079, Tutkimusartikkeli
Pentti Niemistö, Tatu Hokkanen, Martti Varama. Karikemäärän muutokset 1982–2001 ja puiden kunto lumi- ja hallamittariesiintymän vaivaamissa koivikoissa Noormarkussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli 6079. https://doi.org/10.14214/ma.6079
Avainsanat: harvennus; hieskoivu; rauduskoivu; lumimittari; hallamittari; hyönteistuho; karike
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Mittariperhosten toukat söivät 1997–1999 koivuvaltaisia metsiä paikoin lähes lehdettömiksi Lounais-Suomessa. Karikeseurantametsiköissä tutkittiin mittarituhon vaikutusta hies- ja rauduskoivikon karikesatoon ja harvennuskokeessa puiden kunnon ja toipumisen riippuvuutta puuston tiheydestä. Lisäksi koivulajien tuhoalttiutta verrattiin hies- ja rauduskoivun muodostamassa sekametsikössä. Hyönteisnäytteiden perusteella koivujen lehtituhot aiheutti ensisijaisesti lumimittari (Operophtera fagata Scharfenberg) ja selvästi vähäisemmässä määrin hallamittari (Operophtera brumata Linnaeus).

Syönti ajoittui vuosille 1997–2000, joista voimakkaita olivat kaksi keskimmäistä. Tällöin toukkien- papanoita kertyi viljelyrauduskoivikossa yli 200 kg/ha/v ja luontaisesti syntyneessä hieskoivikossa puolet vähemmän. Hienojakoisen seulontatähteen ja tunnistamattoman karikkeen määrä lisääntyi noin 300 kg/ha/v. Hieskoivikossa mittarituho ei vähentänyt karikkeen määrää, mutta rauduskoivikossa lehtikarike väheni puolella, karikkeen kokonaismäärä neljänneksellä ja siementuotanto tyrehtyi. Myös latvusten kunnon perusteella rauduskoivu kärsi mittarituhosta hieskoivua enemmän. Rauduskoivulle oli tyypillisempää elävän latvuksen supistuminen alhaalta päin tupsulatvaiseksi ja hieskoivulle puolestaan koko latvuksen harsuuntuminen. Välittömästi kuolleiden ja kuolevien puiden osuus oli 13–16% runkoluvusta, mutta kaikkiaan 30–50% koivuista todettiin kasvatuskelvottomiksi. Toipuvien puiden pituuskasvu elpyi mittarituhon jälkeen nopeammin kuin paksuuskasvu.

Metsikön pienimmät puut kuolivat herkimmin, mutta osa suurimmistakin puista jää toipumatta. Harvennuksilla ei voida ehkäistä mittarituhoa koivikoissa, mutta hoidetuissa metsiköissä puiden toipumisedellytykset ovat paremmat kuin hoitamattomissa. Kasvatuskelvottomat puut kannattaa poistaa saneeraushakkuussa välittömästi kahden pahan tuhovuoden jälkeen.

  • Niemistö, Sähköposti: pentti.niemisto@metla.fi (sähköposti)
  • Hokkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Varama, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Hyönteis- ja eläintuhot metsissä

artikkeli 6503, Tieteen tori - Hyönteis- ja eläintuhot metsissä
Martti Varama, Pekka Niemelä. Männiköiden neulastuholaiset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli 6503. https://doi.org/10.14214/ma.6503
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Varama, Sähköposti: martti.varama@metla.fi (sähköposti)
  • Niemelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Anttila P., Nivala V. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9999 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heikkilä R., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2 artikkeli 6504 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kangas J., Leskinen P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6076 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miettinen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6732 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ovaskainen V., Horne P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6550 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kallio M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6548 (poista) | Muokkaa kommenttia
Luoranen J., Viiri H. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6752 (poista) | Muokkaa kommenttia
Timonen M., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6290 (poista) | Muokkaa kommenttia
Siipilehto J., Huttunen T. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 2 artikkeli 6531 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saari A., Kangas A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6256 (poista) | Muokkaa kommenttia
Karppinen H., Kraama M. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5966 (poista) | Muokkaa kommenttia
Uusitalo J., Kokko S. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5678 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nikula A., Härkönen S. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6699 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kankaanhuhta V., Ämmälä M. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10011 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lähde E., Laiho O. et al. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5806 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heräjärvi H., Junkkonen R. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6082 (poista) | Muokkaa kommenttia