Artikkelit kirjoittajalta Timo Melkas

Tutkimusartikkeli

Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

artikkeli 6334, Tutkimusartikkeli - Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Timo Melkas, Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Jani Kivilähde, Mikko Merimaa. (2009). Puun läpimitan mittauksen tarkkuus ja tehokkuus laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6334. https://doi.org/10.14214/ma.6334
Avainsanat: kuvankäsittely; metsänarviointi; puun läpimitan mittaus; viivalaser; digitaalikamera
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuvan mittalaitteen (laserkamera) mittaustarkkuus- ja tehokkuus sekä tekninen toimivuus ja soveltamisedellytykset metsäolosuhteissa. Laserkamera koostuu Canonin EOS 400D -digitaalisesta järjestelmäkamerasta, johon on liitetty Mitsubishin ML101J27 -laserdiodin pohjalle rakennettu viivalasergeneraattori. Läpimitan mittaus perustuu runkoon heijastettavaan laserviivaan ja pisteeseen, joiden avulla digitaalikuvasta voidaan mitata puun läpimitta. Tutkimusaineisto kerättiin talvella 2007–2008 kolmeltatoista ympyräkoealalta (r = 7,98–10 m) ja se käsitti 728 läpimittahavaintoa (d1,3) 265 puusta. Läpimitan mittauksen keskivirhe koko aineistossa oli 6 mm, kun läpimitta mitattiin kuvatulkintaohjelmalla puoliautomaattisesti. Puulajeittain paras tarkkuus saavutettiin kuusella 5,0 mm (4,4 %), sitten koivulla 6,4 mm (3,3 %) ja männyllä 7,6 mm (7,6 %). Laserkamera antoi keski määrin lievän yliarvion (2,3 %) rinnankorkeusläpimitasta. Läpimitan mittaus puoliautomaattista kuvatulkintaa käyttäen onnistui 80 %:lle havainnoista. Täysin automaattista kuvatulkintaa käyttäen läpimitan mittauksen keskivirheeksi saatiin 12,7 mm:ä. Mittaus laserkameralla on nopeaa (10 s / puu) ja läpimitan mittauksen tarkkuus kilpailukykyinen perinteisten mittausmenetelmien kanssa. Suurimmat virhelähteet aiheutuvat oksista (näkyvyys), jolloin laserpiste ei osu runkoon ja mittaus epäonnistuu. Laserkamera on varsin lupaava mittalaite rungon läpimitan mittaamiseen. Liittämällä laitteeseen kulma-anturi, laseretäisyysmittari, elektroninen kompassi sekä GPS-vastaanotin mahdollistaa se puun pituuden, sijainnin sekä laatutunnusten mittaamisen koealalla.

  • Melkas, Sähköposti: timo.melkas@metsateho.fi (sähköposti)
  • Vastaranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kivilähde, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Merimaa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tiedonanto

artikkeli 6185, Tiedonanto
Jouko Laasasenaho, Jyrki Koivuniemi, Timo Melkas, Minna Räty. Puuston mittaus etäisyyden- ja kulmanmittauslaitteella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli 6185. https://doi.org/10.14214/ma.6185
Avainsanat: metsänarviointi; relaskooppi; rinnankorkeusläpimitta; laser; mittauslaite; mittaus-tarkkuus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Artikkelissa käsitellään uuden mittauslaitteen tarkkuutta puiden läpimitan mittauksessa ja sen tarjoamia sovellusmahdollisuuksia metsänmittaukseen ja metsäsuunnitteluun. Laitekehittelyn tavoitteena on tehostaa metsänmittausta ja tarjota uusia mahdollisuuksia selvittää puuston tilavuutta ja puutavaralajirakennetta entistä tarkemmin. Kehitteillä oleva mittauslaite muistuttaa relaskooppia. Laite koostuu laseretäisyysmittarista, vakioetäisyydellä olevasta säädettävästä relas-koopin hahlosta, elektronisesta kompassista ja kaltevuusmittarista. Laite mahdollistaa puiden tunnusten ja sijainnin mittaamisen koealan keskipisteestä käymättä puiden luona. Tutkimuksen laadinta-ajankohtana laitteesta oli käytössä toinen prototyyppi. Laitteella saavutettava tarkkuus läpimitan mittauksessa riippuu selvästi mittausetäisyydestä. Noin kolmen metrin etäisyydellä puusta rinnankorkeusläpimitan mittausten hajonta oli esitutkimuksen mukaan keskimäärin 6,8 mm ja 12 metrin etäisyydeltä 15,8 mm. Laite mahdollistaa runkolukusarjan mittaamisen tehokkaaasti ja mittauksen tarkkuus voidaan arvioida. Parhaimmillaan laite tulee olemaan järeissä ja taloudellisesti arvokkaissa puustoissa, joissa näkyvyys on hyvä.

  • Laasasenaho, Sähköposti: jouko.laasasenaho@helsinki.fi (sähköposti)
  • Koivuniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Melkas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Räty, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

artikkeli 6340, Tieteen tori - Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Timo Melkas, Arto Visala. (2009). Hakkuukoneella kerätyn mittaustiedon hyödyntäminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6340. https://doi.org/10.14214/ma.6340
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Melkas, Sähköposti: timo.melkas@metsateho.fi (sähköposti)
  • Visala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Metsätieto ja sähköiset palvelut

artikkeli 10250, Tieteen tori - Metsätieto ja sähköiset palvelut
Tapio Räsänen, Timo Melkas, Kirsi Riekki, Juha-Antti Sorsa, Asko Poikela, Jarmo Hämäläinen. (2019). Hakkuukoneet metsätiedon tuottajina. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli 10250. https://doi.org/10.14214/ma.10250
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Räsänen, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: tapio.rasanen@metsateho.fi (sähköposti)
  • Melkas, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: timo.melkas@metsateho.fi
  • Riekki, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: kirsi.riekki@metsateho.fi
  • Sorsa, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: juha-antti.sorsa@metsateho.fi
  • Poikela, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: asko.poikela@metsateho.fi
  • Hämäläinen, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: jarmo.hamalainen@metsateho.fi

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Vastaranta M., Honkavaara E. et al. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 1 artikkeli 6299 (poista) | Muokkaa kommenttia
Varama M., Niemelä P. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2 artikkeli 6503 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tikkanen O.-P., Chernyakova I. A. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 3 artikkeli 6933 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyyppä J., Holopainen M. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6337 (poista) | Muokkaa kommenttia
Koskela T., Karppinen H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 3 artikkeli 5779 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haara A., Leskinen P. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6772 (poista) | Muokkaa kommenttia
Salminen H., Jalkanen R. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 2 artikkeli 5876 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laasasenaho J., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6372 (poista) | Muokkaa kommenttia
Horne P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 2 artikkeli 5874 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyppänen H., Pasanen K. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6729 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haara A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6093 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäkipää R., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 2 artikkeli 6467 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mielikäinen K., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6481 (poista) | Muokkaa kommenttia
Leskinen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3 artikkeli 6691 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rekola M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 4 artikkeli 6169 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saarenmaa L., Heino J. et al. (1995) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 1 artikkeli 6379 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haara A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6184 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niemelä P., Aakala T. et al. (2026) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2026 no. 0 artikkeli 26003 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haara A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6179 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tanhuanpää T., Kankare V. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 4 artikkeli 5888 (poista) | Muokkaa kommenttia
Alaspää K., Muukkonen P. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6585 (poista) | Muokkaa kommenttia