Esa-Jussi Viitala, Teppo Hujala, Harri Hänninen, Jussi Leppänen, Mari Selkimäki. (2021). Markkinapohjainen metsien luontoarvojen suojelukeino Yhdysvalloissa: tausta, toimintaperiaate ja kokemukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10377. https://doi.org/10.14214/ma.10377

Original keywords: metsien suojelu; luonnonhoito; metsäluonnon monimuotoisuus; luonnonläheinen metsänkäsittely; monikäyttösuojelumaisema; Luonnontuottometsä

Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Suomen metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden taantumista ei ole saatu pysäytettyä. Kehityksen kääntämiseksi tarvitaan uusia keinoja, joilla metsäelinympäristöjen muutoksia voidaan vähentää. Tässä katsauksessa tarkastellaan Yhdysvalloissa kehitettyä toimintamallia, jota on sovellettu kahdessa osavaltiossa 20 vuoden ajan luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Kyseessä on lähtökohtaisesti yksityisrahoitteinen toimintamalli, jossa metsänomistaja luovuttaa metsänsä käyttö- ja hallintaoikeuden ulkopuoliselle taholle, Forest Bankille, joka harjoittaa samanaikaisesti sekä metsien luontoarvojen suojelua että luonnonläheistä metsätaloutta. Jälkimmäinen voi tarkoittaa esimerkiksi metsän peitteisyyden säilyttämistä ja sellaista biodiversiteetin edistämistä metsänkäsittelyssä, joka ylittää tavanomaisten metsäsertifiointien vaatimukset. Vastikkeeksi omistajalle maksetaan vuotuista tuottoa, jonka suuruus on sidottu luovutetun puuston arvoon. Forest Bank rahoittaa toimintansa ja metsänomistajille maksetut korvaukset pääosin puuston hakkuista saatavilla tuloilla mutta voi hyödyntää myös muita tulonlähteitä. Ne voivat liittyä esimerkiksi hiilinieluhyvityksiin, metsätalouden ja metsäluonnon hoidon tukiin sekä erilaisten suojelualueiden perustamisiin. Yhteiskunnan kannalta suurin lisäarvo Forest Bank -järjestelyissä liittyy suojelun rahoitukseen. Koska metsäaluetta tai sen puustoa (puuston tulevaa tuottoa) ei osteta maanomistajalta yhdessä erässä sopimuskauden alussa, alkupääoman tarve suojelun toteuttamisessa vähenee ja suojelun ja luonnonläheisen metsänkäsittelyn piiriin voidaan saada nykyistä selvästi nopeammin uusia metsäalueita. Lisäksi metsien käsittelyä ja metsäluonnon hoitoa voidaan suunnitella ja toteuttaa alueellisesti koordinoidummin kuin jos niitä tekisivät yksittäiset metsänomistajat pelkästään omilla tiloillaan. Käytännössä Forest Bank tarjoaa metsien markkinattomia hyötyjä arvostaville metsänomistajille vaihtoehdon, jossa heidän preferenssinsä metsien käytön ja hoidon tavoitteiden suhteen otetaan huomioon uudella tavalla niin, että he saavat samalla kohtuullisen ja tasaisen tulovirran metsistään. Forest Bank -toimintamalli on yleistynyt Yhdysvalloissa huomattavasti alun perin ennakoitua hitaammin. Sen seurauksena järjestelyyn liittymisen ehtoja on muutettu aikaisempaa joustavammiksi maanomistajille. Muutosten vaikutuksesta omistajien kiinnostukseen ei ole vielä tutkimusnäyttöä.

Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: esa-jussi.viitala@luke.fi
Hujala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: teppo.hujala@uef.fi
Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: harri.hanninen@luke.fi
Leppänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: jussi.leppanen@luke.fi
Selkimäki, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: mari.selkimaki@uef.fi

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Smolander H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 3 artikkeli 5699 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pukkala T., Miina J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5734 (poista) | Muokkaa kommenttia

Islam Md. N., Kurttila M. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5772 (poista) | Muokkaa kommenttia

Heikkilä J., Sirén M. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5773 (poista) | Muokkaa kommenttia

Uotila K., Rantala J. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5929 (poista) | Muokkaa kommenttia

Laiho R., Tuominen S. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5957 (poista) | Muokkaa kommenttia

Nevalainen S., Matala J. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5977 (poista) | Muokkaa kommenttia

Stenberg P., Rautiainen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6095 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6195 (poista) | Muokkaa kommenttia

Penttilä T., Kojola S. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6199 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2B artikkeli 6217 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hökkä H., Kaunisto S. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 2B artikkeli 6242 (poista) | Muokkaa kommenttia

Vastaranta M., Holopainen M. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6339 (poista) | Muokkaa kommenttia

Jylhä P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 1 artikkeli 6376 (poista) | Muokkaa kommenttia

Ruotsalainen S., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6441 (poista) | Muokkaa kommenttia

Tamminen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6571 (poista) | Muokkaa kommenttia

Tuominen S., Balazs A. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6595 (poista) | Muokkaa kommenttia

Vastaranta M., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6756 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3B artikkeli 6795 (poista) | Muokkaa kommenttia

Ihalainen A., Ahola A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 3 artikkeli 6803 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korpilahti E., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6828 (poista) | Muokkaa kommenttia

Eskelinen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1 artikkeli 6919 (poista) | Muokkaa kommenttia

Mäkipää R., Tomppo E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6975 (poista) | Muokkaa kommenttia

Saksa T., Miina J. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10008 (poista) | Muokkaa kommenttia

Saarinen M., Valkonen S. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10372 (poista) | Muokkaa kommenttia

Siipilehto J., Huuskonen S. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10504 (poista) | Muokkaa kommenttia

Piispanen R., Pyörälä J. et al. (2023) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2023 no. 0 artikkeli 23005 (poista) | Muokkaa kommenttia