Viimeisin julkaistu artikkeli: 6.11.2026: id 25008 ja 12.11: id 26007

Artikkelit jotka sisältää sanan 'arviointivirheet'

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6256, Tutkimusartikkeli
Antti Saari, Annika Kangas. Kuvioittaisen arvioinnin harhan muodostuminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli 6256. https://doi.org/10.14214/ma.6256
Avainsanat: luotettavuus; metsänarviointi; mittausvirheet; arviointivirheet; harha; tarkkuus; trendi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Aiemmissa tutkimuksissa relaskooppia käyttäen mitattujen pohjapinta-alojen ja tilavuuksien on havaittu olevan lieviä aliarvioita, etenkin kuusikoissa. Harhassa on havaittu myös selkeä trendi: vähäpuustoisilla kuvioilla arviot ovat yliarvioita, ja suuripuustoisilla kuvioilla taas aliarvioita. Havaittujen aliarvioiden syyksi on arveltu mm. heikosta näkyvyydestä aiheutuvaa mittausvirhettä, suunnittelijoiden varovaisuutta sekä valittujen havaintopisteiden epäedustavuutta. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu myös pohjapinta-alan arvioiden kasvavan systemaattisesti relaskooppikertoimen kasvaessa. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään mitkä ovat ilmiön syyt. Hyytiälän metsäasemalla järjestetyssä kokeessa 24 suunnittelun ammattilaista mittasi kukin 9 kuviota, joiden joukkoon valittiin erityisen suuripuustoisia kohteita. Kullekin kuviolle tehtiin systemaattinen koealaotanta, josta laskettiin kuvion puustotiedot. Kokeessa suunnittelijat merkitsivät maastoon mittaamiensa relaskooppikoealojen paikat, ja kirjasivat mittaustulokset. Näiden havaintojen keskiarvona saatiin kullekin kuviolle toinen puustoarvio. Kolmantena arviona oli suunnittelijan harkintaa edustava kuvion keskimääräinen arvio. Lisäksi kaikista merkityistä ja löydetyistä mittauspisteistä tehtiin tarkistusmittaus, josta saatiin kuvioille neljäs puustoarvio. Näiden mittausten perusteella virhe jaettiin kolmeen komponenttiin: mittausvirhe, harkinnanvaraisesta arviosta johtuva virhe sekä jäännösvirhe, joka sisältää koealojen sijoittelusta johtuvat sekä muut mahdolliset virheet. Tuloksissa havaittiin sama harhan trendi kuin aiemmissakin tutkimuksissa. Ylivoimaisesti suurin virheen komponentti tässä tutkimuksessa oli mittausvirhe. Suuripuustoisilla kuvioilla, mitattaessa puita pienillä relaskooppikertoimilla, näyttää osa puista jäävän havaitsematta. Näissä metsissä kannattaisikin käyttää 2 tai jopa 4 m2/ha relaskooppikerrointa.

  • Saari, Sähköposti: annika.kangas@helsinki.fi (sähköposti)
  • Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Terho M., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6777 (poista) | Muokkaa kommenttia
Reinikainen J., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5840 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lindroos H., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5852 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rajala T., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5765 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5769 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5758 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ruuhijärvi R., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5767 (poista) | Muokkaa kommenttia
Palmroth S., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5768 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vikman A., Saari P. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6343 (poista) | Muokkaa kommenttia