Raija Laiho, Sakari Tuominen, Soili Kojola, Timo Penttilä, Markku Saarinen, Antti Ihalainen. (2016). Heikkotuottoiset ojitetut suometsät – missä ja paljonko niitä on? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 2 artikkeli 5957. https://doi.org/10.14214/ma.5957

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tuominen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kojola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 10372, Katsaus

Markku Saarinen, Sauli Valkonen , Sakari Sarkkola, Mika Nieminen, Timo Penttilä, Raija Laiho. (2020). Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ojitetuilla turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10372. https://doi.org/10.14214/ma.10372

Original keywords: suometsät; pienaukkohakkuu; eri-ikäiskasvatus; kaistalehakkuu; metsätalouden ympäristövaikutukset

Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Avohakkuut ja kunnostusojitukset turvemailla aiheuttavat suurimman osan metsätalouden vesistökuormituksesta. Avohakkuun jälkeen turvemaan vedenpinta voi nousta korkealle, jolloin ravinteiden sekä humuksen huuhtoumat lisääntyvät ja hapettomissa turvekerroksissa syntyvää metaania pääsee ilmakehään. Toisaalta turpeen alhaalla oleva vedenpinta edistää hajotustoimintaa, mikä lisää turpeen hajotuksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Turpeen vedenpintaa ei siis pitäisi päästää nousemaan liian korkealle tai laskemaan tarpeettoman syvälle. Viime vuosina kehittyneen näkemyksen mukaan jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan mahdollisesti tasoittaa suurinta vedenpinnan vaihtelua ja siten vähentää turvemaiden metsätalouden ympäristöongelmia. Esitämme artikkelissamme jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen soveltamismahdollisuuksia erilaisissa suometsissä. Suometsissä kuivatusta edeltäneen vesitalouden vaikutus on yleensä selvästi havaittavissa vanhojenkin ojitusaluepuustojen rakennevaihteluna. Vesitalouden historia ilmenee varsinkin korpien ojitusalueilla. Siksi monessa korpikuusikossa (pääpuulajina Picea abies (L.) H. Karst.) on mahdollista siirtyä melko nopeasti säännöllisen eri-ikäiskasvatuksen läpimittajakaumaan esimerkiksi yläharvennuksia soveltamalla. Jatkuvaa peitteisyyttä voidaan korpikuusikoissa ylläpitää myös ryhmittäistä erirakenteisuutta edustavin kaistale- ja pienaukkohakkuin sekä niiden ja poimintahakkuiden yhdistelmillä. Myös monet ns. II-tyypin mäntyvaltaiset (pääpuulajina Pinus sylvestris L.) turvekankaat (puuttomista nevoista ja osin nevapintaisista harvapuustoisista rämeistä kehittyneet turvekankaat) ovat kuusialikasvosten ansiosta hyviä poimintahakkuisiin siirtymisen kohteita. Säännölliseen eri-ikäisrakenteeseen siirtymisen vaihtoehtona niissä on tehtävissä myös alikasvosten vapauttamiseen tähtäävä ylispuuhakkuu, joka sekin voidaan lukea jatkuvapeitteiseen metsätalouteen kuuluvaksi. Mäntyvaltaisten suometsien joukossa on kuitenkin paljon myös puolukkaturvekankaita, joilla jää avoimeksi kuusen varaan rakentuvan kasvatuksen taloudellinen kannattavuus männyn kasvatukseen verrattuna. Puolukka- ja varputurvekankaiden mäntyvaltaisten puustojen jatkuvapeitteisyyden toteuttamiseksi esitämme ensisijaisesti erilaisia pienaukko- ja kaistalehakkuita sekä niiden ja ylispuukasvatuksen yhdistelmiä. Suometsien jatkuvassa peitteisyydessä on kuitenkin menetelmästä riippumatta otettava huomioon turpeen vedenpinnan vaihtelun minimointi. Meneillään olevien tutkimusten alustavat tulokset viittaavat siihen, että jatkuvan peitteisyyden menetelmillä on mahdollista vähentää suometsien ympäristövaikutuksia avohakkuuseen verrattuna.

Saarinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tampere Sähköposti: markku.saarinen@luke.fi
Valkonen , Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: sauli.valkonen@luke.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Nieminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: mika.nieminen@luke.fi
Penttilä, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: timo.penttila@luke.fi
Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: raija.laiho@luke.fi

Tieteen tori

artikkeli 6393, Tieteen tori

Timo Silver, Markku Saarinen, Sirke Kajava. (2008). Metsälain mukaisten erityisen tärkeiden suoelinympäristöjen määrittäminen ja metsälakikartoituksen luotettavuus Lounais-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6393. https://doi.org/10.14214/ma.6393

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Silver, Sähköposti: timo.silver@metsakeskus.fi
Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kajava, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6673, Tieteen tori

Markku Saarinen. Metsänuudistamisen tutkimukselle uusia haasteita ojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli 6673. https://doi.org/10.14214/ma.6673

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Saarinen, Sähköposti: markku.saarinen@metla.fi

artikkeli 6874, Tieteen tori

Sirke Kajava, Timo Silver, Markku Saarinen, Hannu Heikkilä. Purot ja norot metsälain kohteina Lounais-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6874. https://doi.org/10.14214/ma.6874

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kajava, Sähköposti: sirke.kajava@metsakeskus.fi
Silver, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Heikkilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 6039, Tutkimusseloste

Hannu Hökkä, Jaakko Repola, Mikko Moilanen, Markku Saarinen. (2013). Kuusen luontainen taimettuminen ojitettujen korpien muokatuilla ja muokkaamattomilla pienaukoilla ja pienillä avohakkuualoilla – tapaustutkimus Pohjois-Suomesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli 6039. https://doi.org/10.14214/ma.6039

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Repola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5855, Tutkimusseloste

Meeri Pearson, Markku Saarinen, Kari Minkkinen, Niko Silvan, Jukka Laine. (2012). Mätästys ja laikutus ojitusaluemetsien uudistamisessa: männyn viljelyn onnistumiseen vaikuttavat tekijät. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 1 artikkeli 5855. https://doi.org/10.14214/ma.5855

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Pearson, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Minkkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Silvan, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Laine, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6648, Tutkimusseloste

Mikko Moilanen, Markku Saarinen, Klaus Silfverberg. (2011). Männyn neulasten ravinnepitoisuuksien (N, P, K) vaihtelu metsäojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6648. https://doi.org/10.14214/ma.6648

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Silfverberg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit