Tutkimusartikkeli
artikkeli 6940,
Tutkimusartikkeli
Mikko Vastaranta,
Risto Ojansuu,
Markus Holopainen.
(2011).
Puustotunnusten laskennallisen ajantasaistuksen luotettavuus – tapaustutkimus Pohjois-Savossa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2010
numero
4
artikkeli 6940.
https://doi.org/10.14214/ma.6940
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa tarkasteltiin puustotunnusten ajantasaistuksen luotettavuutta ja virhelähteitä. Virhelähteet olivat kuvioittainen arviointi, kuviota kuvaavan puujoukon generointi puustotunnuksista ja kasvun ennustaminen. Aineistona oli 84 kuviota neljästä eri metsikkötyypistä Pohjois-Savon metsäkeskuksen Kerkonjoensuun suunnittelualueelta. Tutkimus pohjautui systemaattiseen koealaotantaan, jonka avulla muodostettiin tarkat puu- ja puustotason kontrollitunnukset tarkastelujakson (1–7 vuotta) alkuun sekä loppuun. Lisäksi lähtötietoina olivat käytössä tarkastelujakson alkutilan kuvioittaisella arvioinnilla kerätyt puustotunnukset. Puujoukon muodostaminen puustotason lähtötiedoista ja kasvun simulointi tarkastelujakson loppuun tehtiin Motti-metsikkösimulaattorilla. Tutkituista virhelähteistä vähiten vaikutusta oli puutason tiedon generoinnilla. Kasvun ennustevirhe aiheutti aliarviota 1,3 m2ha–1 ja 1,6 m2ha–1 kuusiositteiden pohjapinta-aloihin ja 0,8 m ja 1,0 m mäntyositteiden keskipituuksiin. Kasvuennusteen ja puutason tiedon generoinnin yhteisvirhe tuotti 0,2–0,8 cm aliarvion ositteiden keskiläpimittaan ja 1,4 m ja 1,5 m aliarviot mäntyositteiden keskipituuksiin. Kuvioittaisen arvioinnin, puutason tiedon generoinnin ja kasvuennusteen yhteisvirhe aiheutti yliarvioita runkolukuihin 427–834 ha–1 ja mäntyositteiden pohjapinta-aloihin 1,9 m2ha–1 ja 2,8 m2ha–1. Keskiläpimitta ja -pituus aliarvioitui kaikissa ositteissa. Aliarviot vaihtelivat keskiläpimitassa 3,4–6,6 cm ja keskipituudessa 0,0–3,2 m. Tutkimuksen tarkastelujaksolla kuvioittaisen arvioinnin virheet olivat suurin epävarmuuden aiheuttaja ajantasaistetuissa puustotunnuksissa.
-
Vastaranta,
Sähköposti:
mikko.vastaranta@helsinki.fi
-
Ojansuu,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Holopainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimusartikkeli
Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
artikkeli 6334,
Tutkimusartikkeli|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Timo Melkas,
Mikko Vastaranta,
Markus Holopainen,
Jani Kivilähde,
Mikko Merimaa.
(2009).
Puun läpimitan mittauksen tarkkuus ja tehokkuus laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2009
numero
4
artikkeli 6334.
https://doi.org/10.14214/ma.6334
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuvan mittalaitteen (laserkamera) mittaustarkkuus- ja tehokkuus sekä tekninen toimivuus ja soveltamisedellytykset metsäolosuhteissa. Laserkamera koostuu Canonin EOS 400D -digitaalisesta järjestelmäkamerasta, johon on liitetty Mitsubishin ML101J27 -laserdiodin pohjalle rakennettu viivalasergeneraattori. Läpimitan mittaus perustuu runkoon heijastettavaan laserviivaan ja pisteeseen, joiden avulla digitaalikuvasta voidaan mitata puun läpimitta. Tutkimusaineisto kerättiin talvella 2007–2008 kolmeltatoista ympyräkoealalta (r = 7,98–10 m) ja se käsitti 728 läpimittahavaintoa (d1,3) 265 puusta. Läpimitan mittauksen keskivirhe koko aineistossa oli 6 mm, kun läpimitta mitattiin kuvatulkintaohjelmalla puoliautomaattisesti. Puulajeittain paras tarkkuus saavutettiin kuusella 5,0 mm (4,4 %), sitten koivulla 6,4 mm (3,3 %) ja männyllä 7,6 mm (7,6 %). Laserkamera antoi keski määrin lievän yliarvion (2,3 %) rinnankorkeusläpimitasta. Läpimitan mittaus puoliautomaattista kuvatulkintaa käyttäen onnistui 80 %:lle havainnoista. Täysin automaattista kuvatulkintaa käyttäen läpimitan mittauksen keskivirheeksi saatiin 12,7 mm:ä. Mittaus laserkameralla on nopeaa (10 s / puu) ja läpimitan mittauksen tarkkuus kilpailukykyinen perinteisten mittausmenetelmien kanssa. Suurimmat virhelähteet aiheutuvat oksista (näkyvyys), jolloin laserpiste ei osu runkoon ja mittaus epäonnistuu. Laserkamera on varsin lupaava mittalaite rungon läpimitan mittaamiseen. Liittämällä laitteeseen kulma-anturi, laseretäisyysmittari, elektroninen kompassi sekä GPS-vastaanotin mahdollistaa se puun pituuden, sijainnin sekä laatutunnusten mittaamisen koealalla.
-
Melkas,
Sähköposti:
timo.melkas@metsateho.fi
-
Vastaranta,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Holopainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kivilähde,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Merimaa,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6333,
Tutkimusartikkeli|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin korkearesoluutioisen E-SAR-tutkakuvan tarkkuutta koealatason metsikkötunnusten estimoinnissa. E-SAR-tutkakuvaukset suoritettiin syksyllä 2000 ja keväällä 2000 ProSmart II -projektissa, jonka tarkoituksena oli tutkia tuolloin suunnitteilla olleen TerraSAR-X-satelliittisysteemin potentiaalisia sovellusalueita. Metsikkötunnusten estimointi tehtiin käyttäen ei- parametrista k:n lähimmän naapurin (k-nn) -menetelmää ja tarkkuuden arviointi ristiinvalidiointi-menetelmällä. Estimoituja metsikkötunnuksia olivat kokonaistilavuus, puulajikohtaiset tilavuudet ja osuudet, pohjapinta-ala, keskipituus ja keskiläpimitta. E-SAR-tulkinnan tarkkuutta verrattiin numeeristen ilmakuvien sekä keskiresoluution optisen aallonpituusalueen Landsat ETM -satelliittikuvien tarkkuuteen. Maastoaineistona käytettiin 199 relaskooppikoealaa. E-SAR-estimoinnin suhteelliset RMSE-arvot olivat parhaimmillaan kokonaistilavuudelle, keskiläpimitalle, keskipituudelle ja pohjapinta-alalle 44,8 %, 27,8 %, 27,5 %, 38,3 %. Vertailuaineistona olleille numeerisille ilmakuville vastaavat suhteelliset RMSE-arvot olivat 49,3 %, 25,6 %, 26,5 % ja 40,6 % ja Landsat ETM -kuville 58,3 %, 38,5 %, 34,5 % ja 46,9 %. E-SAR-tutkakuvat toimivat parhaiten kokonaistilavuuden estimoinnissa, jossa niiden tuottama estimointitarkkuus oli huomattavasti sekä ilmakuvaa että Landsat ETM-kuvaa tarkempi. Keskiläpimitan, keskipituuden ja pohjapinta-alan estimoinnissa E-SAR-tutkakuvat sekä numeeriset ilmakuvat tuottivat suurinpiirtein yhtä tarkan tuloksen, joka oli kuitenkin huomattavasti Landsat ETM -kuvaa parempi. Puulajien tilavuuksien ja osuuksien osalta numeeriset ilmakuvat tuottivat E-SAR-kuvia tarkemman estimointituloksen.
-
Holopainen,
Sähköposti:
markus.holopainen@helsinki.fi
-
Tuominen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Karjalainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hyyppä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hyyppä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Vastaranta,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hujala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Tokola,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tiedonanto
artikkeli 5694,
Tiedonanto
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Useimmat käytössä olevat lahopuuston inventointimenetelmät on kehitetty maalahopuun inventointiin. Metsikön sukkessiovaiheesta ja häiriödynamiikasta riippuen luonnontilaisen boreaalisen metsän lahopuusta noin kolmannes muodostuu pystyyn kuolleesta puustosta. Näin ollen on tärkeää kehittää ja tutkia menetelmien soveltuvuutta myös kokonaislahopuuston määrän arvioimiseen. Tutkimuksessa selvitettiin kahden relaskooppihahlon käyttöä pysty- ja maalahopuuosuuksien inventoinnissa. Relaskooppiotannalla inventoidun lahopuuston tunnuksia verrattiin useissa tutkimuksissa käytettyyn ympyräkoealainventointiin. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää menetelmän käyttökelpoisuutta, luotettavuutta ja tuottavuutta Siuntion metsissä tehdyssä testissä. Tuloksien perusteella relaskooppiotantaan perustuvien inventointimenetelmien tuottavuus laskettaessa yksittäisen koealan mittaamiseen kulunutta aikaa oli usein kiinteäalaisia koealoja pienempi. Toisaalta mittausteknisten päätösten vaikutus mittausnopeuteen havaittiin merkittäväksi. Vaihtuvasäteiset menetelmät osoittautuivat kiinteäsäteistä suositeltavimmiksi niiden paremman luotettavuuden ansiosta. Pysty- ja maalahopuuston mittaaminen relaskooppikoealalta samanaikaisesti ei vaikuttanut merkittävästi koealan mittaukseen kuluneeseen aikaan.
-
Leino,
Sähköposti:
olli.pt.leino@helsinki.fi
-
Holopainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Mäkinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Happonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kiviaho,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Tuominen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
artikkeli 10684,
Tieteen tori
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Tanhuanpää,
Itä-Suomen yliopisto, Historia-, ja maantieteiden laitos, Joensuu; Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
Sähköposti:
topi.tanhuanpaa@helsinki.fi
-
Yrttimaa,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
tuomas.yrttimaa@uef.fi
-
Heinaro,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
Sähköposti:
einari.heinaro@helsinki.fi
-
Holopainen,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
Sähköposti:
markus.holopainen@helsinki.fi
artikkeli 10214,
Tieteen tori
Markus Holopainen.
(2019).
Metsien kaukokartoitus - digitalisaatiota, täsmämetsätaloutta ja 4D-geoinformatiikkaa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10214.
https://doi.org/10.14214/ma.10214
artikkeli 5762,
Tieteen tori
Markus Holopainen,
Kauko Viitanen.
(2009).
Käsitteistä ja epävarmuudesta metsäkiinteistöjen taloudellisen arvon määrittämisessä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2009
numero
2
artikkeli 5762.
https://doi.org/10.14214/ma.5762
artikkeli 6188,
Tieteen tori
Tutkimusseloste
artikkeli 6537,
Tutkimusseloste
Mikko Niemi,
Mikko Vastaranta,
Jussi Peuhkurinen,
Markus Holopainen.
(2015).
Heikkotuottoisten ojitettujen soiden puustoinventointi Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa hyödyntäen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2015
numero
2
artikkeli 6537.
https://doi.org/10.14214/ma.6537
Puheenvuoro
artikkeli 6319,
Puheenvuoro
Tieteen tori
Yksityiskohtainen metsävaratieto
artikkeli 5888,
Tieteen tori|Yksityiskohtainen metsävaratieto
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Tanhuanpää,
Sähköposti:
topi.tanhuanpaa@helsinki.fi
-
Kankare,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Vastaranta,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Saarinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Holopainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Raisio,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Sulander,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hyyppä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hyyppä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5884,
Tieteen tori|Yksityiskohtainen metsävaratieto
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Hämäläinen,
Sähköposti:
jarmo.hamalainen@metsateho.fi
-
Holopainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hynynen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Jyrkilä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Rajala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Ritala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Räsänen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Visala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5883,
Tieteen tori|Yksityiskohtainen metsävaratieto
Markus Holopainen,
Mikko Vastaranta,
Juha Hyyppä.
(2014).
Yksityiskohtaisen metsävaratiedon tuottaminen – kohti täsmämetsätaloutta?
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2014
numero
4
artikkeli 5883.
https://doi.org/10.14214/ma.5883
Tieteen tori
Luonnonvarariskien hallinta
artikkeli 6299,
Tieteen tori|Luonnonvarariskien hallinta
Mikko Vastaranta,
Eija Honkavaara,
Ninni Saarinen,
Markus Holopainen,
Juha Hyyppä.
(2015).
Tuuli- ja lumituhojen kartoitus ja mallinnus useampiaikaisten kaukokartoituspintamallien avulla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2015
numero
1
artikkeli 6299.
https://doi.org/10.14214/ma.6299
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Vastaranta,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Honkavaara,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Saarinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Holopainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hyyppä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6298,
Tieteen tori|Luonnonvarariskien hallinta
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Kankare,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Niemi,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Vastaranta,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Holopainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hyyppä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
artikkeli 6342,
Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Antti Mäkinen,
Markus Holopainen.
(2009).
Menetelmiä metsikön nettonykyarvolaskentaan liittyvän epävarmuuden hallintaan.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2009
numero
4
artikkeli 6342.
https://doi.org/10.14214/ma.6342
artikkeli 6339,
Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Vastaranta,
Sähköposti:
mikko.vastaranta@helsinki.fi
-
Holopainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kaartinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hyyppä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hyyppä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6338,
Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Hyyppä,
Sähköposti:
juha.hyyppa@fgi.fi
-
Lyytikäinen-Saarenmaa,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Holopainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Litkey,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hyyppä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kaasalainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6337,
Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Hyyppä,
Sähköposti:
juha.hyyppa@fgi.fi
-
Holopainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Vastaranta,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Puttonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6336,
Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Markus Holopainen,
Juha Hyyppä.
(2009).
Kohden lasermittauksiin perustuvaa täsmämetsätaloutta.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2009
numero
4
artikkeli 6336.
https://doi.org/10.14214/ma.6336
Tieteen tori
Metsätieto ja sähköiset palvelut
artikkeli 10253,
Tieteen tori|Metsätieto ja sähköiset palvelut
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Pyörälä,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
Sähköposti:
jiri.pyorala@helsinki.fi
-
Räsänen,
Metsäteho Oy, Vantaa
Sähköposti:
tapio.rasanen@metsateho.fi
-
Hämäläinen,
Metsäteho Oy, Vantaa
Sähköposti:
jarmo.hamalainen@metsateho.fi
-
Maltamo,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
matti.maltamo@uef.fi
-
Karjalainen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
tomi.karjalainen@uef.fi
-
Peuhkurinen,
Arbonaut Oy, Helsinki
Sähköposti:
jussi.peuhkurinen@arbonaut.fi
-
Repola,
Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Rovaniemi
Sähköposti:
jaakko.repola@luke.fi
-
Mäkinen,
LuonnonvarakeskusLuonnonvarakeskus, Tuotantojärjestelmät, Espoo
Sähköposti:
harri.makinen@luke.fi
-
Hyyppä,
Paikkatietokeskus, Kaukokartoitus ja fotogrammetria, Masala
Sähköposti:
juha.coelasr@gmail.com
-
Holopainen,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
Sähköposti:
markus.holopainen@helsinki.fi
artikkeli 10252,
Tieteen tori|Metsätieto ja sähköiset palvelut
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Tokola,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
timo.tokola@uef.fi
-
Holopainen,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
Sähköposti:
markus.holopainen@helsinki.fi
-
Häme,
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Espoo
Sähköposti:
tuomas.hame@vtt.fi
-
Heikkilä,
Suomen metsäkeskus, Metsävaratieto ja inventointi, Lahti
Sähköposti:
juho.heikkila@metsakeskus.fi
-
Siipilehto,
Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
jouni.siipilehto@luke.fi